Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20242

Hankkeen nimi: Toimi! – Nuoren polku palveluihin toiminnallisen kuntoutumisen kautta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hämeenlinnan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0146921-4

Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 9-11

Puhelinnumero: 036211

Postinumero: 13100

Postitoimipaikka: Hämeenlinna

WWW-osoite: http://www.hameenlinna.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MIKKOLA TARJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.mikkola(at)hameenlinna.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 036214660

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Tuen siirronsaajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TOIMI! – Nuoren polku palveluihin toiminnallisen kuntoutumisen kautta


Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on parantaa Hämeenlinnan ja Hattulan alueen alle 29-vuotiaiden nuorten sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä lähipalvelun ja toiminnallisuuden keinoin. Hankkeen tarkoituksena on auttaa nuorta löytämään polkuja ammattiin ja työelämään toiminnallisen kuntoutumisen kautta.

Hankkeella on tarkoitus parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Toimien tuloksena erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten yhteiskunnallinen asema paranee. Avustettuna he löytävät polun koulutukseen ja sitä kautta työelämään ja osalliseksi yhteiskuntaan. Tämän osallisuuden lisääntymisen myötä kohderyhmän ympäristötietoisuus kasvaa ja heidän on mahdollista tehdä elämässään valintoja, jotka tukevat kestävää kehitystä.


Toimenpiteet

Hankkeessa hyödynnetään taiteen, kulttuurin, liikunnan ja muun harrastustoiminnan keinoja ja osaajia sosiaalisen osallisuuden aikaansaamiseksi ja kuntoutumisen edistämiseksi. Palveluiden piiriin pääsee myös ilman erillistä ”lähetettä” tai sopimusta”. Ohjautumista palveluihin tulee tapahtumaan hankkeen kentällä toimivan työparin (projektipäällikkö, kenttätyöntekijä), kentän asiantuntijaryhmän ammattilaisten sekä hankkeessa järjestetyn harrastustoiminnan kautta.

Hankkeessa rakennetaan toiminnallisen kuntoutumisen malli ja kehitetään kuntoutumisen polkuja nuorille yhdessä moniammatillisen verkoston kanssa. Matalan kynnyksen malli luo nuorelle mahdollisuuden osallistua toiminnalliseen tekemiseen, jonka kautta hän kuntoutuu nuorisotakuuseen kuuluvien palveluiden piiriin.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä oppilaitosten kanssa mm. harjoitteluina ja opinnäytetöinä, joiden aiheet nousevat hankkeen sisällöistä.

Hankkeen toimenpiteet rakentuvat seitsemän otsikon alle: Matalankynnyksen toiminnan järjestäminen nuoren omista kiinnostuksen kohteista lähtien (1 ja 2), reitin rakentaminen ammattiin ja työelämään (3), toiminnallisen kuntoutumisen toimintamallin kehittäminen (4), tutkimus ja arviointi (5), tiedotus (6) sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja tuki kentälle (7).


Tulokset

Hanke on tavoittanut 310 nuorta ja antanut kokonaisvaltaista tukea heille heidän elämäntilanteensa selvittämiseen ja tulevaisuuden polkujen suunnittelemiseen. Hankealueiden yhteisöllisyys ja kansalaistoiminta on aktivoitunut ja vahvistunut.

On syntynyt matalan kynnyksen palvelu, nuorille suunnattua taide- ja liikuntatoiminta, joka vastaa nuorten kuntoutuksellisten ja elämänhallintaan liittyvien palveluiden tarpeeseen.

Hankkeen aikana on kehitetty toiminnallisen kuntoutumisen malli ja uusia harrastustoimintaan pohjaavia polkuja, joiden avulla nuori parantuneen elämänhallinnan kautta pääsee joko opintoihin tai työelämään.

Hanke on tuottanut tietoa nuorten tämän hetkisestä tilanteesta ja hyvinvoinnista oppilaitosyhteistyön kautta. Toiminta on vahvistanut moniammatillista yhteistyötä toiminnallisten polkujen suunnittelussa ja vahvistanut ammattilaisten välistä viestintää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä hankkeessa ovat alle 30-vuotiaat ”tulevaisuuden pitkäaikaistyöttömät” erityisesti sellaisilla alueilla, joissa sosiaalinen osallisuus ja köyhyys ovat leimallinen tekijä. Toiminta-alueena on Hämeenlinna ja Hattula. Kohderyhmänä ovat aivan erityisesti nuoret miehet Hattulassa ja Hämeenlinnassa lännen alueella sekä Lammilla. Toimintaan pääsee mukaan matalalla kynnyksellä, mikä tarkoittaa myös ilman diagnoosia tai ”statusta”.

Mukaan hankkeeseen on tarkoitus saada myös nuoria, jotka ovat valmiita sitoutumaan 1-3 kuukauden säännölliseen työkokeilujaksoon. Nämä nuoret osallistuisivat toimintaan, jossa työskennellään taiteilijoiden tai liikunnan ammattilaisten ohjauksessa säännöllisesti. Nämä nuoret olisivat työkokeilija-statuksella tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Mukana molemmissa toimintatasoissa olisi mahdollisuus palkata jo pidemmällä elämässään olevia nuoria myös sanssi-kortilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen aikana varsinaiset ja välilliset kohderyhmät sekoittuvat, sillä toiminta on kaikille nuorille avointa ja maksutonta toimintaa. Välillisenä kohderyhmänä voidaan ajatella alueen nuoria, jotka osallistuvat 1 tason toimintaan. Lisäksi hankkeen aikana tavoitetaan yhteisöjä, joihin kuuluu eri ikävaiheessa olevia ihmisiä, jotka ovat osa nuorten lähiympäristöä ja lähiverkostoa. Tämän lisäksi hankkeen tarkoituksena on kohdistaa huomiota alueellisiin haasteisiin, esimerkkinä mainittakoon nuorten kannabismyönteisyys ja päihdeasioiden läpikäyminen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 350 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 309 454

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 512 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 455 992

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 310

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön anlyysin perusteella on otettu huomioon toiminnassa erityisesti nuoret miehet, joilla on suurempi vaara syrjäytyä työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toiminta on avointa sukupuolesta riippumatta,mutta toimet on kohdistettu erityisesti nuoriin miehiin, koska he ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan tukitoimenpiteiden ulkopuolelle ja ovat huonommassa asemassa kuin vastaavan ikäiset naiset.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on tavoitteena nuorten sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys -5 5
Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen -5 5
Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus -5 5
Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) -5 5
Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet -5 5
Nuorten ympäristötietoisuuden kasvu koulutuksen ja yhteiskuntaan osallistumisen myötä kasvaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet -5 5
Toiminnan myötä nuorten sitoutuminen yhteiskuntaan lisääntyy ja omien valintojen merkitys selkiytyy. Ympäristötietoisuduen lisääntyminen lisää vastuunkantoa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö -5 5
Toiminnan myötä nuorten sitoutuminen yhteiskuntaan lisääntyy ja omien valintojen merkitys selkiytyy. Ympäristötietoisuduen lisääntyminen lisää vastuunkantoa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen -5 5
Työelämään pääsy mahdollistaa osallistumisen yhteiskunnan toimintaan sen jäsenenä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hanke muodostaa polkuja nuorille kohti elämänhallintaa ja työelämää.
Liikkuminen ja logistiikka -5 5
Elämänhallinnan paranemisen myötä vaikutusmahdollisuudet paranevat.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen toimien myötä nuori saa otteen elämäänsä ja pystyy paremmin vaikuttamaan hyvinvointiinsa.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Epäsuotuisassa asemassa olevat nuoret miehet pääsevät koulutuksen kautta tasavertaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Ilman apua heillä on suurempi riski syrjäytyä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret miehet saadaan hankkeen avulla yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi.
Kulttuuriympäristö 7 7
Syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan kulttuurin keinoin.
Ympäristöosaaminen -5 5
Elämänhallinnan saavuttaminen lisää myös ympäristöosaamista ja vastuuta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TOIMI! Nuoren polku palveluihin toiminnallisen kuntoutumisen kautta

Tavoitteet
Hankkeen tavoitteena oli parantaa Hattulan ja Hämeenlinnan alueella alle 29-vuotiaiden nuorten sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä lähipalvelun ja toiminnallisuuden keinoin. Hankkeen tarkoitus oli auttaa nuoria löytämään polkuja ammattiin ja työelämään toiminnallisen kuntoutumisen kautta.

Hankkeen toiminnalla parannettiin sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla toiminnassa erityisessä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret miehet. Hankkeen toimintojen myötä kohderyhmän yhteiskunnallinen asema ja osallisuudenkokemus paranivat. Mielekkään toiminnan ja räätälöidyn tuen kautta nuoret löysivät polkuja eteenpäin kohti koulutusta tai työelämää. Osallisuuden kokemuksen ja ryhmätoiminnan myötä nuorten ympäristö- ja yhteiskuntatietoisuus kasvoi, kuten myös heidän mahdollisuutensa tehdä kestävää kehitystä tukevia valintoja.

Toimi!-hankkeessa hyödynnettiin taiteen, kulttuurin, liikunnan ja muun harrastustoiminnan keinoja sekä alan osaajia nuorten yksinäisyyden tunteiden vähentämiseksi, sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi ja kuntoutumisen edistämiseksi. Matalan kynnyksen harrasteryhmiin liittyminen perustui nuoren omaan valintaan niin oman sitoutumisen kuin tekemisenkin osalta.
Nuorten ohjautuminen harrasteryhmiin ja taideprojekteihin tapahtui sekä palveluverkoston että nuorten omien viestintäkanavien kautta.

Ryhmissä ohjaajina toimi sekä substanssiohjaaja että yksilöohjaaja, joka tarjosi nuorille tukea heidän arkiongelmissaan ja auttoi löytämään väyliä eteenpäin nuoren tarvitsemiin palveluihin, koulutukseen tai työelämään.

Hankkeessa rakennettiin toiminnallisen kuntoutumisen malli, jossa kolmas sektori ja nuorten julkinen palveluverkosto toimivat yhdessä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Näin saatiin toimiva ja kohderyhmää kunnioittava, laajasti myös järjestöjen osaamista hyödyntävä rakenne, joka tavoittaa yhä useamman yhteiskunnasta irrallaan olevan nuoren.

Toimenpiteet
(1) Matalan kynnyksen toiminta, taso 1. Toiminnassa on ollut mukana kaiken kaikkiaan 360 nuorta, joista 189 kuului hankkeen varsinaiseen kohderyhmään. Heistä noin kolmasosa oli naisia.
Toiminta on ollut nuorten toiveista lähtevää. Erilaisia nuorten ryhmiä on ollut 28. Ryhmistä osa oli hankkeen ajan jatkuvia ja osa lyhyempiä, määräaikaisia. Ryhmätoimintojen sisällöt: konemusiikki, taidemaalaukset ja graffitit julkisiin tiloihin, mediatuotanto, ruuanvalmistus, kuntoilu, futsal, liikunnan lajikokeilut, koirankoulutus, tilatuunaus, performanssi, roolipelit, karaoke ja oman laulun teko, julkaisu ja esittäminen.
(2) Matalan kynnyksen toiminta, taso 2. Nuorten aktiivisuuden edistäminen. Hankkeessa oli työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa 40 nuorta. Vertaisohjaajiksi hankkeen eri ryhmiin nousi 28 nuorta.
(3) Reitti ammattiin ja työelämään. Hanke tavoitti kaiken kaikkiaan noin 360 nuorta, joista noin 30 % on naisia. Eu-lomakkeiden täyttäneitä, varsinaisia kohderyhmän nuoria oli 189. Nuorista 90 on jatkanut hankkeesta kouluun, työelämään tai löytänyt itselleen oikean palvelun.
(4) Toiminnallisen kuntoutumisen malli. Hankkeessa syntyi toiminnallisen kuntoutumisen malli, joka tuottaa uusia kolmannen sektorin harrastusryhmiä nuorten palveluiden kentälle. Mallissa kolmas sektori ja julkinen palveluverkosto tekevät tiiviisti yhdessä töitä nuorten saattamiseksi eteenpäin työ- ja koulutuspolulla.
(5) Tutkimus ja arviointi. Hankkeen aikana on otettu käyttöön helposti lähestyttävä arviointimenetelmä: Toiminta-Kompassi, jolla nuorten toimintakykyä voidaan arvioida monipuolisesti elämän eri osa-alueilla. Hankkeen aikana on saatu tietoa sekä opinnäytetyön että gradu-tutkimuksen kautta toiminnallisten menetelmien vaikuttavuudesta suhteessa nuorten sosiaaliseen toimintakykyyn ja motivaation lisääntymiseen.
(6) Tiedotus. Hankkeessa on parannettu nuorten palveluiden viestinnällistä saavutettavuutta ja löydetty tapa tiedottaa niille nuorille, joita ei viranomaisen viestinnän kautta tavoiteta. Viestintää palveluiden rajapinnoissa on parannettu konkreettisilla viestinnällisillä toimenpiteillä ottamalla sosiaalinen media ja nuorten omat verkostot aktiiviseen käyttöön.
(7) Moniammatillinen yhteistyö ja tuki kentälle. Toiminnallisen kuntoutumisen palvelut ovat vakiintuneet ja saaneet sijansa moniammatillisessa kentässä ja löydettyjä palveluvajauksia on pystytty vähentämään.

Toiminnallisen kuntoutumisen malli on käytössä Hämeenlinnassa myös hankkeen jälkeen. Hankkeen aikana rakennettu malli selkiyttää kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tuottamien palveluiden asemaa nuorta tukevien palveluiden kentässä ja tukee myös jatkossa moniammatillista työtä. Jatkotoiminnassa hyödynnetään kehitettyä toiminnallisen kuntoutumisen mallia sekä kasvanutta kolmannen sektorin toimijoiden osaamista. Hankkeen jälkeen julkiset palvelut hyödyntävät luontevasti kolmannen sektorin toimijoita erityisesti matalan kynnyksen palveluiden osalta.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi