|
|
|
Hankekoodi: S20244
Hankkeen nimi: OSALLISENA VERKOSSA - digitaalisia taitoja maahanmuuttajille
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Luksia, Länsi-uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0203167-9
Jakeluosoite: Toivonkatu 4
Puhelinnumero: 019-369 61
Postinumero: 08100
Postitoimipaikka: Lohja
WWW-osoite: http://www.luksia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marianne Seppä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marianne.seppa(at)luksia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 3992342
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
.
Osallisena verkossa -hankkeessa kehitetään syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyviä digitaalisia taitoja. Hankkeen toimenpiteillä edistetään siirtymiä työelämän muutosvaiheissa ja vahvistetaan koulutuksessa aliedustettujen maahanmuuttajien osaamista. Hanke tukee aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista ja työllistymistä, mikä lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä. Hanke huomioi maahanmuuttajanaisten yksilölliset palvelutarpeet ja kehittää koulutuksessa aliedustettuina olevien maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen edistäen sosiaalisesti kestävää kehitystä.
Hanke lähtee liikkeelle kentällä havaituista aikuisten maahanmuuttajien digitaalisten perustaitojen puutteista sekä riittämättömistä ohjausmalleista. Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat nuoret ja aikuiset maahanmuuttajat, joilla on heikot digitaaliset perustaidot, mikä hankaloittaa heidän selviytymistään arjessa ja siirtymistään koulutukseen tai työelämään. Hankkeessa toimii kohderyhmää laajasti tunteva asiantuntijajoukko: Luksian aikuisopisto, Espoon kaupunginkirjasto, Espoon kaupungin sosiaalipalvelut, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, valtakunnallinen Luetaan yhdessä -verkosto ja Monika-Naiset liitto ry. Verkostoyhteistyön avulla hankkeessa luodaan digitaalisten perustaitojen kehittämismalleja aikuisten maahanmuuttajien tarpeisiin.
Hankkeessa kartoitetaan aikuisten maahanmuuttajien digitaalisten taitojen osaamista ja kehittymistarpeita hankkeen toteuttajien asiakasryhmissä, ja tarpeiden pohjalta luodaan erilaisia digitaalisten taitojen kehittämismalleja. Toimintamalleja pilotoidaan yhteistyötahojen kanssa erilaisissa matalan kynnyksen ympäristöissä, ja niiden toimivuutta arvioidaan yhteistyössä maahanmuuttajien sekä heitä ohjaavien ja opettavien tahojen kanssa. Heikot digitaaliset perustaidot omaaville maahanmuuttajille järjestetään yksilöohjausta ja räätälöityjä palvelumalleja erilaisiin käytännönläheisiin työn ja arjen digitaalisia taitoja vaativiin viestintätilanteisiin liittyvistä teemoista. Hankkeessa pilotoidaan matalan kynnyksen pop up -koulutuksia, digitaalisiin taitoihin keskittyviä kuntouttavia työtoimintaryhmiä ja työpajoja, jalkautumista valtakunnallisiin vapaaehtoistyön verkostoihin sekä tarpeista lähtevää yksilöohjausta ja mentorointimallia.
Hankkeen aikana erilaisin koulutuksin kehitetään myös opettajien ja muiden maahanmuuttajien kanssa työskentelevien toimintatapoja ja ohjauspalveluosaamista. Lisäksi vahvistetaan jo olemassa olevia toimintamalleja juurruttamalla näihin uudenlainen yhteistoiminnallinen vapaaehtoistyön ja vertaisohjauksen toimintamalli, jonka avulla voidaan pienin toimenpitein tukea ja ylläpitää heikot perustaidot omaavien maahanmuuttajien digitaalisia taitoja ja tukea syrjäytymisvaarassa olevien osallisuutta yhteiskunnan eri sektoreilla: työmarkkinoilla, koulutuksessa ja arjessa.
.
Osallisena verkossa -hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset maahanmuuttajat, joilla on vähän koulutusta tai heikot digitaaliset perustaidot. Hankkeen kautta kehitetään koulutuksessa aliedustettuina olevien aikuisten maahanmuuttajien osaamista ja osallisuutta tietoyhteiskunnassa parantaen heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja edistäen heidän siirtymisiään työelämään tai koulutukseen. Tähän kohderyhmään kuuluvat
1) digitaalista osaamista ja koulutuspaikkaa vaille jääneet nuoret maahanmuuttajat,
2) maahanmuuttajanaiset,
3) pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat,
4) luku- ja kirjoitustaidottomat ja muut perustaidoiltaan heikot maahanmuuttajat,
5) koulutuksessa keskeyttämisuhan alla olevat maahanmuuttajaopiskelijat ja
6) työssä olevat maahanmuuttajat, joilla puutteelliset digitaaliset taidot aiheuttavat ongelmia työmarkkinoilla pysymiseen
Yksi tärkeistä kohderyhmistä on myös aikuisia maahanmuuttajia ohjaavat ja opettavat tahot, koska ne ovat avainasemassa heikot digitaaliset perustaidot omaavien maahanmuuttajien siirtymävaiheiden ohjauksessa ja osaamisen kehittämisessä. Tämän kohderyhmän ohjaustaitojen kehittäminen ja yhteistoiminnallisen työtavan omaksuminen kehittää toimintamalleja sekä mahdollistaa hankkeessa tuotettujen uusien toimintatapojen juurruttamisen organisaatioihin ja verkostoihin osaksi näiden jo olemassa olevaa toimintaa. Tähän kohderyhmään kuuluvat
7) vapaaehtoistyöntekijät sekä muut aikuisia maahanmuuttajia ohjaavat ja opettavat tahot, joille järjestetään koulutuksia.
.
Muita välillisiä kohderyhmiä ovat:
- työelämän toimijat: TE-toimistot ja työnantajat, joilla on työvoiman tarve
- ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut
- yhteiskunnan poliittiset päättäjät
- kantaväestön edustajat, joilla on heikot digitaaliset taidot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 419 200
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 386 218
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 558 761
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 514 799
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 594
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| . Osallisena verkossa –hankkeessa ohjaajamme voivat herättää Uudenmaan ja koko Suomen alueen mahanmuuttajissa, opiskelijoissa ja yrityksissä tietoisuuden luonnonvarojen kestävän käytön mahdollisuuksista mm. sähköisen oppimateriaalin avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa ohjausta, koulutussuunnittelua ja liiketoimintaa, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Luontoon ja omaan opiskeluympäristöön tutustuminen voidaan tutustua myös osana Osallisena verkossa –hankkeen tavoitetta: vielä opintonsa aloittamattomien ja ehkä keskeyttäneiden maahanmuuttajien tai ”kadonneiden” ohjaamisessa opiskelun pariin tai työelämään voimaannuttavassa luonnon helmassa! Luksiassa kehitetään opetuksen sisältöjä siten, että kestävän kehityksen teemat sisältyvät eri oppiaineet läpäisevänä aihekokonaisuutena koulutukseen. Luksian kestävän kehityksen tavoitteena on ekologinen kestävyys (esim. oppilaitoksen ympäristövaikutusten vähentäminen ja toimipisteiden ympäristövastuullisuuden edistäminen). Kestävä kehitys sisältää myös sosiaalisia (esim. henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu), taloudellisia (esim. taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu) ja kulttuurisia tavoitteita (esim. paikallisten tapojen ja kulttuurien noudattaminen, monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa). Opiskelijoita ohjataan kestävään kehitykseen käsittelemällä heille konkreettisia ja merkityksellisiä asioita sekä opetus-, muun henkilöstön ja työpaikkaohjaajien esimerkin avulla. Näitä konkreettisia ja merkityksellisiä asioita ovat esimerkiksi koulumatkat, jätteiden käsittely, paikalliset tapahtumat, teemaviikot sekä luonnonmukainen lähiruoka. Maahanmuuttajien koulutuksessa kestävällä kehityksellä on uusi haastava tehtävänsä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| . Opiskelun ohjaus ja koulutussuunnittelu voivat vaikuttaa osaltaan alueen liikennekulttuurin muodostumiseen ja pendelöinnin järkevöittämiseen. Uudenmaan alueen päästöt tieliikenteestä ovat samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Paikallisen tieliikenteen päästöihin vaikuttavat kunnan yhdyskuntarakenne ja liikennesuunnittelu, eli liikkumisen tarve kunnassa ja käytetty liikennemuoto. Tieliikenteen lisäksi myös jätehuolto on seikka, jolla voimme opiskelun ohjauksessa vaikuttaa asenteellisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Päästöihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuin kuntien sisäiset matkat. Erityisesti pienissä kunnissa, joiden läpi kulkee tärkeä valtatie, ovat asukasta kohti lasketut päästöt usein korkeat. Sen sijaan kaupungeissa, joissa on tiivis yhdyskuntarakenne ja toimiva joukkoliikenne, ovat tieliikenteen päästöt yleensä pienet. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| . Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Uudenmaan seudun kasvillisuus on erityisen monimuotoista ja rehevää ja kasvisto rikasta. Luonnon rikkauteen on syynä ennen kaikkea kallio- ja maaperän kalkkipitoisuus. Erityisesti Espoon järvien ja Lohjanjärven ympäristö poikkeaa kasvillisuudeltaan muusta Etelä-Suomesta ja sisältää runsaasti arvokkaita kohteita. Lisäämme kohderyhmiemme tietoisuutta ja luonnon arvostusta vierailemalla näillä alueilla. Kasvillisuudella on maahanmuuttajille kotoutumisen osana juurtumista edistävä tehtävänsä! Ykköstien eli E18 –kehityskäytävässä ominaista ja muualla harvinaista kasvillisuutta edustavat lehdot, kalkkikalliokasvillisuus, lettosuot ja lähteiköt sekä paikoin myös harjukasvillisuus. Uhanalaisten lajien määrä on Espoon ja Lohjan seudulla poikkeuksellisen korkea verrattuna muihin Uudenmaan alueen kuntiin. Lisäksi monilla kasvilajeilla on Suomessa runsaimmin kasvupaikkoja juuri Länsi-Uudellamaalla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| . Länsi-Uudenmaan ja Espoon alueella on kohtuullisen paljon yrityksiä joilla on vesiosaamista. Lisäksi ympäristö on otollinen: täältä löytyy makeata ja suolaista vettä, merta, järviä ja pohjavesialueita. Läntisen Uudenmaan alueella suunnitellaan parhaillaan puhtaaseen veteen ja vedenpuhdistusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen liittyvää liiketoimintaa ja osaamiskeskittymää. Maahanmuuttajat näkevät veden usein arvokkaana luonnonvarana, jolla on myös kaupallisia mahdollisuuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| . Suomen Natura-alueista suuri osa on Länsi-Uudenmaan alueella. Monimuotoisiin ohjauskeskusteluihin ja ohjaustapahtumiin, opinnollistamiseen ja pop up –toimintatapahtumiin otetaan huomioon luontoalueet joko käyntikohteina (kävelykokoukset), oman asuin- ja oppimisympäristöön syvällisenä tutustumisena ja virkistysretkikohteina. Mm. lintujen tarkkailu on osa ohjattavien maahanmuuttajien voimaannuttamista. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| . Osallisena verkossa –hankkeen palvelutuotteista Ohjaamopalvelut ja pop up –toimintajaksot ottavat toiminnassaan vastuulleen myös kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden. Länsi-Uudenmaalla on KasvuKraftiksi nimetty yhteistyö, joka perustuu kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen ja yhteiseen haluun aikaansaada kasvua kestävällä tavalla. KasvuKraft kasvusopimuksen allekirjoittivat 18.6.2013 Länsi – Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja toimintaa ohjaavat kuntajohtajat. Poliittinen ohjaus noudattaa vaalikausien rytmiä ja toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan valtuustokausittain. Toiminta-alueen asukasmäärä on 197 355 vuoden 2014 alussa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| . Koulutus ja opintojen ohjaus ovat mukana kannustamassa vähähiilisyyteen. Kuulumme Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) –toimintaan, jonka tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Vuoden 2016 tavoite, päästöjen laskettu vähenemä 15%, on jo Länsi-Uudenmaan alueella saavutettu. HINKU-tilaisuuksia asukkaille ja muille sidosryhmille, kuten opiskelijoille järjestetään vuonna 2014, kuten järjestettiin vuonna 2013. Hiilijalanjäljen käsitteen avaaminen kotiutuville uusille suomalaisille on ollut haastava ja jännittävä asia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| . Hankkeella edistetään maahanmuuttajien työllistymistä. Hankkeen asiantuntijat ovat vastuullisia aluekehittäjiä, jotka toimivat ohjaustyössään lähellä yrittäjäjärjestöjä ja Novago Yrityskehitys Oy:tä. Koska alueemme kestävän kehityksen ohjelma KasvuKraft on Novagon koordinoima, olemme tietoisia paikallisten palvelujen hyödyntämisestä myös oppilaitos-, järjestö- ja nuorisotyöverkostoissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| . Osallisena verkossa –hankkeessa kehitetään vahvan ohjaustyön tuloksena erilaisia palvelutuotteita, joilla kehitystyö saadaan näkyväksi ts. ne ovat aineettomia palvelutuotteita, jotka vaikuttavat Uudenmaan menestymiseen. Nämä aineettomat palvelutuotteet on konseptoitu niin, että niitä voidaan antaa muille käyttäjille käyttöönotettavaksi tarpeen ja kiinnostuksen mukaan tehokkaasti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| . Opiskelun ohjauksen yksi iso merkitys on opiskelijoiden ohjaaminen myös alueellisesti heille soveltuviin ympäristöihin. Usein ohjattavat löytävät oman opinahjonsa tai työpajansa paljon lähempää kuin olivat kuvitelleet. Ohjauksella voimme tasapainottaa tai vähentää esim. pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa raskasta pendelöintiä, joka tietysti vähentää I-tien kulutusta, ruuhkaa ja päästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 9 |
| . Luksian hyvinvoivan oppimisympäristön laatutyössä hyödynnetään hyvinvoivan oppimisympäristön mallia. Sen avulla myös suunnataan ja ohjeistetaan kaikkia luksialaisia työskentelemään hyvinvointia edistävällä tavalla. Hyvinvoivan oppimisympäristön rakentamisessa ja ylläpidossa korostuu ennaltaehkäisevä työskentelytapa. Monipuoliseen varhaiseen tukeen ja puuttumiseen ohjataan Luksian sisäisillä ohjeilla ja varhaisen puuttumisen mallilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kulmakivi on henkilöstön hyvinvointi. Henkilöstön hyvinvoinnilla on suora yhteys hakijoiden, ohjauksessa olevien ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Henkilöstön omalla esimerkillä on siis merkittävä vaikutus opiskelijoihin. Hyvinvoivan oppimisympäristön edistäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä opetuksen toteutuksessa, tukipalveluissa ja sisällöissä. Erityisen tärkeää on rakentaa osa-alueiden välille rajojen sijaan yhdyspintoja. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 9 |
| . Luksia kumppaneineen osallistuu kestävän kehityksen sosiaalisen näkökulman kehittämiseen osallistumalla mm. kestävän liiketoiminnan ohjausryhmään, joka mahdollistaa esim. vajaakuntoisten opiskelun ja työllistymisen. Ohjaajamme pyrkivät ottamaan ohjaustyössään huomioon perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisen mm. hakijalle merkityksellisen urapolun hahmottamisena sukupuolesta riippumatta. Tarpeen mukaan miehiä rohkaistaan hoiva-aloille ja naisia autoalalle, jos kiinnostus ja alueen tarpeet niin osoittavat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 9 |
| . Osallisena verkossa –hankkeen ohjauksen erityisasiantuntijat toimivat lähellä järjestöjä kuten maahanmuuttaja-, romani- ja työttömien yhdistykset, siis hyvin erilaisia yhteiskuntaryhmiä joiden yhdenvertaisuus on ohjauksen ja kehitettävien palvelutuotteiden tavoitteena. Toimenpiteet sisältyvät Luksian Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| . Hankkeella on vaikutusta maisemaan, virkistysalueisiin ja kulttuuriperinnön kohteisiin välillisesti sidosryhmien tietoisuutta ja osallistumista lisäämällä, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on sitouttaa uudet suomalaiset kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen ja se pitää sisällään koko elämisen ympäristön kirjastoista kirkkoihin ja kansallismaisemiin | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| . Vaikutus kohdistuu Espoossa ja Länsi-Uudellamaalla valittuihin kärkikehityskohteisiin, vesiteknologia ja cleantech. Tietoisuus vahvistuu, kun ohjattavat opiskelijat ovat alan yrityksissä työhöntutustumassa, työssäoppimassa ja töissä. | ||
OSALLISENA VERKOSSA – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -hankkeessa kehitettiin syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyviä digitaalisia taitoja.
Hanke lähti liikkeelle kentällä havaituista aikuisten maahanmuuttajien digitaalisten perustaitojen puutteista ja riittämättömistä ohjausmalleista. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat aikuiset maahanmuuttajat, joilla on heikot digitaaliset perustaidot. Hankkeen toisena tärkeänä kohderyhmänä olivat maahanmuuttajien opettajat ja ohjaajat. Hankkeen koordinaattorina toimi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja yhteistyökumppaneina oli Espoon kaupunginkirjasto, Espoon kaupungin sosiaalipalvelut, Helsingin yliopiston kouluttamis- ja kehittämispalvelut HY+, valtakunnallinen Luetaan yhdessä -verkosto ja Monika-Naiset liitto ry. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä monien muiden hankkeiden ja organisaatioiden kanssa sekä tuotettiin uutta tietoa maahanmuuttajien digitaalisten taitojen kehittämiseen.
Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin aikuisten maahanmuuttajien digitaalisia perustaitoja ja kehittämistarpeita koordinaattorin ja yhteistyökumppanien toimintaympäristöissä. Hankkeen toimintaan kuului mm. yksilö- ja ryhmäohjausta, pop up -koulutuksia, työpajoja ja vertaisohjausta. Maahanmuuttajien opettajille ja ohjaajille järjestettiin koulutusta, joissa esiteltiin hyväksi havaittuja työkaluja ja metodeja digitaitojen harjoittelemiseen. Maahanmuuttajat ja heidän opettajansa sekä ohjaajansa otettiin mukaan suunnittelemaan harjoituksia, joiden avulla perustaitoja voidaan kehittää. Hankkeeseen osallistui 707 henkilöä, ja pop up -koulutusten ja opettajien koulutusten myötä hankkeesta hyötyi vielä huomattavasti suurempi määrä henkilöitä.
Hankkeessa mallinnettiin maahanmuuttajien vertaisoppimista ja ohjaamisen malleja, jonka avulla opettajat ja ohjaajat saavat työkaluja integroida digitaaliset perustaidot osaksi opetusta ja ohjausta. Mallien pilotointien ja ohjauskokeilujen tuloksena nettisivuille kerättiin materiaalia digitaitojen harjoitteluun ja yhteistyössä valtakunnallisen verkoston kanssa syntyi hankeen loppujulkaisu Digiaskeleet, joka antaa konkreettisia ohjeita ja esimerkkejä siitä, miten digitaidot voidaan huomioida maahanmuuttajien alkuvaiheen opetus- ja ohjaustilanteista alkaen. Hankkeen toimenpiteet edistivät aikuisten maahanmuuttajien siirtymiä koulutuksesta koulutukseen tai työelämään ja lisäsivät maahanmuuttajien kanssa työskentelevien opettajien ja ohjaajien osaamista.