Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20240

Hankkeen nimi: Osaava ohjaaja

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Kalliokatu 4

Puhelinnumero: 0295023500

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/kainuu

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ylä-Outinen Päivi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.yla-outinen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 502 3632

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on parantaa Kainuun TE-palveluissa tapahtuvan ohjaustyön vaikuttavuutta ja laatua. Yhteistyökumppaneiden osaamisen hyödyntäminen, ostopalvelujen tehokas käyttö, erilaiset menetelmät ja välineet sekä monikanavaisuus muodostavat luontevan osan ohjaustyötä ja niitä osataan käyttää oikea-aikaisesti asiakkaan palveluprosessin edistämiseksi.

TE-palvelujen ja sen tärkeimpien verkostokumppaneiden ohjaustyötä tekevien asiantuntijoiden ohjauksen ja verkostoyhteistyön osaaminen lisääntyy ja verkostoyhteistyöstä muodostuu tiiviimpi osa asiakastyötä. Ennakointitietoa kerätään ja analysoidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Verkostoyhteistyö mahdollistaa ohjauspalvelun turvaamisen pienenevillä resursseilla.

Välillisenä tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuden lisääntyminen ja Kainuun elinikäisen ohjauksen strategian tavoitteiden ja nuorisotakuun toteutuminen.
Hanke tuottaa toimijoille verkostotyön koulutusta, uusien työskentelymenetelmien fasilitointia ja tukea niiden juurruttamiseen, ohjausmenetelmien ja –välineiden kertausta ja kokeilemista ohjatusti sekä työpajoja. Asiantuntijoiden yhteistyönä kokeillaan ja arvioidaan erilaisia työskentelytapoja asiakkaan ohjaamisessa, esim. asiakastapausten yhteistä käsittelyä, asiakkaiden tapaamista yhdessä ja kehitetään asiakkuusprosesseja. Pienryhmissä kerrataan ohjauksen menetelmiä ja välineitä, joita kokeillaan omassa työssä. Tarkoituksena on löytää itselle parhaiten soveltuvat työskentelytavat. Lisäksi pohditaan, miten ennakointitietoa voidaan ohjaustyössä paremmin hyödyntää.

Hankkeen tuloksena TE-palvelujen keskeiset osaamiset vahvistuvat. Asiantuntijoiden asiakkuus-osaaminen kehittyy. TE-asiantuntijoiden palveluidentiteetti muuttuu vastaamaan uuden palvelumallin edellyttämää asiantuntijuutta. TE-asiantuntijoiden työrooli asiantuntijana selkeytyy TE-palveluissa ja verkostoissa. TE-toimiston ohjauksen laatu ja työn vaikuttavuus paranevat ja asiakkaat saavat tasalaatuista ohjausta riippumatta siitä, missä he asioivat.
Toimivalla verkostomaisella ohjaustyöllä kyetään vaikuttamaan rakenteelliseen työttömyyteen. Asiakkaiden motivoiminen ja ohjaaminen työmarkkinoiden muutoksiin vastaavaan koulukseen on pysyvin keino rakenteellisen työttömyyden alentamisessa. Kaikille toimijoille saadaan yhteinen ymmärrys em. päämäärästä. Nuorisotakuun toteuttamisen kantava ajatus on toimijoiden välinen yhteistyö, joka hankkeen toimenpiteiden avulla toteutetaan yksittäisten asiakkaiden kohdalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

TE-palvelujen ohjaustyötä tekevät asiantuntijat sekä TE-palvelujen kolmannen sektorin ja välityömarkkinoiden verkostokumppaneiden ohjaustyötä tekevät.

TE-toimiston lisäksi mukaan tulevat yhteistyötahot ovat
- kuntien työpajat: Kumppaniksi ry Kajaanissa, Sotkamossa ja Ristijärvellä, Kuhmon kaupungin työpaja, Työpaja Hanslankarit Suomussalmella, Vaalan kunnan työpaja)
- välityömarkkinatoimijat: Kumppaniksi ry, NaHe ry, Nuotta ry, Spartak ry, Kajaanin työvoimayhdistys, Suomut ry, Paltamon työvoimayhdistys, Kuhmon työttömien yhdistys, Puolangan työttömien yhdistys
- kuntien etsivät nuorisotyöntekijät
- Kuntien kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat
- kuntien ja kolmannen sektorin työllisyyshankkeet
- ELY-keskus

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tärkein välillinen kohderyhmä ovat TE-palvelujen ja muiden organisaatioiden asiakkaat. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat mainittujen organisaatioiden muu henkilöstö sekä Kainuun oppilaitokset ja TE-palvelujen muut viranomaiskumppanit.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 307 404

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 286 236

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 307 404

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 286 236

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Oulunkaaren, Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Ristijärvi, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Vaala, Kajaani, Puolanka, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 19

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 120

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Ohjaustyötä tekevät TE-palveluissa ja sen tärkeimmissä yhteistyökumppaneissa ovat valtaosin naisia. Ohjausosaamisen kehittäminen kohdistuu siis erityisesti naisiin. Molemmat sukupuolet kuitenkin hyötyvät hankkeen toimenpiteistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Ohjaustyössä tulisi pyrkiä siihen, ettei asiakkaan sukupuoli ohjaa asiantuntijan toimintaa eikä ohjauksen sisältöjä. Naisia tulisi rohkaista hakeutumaan miesvaltaisille aloille ja päinvastoin. Hankkeen koulutusten sisällöissä huomioidaan sukupuolen vaikutus omaan toimintaan. Työttömistä suurempi osa on miehiä, mikä on huomioitava ohjaustyön menetelmiä ja välineitä valittaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
TE-toimiston ohjauspalvelun laatu paranee ja asiakkaat saavat yhdenmukaista ohjausta Kainuun alueella. Verkostoyhteistyössä tuotettu palvelu tuottaa asiakkaalle enemmän lisäarvoa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 7
Työttömyyskausien lyheneminen ja työttömyyden alentaminen lisää TE-palvelun asiakkaiden hyvinvointia. Hankkeen toimenpiteet lisäävät välillisesti asiakkaiden kykyä toimia yhteiskunnassa. Ohjaushenkilöstön osaamisen vahvistuminen lisää heidän työhyvinvointia ja työmotivaatiota.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Ohjaustyössä pyritään irrottautumaan perinteisestä sukupuolisidonnaisesta ajattelusta. Asiakkaita kohdellaan ohjauksessa yksilöinä ja sukupuoli nähdään ainoastaan yhtenä asiakkaan persoonaa määrittävänä tekijänä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 7
TE-toimiston asiakkaat aktivoituvat omissa uraratkaisuissaan ja koulutukseen ohjautuminen lisää heidän kompetenssiaan työelämässä, mikä parantaa yhdenvertaisuutta muuhun väestöön nähden. Erilaiset oppijat tunnistetaan ohjauksessa ja otetaan huomioon heidän erityistarpeet. Asiakkaiden kulttuuritaustan vaikutus tunnistetaan ja sitä kunnioitetaan ohjaustyössä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Osaava ohjaaja-hanke F20240 oli Kainuun ELY-keskuksen oman tuotannon ESR-rahoitteinen henkilöstön kehittämishanke.Ensisijaisena kohderyhmänä olivat Kainuun TE-palvelun ohjaustyötä tekevät asiantuntijat sekä TE-palvelujen kolmannen sektorin ja välityömarkkinoiden verkostokumppaneiden ohjaustyötä tekevät, yhteensä noin 120 henkilöä. Hankkeen kesto oli kaksi vuotta ajanjaksolla 1.8.2015 -31.7.2017. Hanke kohdistui toimintalinjalle 3. työllisyys ja työvoiman liikkuvuus. Erityistavoitteena olivat 6.1 nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat.
Hankkeen päätavoitteena oli parantaa Kainuun TE-palveluissa tapahtuvan ohjaustyön vaikuttavuutta ja laatua. Yhteistyökumppaneiden osaamisen hyödyntäminen, ostopalveluiden tehokas käyttö, erilaiset menetelmät ja välineet sekä monikanavaisuus muodostavat luontevan osan ohjaustyötä ja niitä osataan käyttää oikea-aikaisesti asiakkaan palveluprosesssin edistämiseksi. Kainuun TE-palveluiden asiantuntijoiden ohjausosaaminen vastaa lähitulevaisuuden toimintaympäristön ja asiakkuuksien haasteisiin. TE-asiantuntijat osaavat muodostaa erilaisista palveluista asiakkaan prosessia eteenpäin vievän kokonaisuuden, jossa asiakas on itse aktiivinen toimija. Ohjaustyö perustuu dialogisuuteen ja prosessimainen työote vahvistuu.TE-palveluiden ja sen tärkeimpien verkostokumppaneiden ohjaustyötä tekevien asiantuntijoiden ohjauksen ja verkostotyön osaaminen lisääntyy ja verkostotyöstä muodostui tiiviimpi osa asiakastyötä. Ennakointitietoa kerätään ja analysoidaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin hankkeen tuottamilla laaja-alaisella ja monipuolisella ohjausosaamisen kehittämisen valmennusprosessilla.Hankehenkilöstön työskentely TE-toimistossa, säännölliset ja tiheät vierailut muissa TE.n toimipaikoissa edesauttoivat luottamuksen muodostumista kohdeorganisaation- ja hankehenkilöstön välillä. Luottamuksen rakentuminen on perusta kehittämistyölle.Tavoitteiden saavuttamiseksi ohjausosaamisen koulutukset vietiin TE.n Kainuun alueen toimipaikkoihin, jolloinka osallistuminen koulutuksiin mahdollistui paremmin.

Ohjausosaamisen kehittämisen koulutusprosessissa vahvistettiin osallistujien asiakasohjaustyönprosessin kokonaisuuden ymmärrystä useasta eri näkökulmasta ja siihen liittyviä keskeisiä osa-alueita. Valmennukset sisälsivät erilaisten menetelmien ja välineiden käyttöön liittyvää harjoitusta ohjaustyössä, uusien työmenetelmien kokeilemista ja fasilitointia,työpajoja ja verkosto-osaamisen kehittämiseen liittyviä valmennuksia. Asiakasohjaustyön kehittämiseksi tuotimme vuoden kestoisen valmennusprosessin (OHJUKSEN), jossa käsiteltiin seuraavia aiheita; moniammatillinen asiakaspalveluprosessi, asiakastyö osaaminen, vaikuttavuutta asiakaskohtaamiseen ja laadukas asiakasohjaustyö työllisyyden hoidossa.

Kaikki tuotetut koulutukset nivoutuivat toinen toisiinsa muodostaen synteesin.Osaan valmennuksista osallistuivat lisäksi työllisyyden hoidon kannalta keskeiset verkostotoimijat. Tämä edisti yhteistyön kehittymistä ja lisääntymistä työllisyyden hoitamisessa Kainuun alueella. Osallistavat menetelmät mahdollistivat henkilöstön osallistumisen koulutusten suunnitteluun ja sitä kautta kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen lisääntyi hankkeen aikana.Prosessimainen toimintatapa ja sen ymmärrys kehittyivät ja lisääntyivät sekä verkostotyön merkitys kasvoi. Palvelulinjojen välinen vuoropuhelu ja yhteistyö lisääntyivät. Verkostoille ymmärrys TE-palveluista lisääntyi ja sen merkitys kirkastui asiakkaan ohjaustyössä. Ennakointitiedon käyttöä osataan hyödyntää aiempaa paremmin asiakkaan ohjaustyössä. Verkostotyöosaaminen ja sen kehittyminen tulee näkymään katkeamattomana ohjauspolkuna ja sitä kautta lisäarvoa tuovana asiakkaan ohjausprosessissa. Osaamisen kehittäminen jää kohdeorganisaation pääomaksi, tämä tulee näkymään asiakastyössä vaikuttavampana ja laadukkaampana lopputuloksena.
TE-palvelun asiantuntijoiden ohjausosaaminen vastaa nyt paremmin lähitulevaisuuden toimintaympäristön ja asiakkuuden haasteisin.Asiantuntijat osaavat muodostaa erilaisista palveluista asiakkaan asiaa eteenpäin vievän kokonaisuuden,jossa asiakasta itseään vastuutetaan ja haastetaan mukaan aktiiviseksi toimijaksi. Asiantuntijan rooli on muuttumassa kohti valmentajan ja motivoijan roolia.

Kohdeorganisaation henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen nähtiin tärkeänä osana hankkeen lopputuloksia ajatellen.Tähän käytettiin runsaasti aikaa ja siinä onnistuttiin. Hankehenkilöstö kävi jatkuvaa vuoropuhelua ja dialogia Kainuun TE-palvelun henkilöstön kanssa. Yhteistyö TE- johdon kanssa oli tiivistä ja johto oli sitoutunut osaamisen kehittämiseen hyvin ja oli valmis käyttämään siihen aikaa. Hankkeen toiminnan aikana henkilöstö-ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset kohentuivat ja työllisyysnäkymät parantuivat Kainuussa muita alueita nopeammin. Tämä osaltaan vaikutti työttömien työnhakijoiden nopeampaan sijoittumiseen työmarkkinoille.Asiakas-ja henkilöstötyytyväisyyskyselyiden tulokset olivat nousujohteisia koko hankkeen toiminnan ajan. Kainuun TE-palvelut saivat erityismaininnan valtakunnan ystävällisimmästä palvelusta vuonna 2016.Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksissa nousi erityisesti esiin innostus oman työn kehittämistä kohtaan.

Hankkeen kohderyhmät toteutuivat varsinaisen kohderyhmän ja välillisen kohderyhmän määrällisten tavoitteiden osalta hankesuunnitelman mukaisesti.Hanke tuotti koulutuksia TE-asiantuntijoille ja verkostotoimijoille hankesuunnitelman mukaisesti ja jopa laaja-alaisemmin sisältäen asiantuntijoille suunnattua vertaispysäkkitoimintaa, yritysvierailuja ja tietoiskuja ajankohtaisista asioista. Hankehenkilöstö osallistui aktiivisesti kaikkiin osallistujille kohdennettuihin valmennuksiin ja edisti näin omalta osaltaan verkostomaisen toimintatavan kehittymistä. TE-palveluiden näkyvyyden ja tunnettavuuden lisäämistä hankehenkilöstö oli mukana kehittämässä ja lisäämässä perustamalla Kainuun TE-palveluille fb-sivut ja kouluttamalla SOME yhdyshenkilöitä. SOME n käyttö mahdollistaa oikea-aikaisen viestinnän ja tiedottamisen ajankohtaisista asioista, mikä on kohderyhmänä olevien työttömien kannalta tärkeää.

Määrälliset tavoitteet saavutettiin,muutoin kuin osallistujien henkilöstökoulutus-ja henkilötyöpäivien osalta koko hankkeen ajalta.Syynä tähän olivat kestoltaan muutaman tunnin mittaiset koulutukset ja valmennukset,joita oli runsaasti hankkeen alussa. Nämä lyhyet valmennukset olivat välttämättömiä ohjausosaamisen kehittämisen kokonaisprosessin kannalta.Hankkeen laadulliset tavoitteet toteutuivat ja tämä tulee näkymään vaikuttavampana ja laadukkaampana ohjaustyön lopputuloksena sekä osaamisen kehittymisen pääomana kohdeorganisaatiossa. Osaamisen kehittämisellä on selkeä yhteys TE-henkilöstön hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen sekä sitä kautta työn tuottavuuteen alueellisen työllisyyden hoidon kehittämisessä.Hanke toteutettiin suunnitellussa budjetissa ja aikataulussa.

Jatkoa ajatellen osaamisen kehittämisen tarpeissa nousivat esiin eri työllisyystoimijoiden roolien ja vastuiden selkiyttäminen sekä yhteistyön tiivistäminen ja verkostomaisen toimintatavan edelleen kehittäminen huomioiden maakuntauudistus. Ennakointi ja kyky havaita asiakkaan palvelutarvetta sekä asiakkaan motivointi nähdään haastavana. Työttömyys ilmiönä on moniulotteinen ja sen vuoksi työllisyyden hoitaminen edellyttää monialaista ja verkostomaista yhteistyötä, jota kautta on mahdollista päästä vaikuttavampaan lopputulokseen. Yhteistyön merkitys on kokonaisuuden ja toivotun lopputuloksen kannalta erityisen tärkeää.

Hanke sai toiminnastaan kokonaisuudessaan hyvää palautetta ja se nähtiin oikea-aikaisena ja hyödyllisenä ohjausosaamisen kehittämiseksi. Hankehenkilöstön oma innostus ja positiivinen työote vaikuttivat osaltaan kohdeorganisaation TE- henkilöstön oman osaamisen kehittämiseen. Osaava ohjaaja hanke oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja innostava oppimisprosessi hankehenkilöstölle, joka lisäsi ymmärrystä työllisyyden hoidon arjen haasteista, moninaisuudesta ja yhteistyön merkityksen tärkeydestä Kainuussa eri työllisyystoimijoiden välillä.
Hanke lisäsi TE-asiantuntijoiden työn laadun ja sisällön ymmärrystä ELY-kehittämisasiantuntijoille, ohjausryhmän jäsenille sekä verkosto-ja yhteistyökumppaneille.

Tulevan ennakointi on haastavaa toimintaympäristön muuttuessa nopeammin kuin koskaan aiemmin, verkostomainen toimintatapa ja palveluiden tuottaminen palveluketjuissa tulevat olemaan jatkoa ajatellen toimintatapoina ja sitä pyrittiin ennakoimaan ohjausosaamisen kehittämisessä Kainuun TE-palvelussa tässä hankkeessa.