Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20244

Hankkeen nimi: OSALLISENA VERKOSSA - digitaalisia taitoja maahanmuuttajille

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luksia, Länsi-uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0203167-9

Jakeluosoite: Toivonkatu 4

Puhelinnumero: 019-369 61

Postinumero: 08100

Postitoimipaikka: Lohja

WWW-osoite: http://www.luksia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marianne Seppä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marianne.seppa(at)luksia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 3992342

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

.
Osallisena verkossa -hankkeessa kehitetään syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyviä digitaalisia taitoja. Hankkeen toimenpiteillä edistetään siirtymiä työelämän muutosvaiheissa ja vahvistetaan koulutuksessa aliedustettujen maahanmuuttajien osaamista. Hanke tukee aikuisten maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista ja työllistymistä, mikä lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä. Hanke huomioi maahanmuuttajanaisten yksilölliset palvelutarpeet ja kehittää koulutuksessa aliedustettuina olevien maahanmuuttajien osallistumista koulutukseen edistäen sosiaalisesti kestävää kehitystä.

Hanke lähtee liikkeelle kentällä havaituista aikuisten maahanmuuttajien digitaalisten perustaitojen puutteista sekä riittämättömistä ohjausmalleista. Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat nuoret ja aikuiset maahanmuuttajat, joilla on heikot digitaaliset perustaidot, mikä hankaloittaa heidän selviytymistään arjessa ja siirtymistään koulutukseen tai työelämään. Hankkeessa toimii kohderyhmää laajasti tunteva asiantuntijajoukko: Luksian aikuisopisto, Espoon kaupunginkirjasto, Espoon kaupungin sosiaalipalvelut, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, valtakunnallinen Luetaan yhdessä -verkosto ja Monika-Naiset liitto ry. Verkostoyhteistyön avulla hankkeessa luodaan digitaalisten perustaitojen kehittämismalleja aikuisten maahanmuuttajien tarpeisiin.

Hankkeessa kartoitetaan aikuisten maahanmuuttajien digitaalisten taitojen osaamista ja kehittymistarpeita hankkeen toteuttajien asiakasryhmissä, ja tarpeiden pohjalta luodaan erilaisia digitaalisten taitojen kehittämismalleja. Toimintamalleja pilotoidaan yhteistyötahojen kanssa erilaisissa matalan kynnyksen ympäristöissä, ja niiden toimivuutta arvioidaan yhteistyössä maahanmuuttajien sekä heitä ohjaavien ja opettavien tahojen kanssa. Heikot digitaaliset perustaidot omaaville maahanmuuttajille järjestetään yksilöohjausta ja räätälöityjä palvelumalleja erilaisiin käytännönläheisiin työn ja arjen digitaalisia taitoja vaativiin viestintätilanteisiin liittyvistä teemoista. Hankkeessa pilotoidaan matalan kynnyksen pop up -koulutuksia, digitaalisiin taitoihin keskittyviä kuntouttavia työtoimintaryhmiä ja työpajoja, jalkautumista valtakunnallisiin vapaaehtoistyön verkostoihin sekä tarpeista lähtevää yksilöohjausta ja mentorointimallia.

Hankkeen aikana erilaisin koulutuksin kehitetään myös opettajien ja muiden maahanmuuttajien kanssa työskentelevien toimintatapoja ja ohjauspalveluosaamista. Lisäksi vahvistetaan jo olemassa olevia toimintamalleja juurruttamalla näihin uudenlainen yhteistoiminnallinen vapaaehtoistyön ja vertaisohjauksen toimintamalli, jonka avulla voidaan pienin toimenpitein tukea ja ylläpitää heikot perustaidot omaavien maahanmuuttajien digitaalisia taitoja ja tukea syrjäytymisvaarassa olevien osallisuutta yhteiskunnan eri sektoreilla: työmarkkinoilla, koulutuksessa ja arjessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

.
Osallisena verkossa -hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset maahanmuuttajat, joilla on vähän koulutusta tai heikot digitaaliset perustaidot. Hankkeen kautta kehitetään koulutuksessa aliedustettuina olevien aikuisten maahanmuuttajien osaamista ja osallisuutta tietoyhteiskunnassa parantaen heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja edistäen heidän siirtymisiään työelämään tai koulutukseen. Tähän kohderyhmään kuuluvat

1) digitaalista osaamista ja koulutuspaikkaa vaille jääneet nuoret maahanmuuttajat,
2) maahanmuuttajanaiset,
3) pitkäaikaistyöttömät maahanmuuttajat,
4) luku- ja kirjoitustaidottomat ja muut perustaidoiltaan heikot maahanmuuttajat,
5) koulutuksessa keskeyttämisuhan alla olevat maahanmuuttajaopiskelijat ja
6) työssä olevat maahanmuuttajat, joilla puutteelliset digitaaliset taidot aiheuttavat ongelmia työmarkkinoilla pysymiseen

Yksi tärkeistä kohderyhmistä on myös aikuisia maahanmuuttajia ohjaavat ja opettavat tahot, koska ne ovat avainasemassa heikot digitaaliset perustaidot omaavien maahanmuuttajien siirtymävaiheiden ohjauksessa ja osaamisen kehittämisessä. Tämän kohderyhmän ohjaustaitojen kehittäminen ja yhteistoiminnallisen työtavan omaksuminen kehittää toimintamalleja sekä mahdollistaa hankkeessa tuotettujen uusien toimintatapojen juurruttamisen organisaatioihin ja verkostoihin osaksi näiden jo olemassa olevaa toimintaa. Tähän kohderyhmään kuuluvat

7) vapaaehtoistyöntekijät sekä muut aikuisia maahanmuuttajia ohjaavat ja opettavat tahot, joille järjestetään koulutuksia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

.
Muita välillisiä kohderyhmiä ovat:
- työelämän toimijat: TE-toimistot ja työnantajat, joilla on työvoiman tarve
- ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut
- yhteiskunnan poliittiset päättäjät
- kantaväestön edustajat, joilla on heikot digitaaliset taidot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 419 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 386 218

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 558 761

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 514 799

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 594

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
. Tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta on arvioitu Luksiassa viimeksi marraskuussa 2013. Asiantuntijaryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt, joiden vastuulle suunnitelman tekeminen vastuutettiin kuntayhtymän johtajan toimesta: - Riikka Suhonen, kansainvälisyysvastaava - Anu Punola, henkilöstön edustaja - Aila Korpi, koulutuspäällikkö, Ammattiopisto - Petteri Sarvala, koulutuspäällikkö, Aikuisopisto - Päivi Nikander, viestintäpäällikkö, Luksia Suunnitteluryhmän työn perustana olivat: - Yhdenvertaisuussuunnittelun opas (sisäasiainministeriö) - Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta, Opas oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman laadintaan (Opetushallitus) - lait ja asetukset Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on hyväksytty Luksian hallituksessa 24.1.2014. Analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty kartoittamalla ja analysoimalla seuraavat dokumentit: - Projektinhallinnan ja hankkeiden pelisäännöt - Työolobarometrin tulokset - Kari Huuhtasen JEAT-työ: Luottamus ja arvostus esimiestyössä - Opiskelijakyselyn tulokset - Henkilöstötilinpäätös/-kertomus - Työsuojelutilanne (henkinen työsuojelu) - Työhyvinvointisuunnitelma - Työsuojelusuunnitelma - Voimassaoleva suunnitelma vuodelta 2008: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma (kyh. 19.9.2008, § 58) - Luksian opetussuunnitelman yhteinen osa - Tasa-arvokyselyn tulokset - Lait ja asetukset Keskeisiksi kehittämiskohteiksi suodattuivat analysoityjen lähteiden kautta Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa Osallisena verkossa -hankkeen toiminnan tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tavoitteen kannalta keskeisiä kehittämisalueita ovat 1) Syrjinnän tunnistaminen 2) Toiminnan ja käytäntöjen arviointi ja tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus/seuranta 3) Osallisuuden lisääminen Luksiassa tasa-arvosuunnitelma on osa henkilöstöstrategiaa ja linkittyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman keskeinen viesti on: 1 Johtaminen (henkilöstöpolitiikka, kehityskeskustelujen käyminen, ikäjohtaminen, työnkuvien määrittely säännölliseksi, joustavat työaikajärjestelyt sekä osaaminen, asenteet ja ilmapiiri 2 Opiskelijoiden tasa-arvoisuus 3 Erityisryhmien huomiointi
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
. Projektin toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu miesvaltaisten alojen kouluttajat ja toimijat. kokemustemme ja tutkimusten mukaan naiset osallistuvat miehiä vilkkaammin ohjausta käsitteleviin keskusteluihin. Perinteisesti miespuolisia kouluttajia sekä miespuolisia tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekeviä on tavoitettu heikommin kuin naisia. Teknisillä aloilla opetus on yleensä työpainotteista, jolloin vuorovaikutukselle ja ohjaukselle jää vähemmän tilaa. Ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkökulmat ovat olleet jo nyt ja tulevat olemaan avoimesti esillä. Mm. SAK:n edustajien mukaan tuleminen projektiin tuo projektille katu-uskottavuutta miesnäkökulmasta. Hanke suhtautuu tasa-arvokysymyksiin vakavasti, koska jatkossa tarvitaan osaavia miehiä ja naisia eri koulutusalojen ja ohjauksen asiantuntijoiksi. Luksiassa on tehty tasa-arvosuunnitelma syksyllä 2013 ja sen avulla tehtävän analysoinnin tuloksena käytämme hankkeessa valtavirtaistamisen menetelmiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
. Osallisena verkossa –hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan yhteinen huoli maahanmuuttajien selviytymisestä digitaalisessa arjessa ja ohjaamisesta työelämään ja muihin työelämää tukeviin tai työelämän kaltaisiin toimintoihin Haluamme olla ammatillisen osaamisen kärjessä, osaksi tätä kuuluu moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri ja siihen liittyvä osaaminen. Haluamme välittää opiskelijoillemme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita. Onnistunut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö pitää sisällään strategisen valtavirtaistamisen (tasa-arvo ja yhdenvertaisuusnäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa), työyhteisön osallistumisen (tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta periaate ja käytäntö) ja toiminnallisuuden (käytännön toimenpiteet ja vastuut tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden edistämiseksi). Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kuuluvat yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä työssä ja erilaisten toiminta-tapojen ja tarpeiden yhtäläinen arvostaminen. Tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden periaate edellyttää koko johdon ja henkilökunnan sitoutumista yhteisten sääntöjen noudattamiseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla ja suunnitelmien toteuttamisella lisätään työviihtyvyyttä ja estetään ennalta konfliktitilanteiden syntymistä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
. Osallisena verkossa –hankkeessa ohjaajamme voivat herättää Uudenmaan ja koko Suomen alueen mahanmuuttajissa, opiskelijoissa ja yrityksissä tietoisuuden luonnonvarojen kestävän käytön mahdollisuuksista mm. sähköisen oppimateriaalin avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa ohjausta, koulutussuunnittelua ja liiketoimintaa, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Luontoon ja omaan opiskeluympäristöön tutustuminen voidaan tutustua myös osana Osallisena verkossa –hankkeen tavoitetta: vielä opintonsa aloittamattomien ja ehkä keskeyttäneiden maahanmuuttajien tai ”kadonneiden” ohjaamisessa opiskelun pariin tai työelämään voimaannuttavassa luonnon helmassa! Luksiassa kehitetään opetuksen sisältöjä siten, että kestävän kehityksen teemat sisältyvät eri oppiaineet läpäisevänä aihekokonaisuutena koulutukseen. Luksian kestävän kehityksen tavoitteena on ekologinen kestävyys (esim. oppilaitoksen ympäristövaikutusten vähentäminen ja toimipisteiden ympäristövastuullisuuden edistäminen). Kestävä kehitys sisältää myös sosiaalisia (esim. henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen kohtelu), taloudellisia (esim. taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu) ja kulttuurisia tavoitteita (esim. paikallisten tapojen ja kulttuurien noudattaminen, monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa). Opiskelijoita ohjataan kestävään kehitykseen käsittelemällä heille konkreettisia ja merkityksellisiä asioita sekä opetus-, muun henkilöstön ja työpaikkaohjaajien esimerkin avulla. Näitä konkreettisia ja merkityksellisiä asioita ovat esimerkiksi koulumatkat, jätteiden käsittely, paikalliset tapahtumat, teemaviikot sekä luonnonmukainen lähiruoka. Maahanmuuttajien koulutuksessa kestävällä kehityksellä on uusi haastava tehtävänsä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
. Opiskelun ohjaus ja koulutussuunnittelu voivat vaikuttaa osaltaan alueen liikennekulttuurin muodostumiseen ja pendelöinnin järkevöittämiseen. Uudenmaan alueen päästöt tieliikenteestä ovat samaa suuruusluokkaa kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Paikallisen tieliikenteen päästöihin vaikuttavat kunnan yhdyskuntarakenne ja liikennesuunnittelu, eli liikkumisen tarve kunnassa ja käytetty liikennemuoto. Tieliikenteen lisäksi myös jätehuolto on seikka, jolla voimme opiskelun ohjauksessa vaikuttaa asenteellisesti ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseen. Päästöihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät kuin kuntien sisäiset matkat. Erityisesti pienissä kunnissa, joiden läpi kulkee tärkeä valtatie, ovat asukasta kohti lasketut päästöt usein korkeat. Sen sijaan kaupungeissa, joissa on tiivis yhdyskuntarakenne ja toimiva joukkoliikenne, ovat tieliikenteen päästöt yleensä pienet.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
. Hankkeella on välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Uudenmaan seudun kasvillisuus on erityisen monimuotoista ja rehevää ja kasvisto rikasta. Luonnon rikkauteen on syynä ennen kaikkea kallio- ja maaperän kalkkipitoisuus. Erityisesti Espoon järvien ja Lohjanjärven ympäristö poikkeaa kasvillisuudeltaan muusta Etelä-Suomesta ja sisältää runsaasti arvokkaita kohteita. Lisäämme kohderyhmiemme tietoisuutta ja luonnon arvostusta vierailemalla näillä alueilla. Kasvillisuudella on maahanmuuttajille kotoutumisen osana juurtumista edistävä tehtävänsä! Ykköstien eli E18 –kehityskäytävässä ominaista ja muualla harvinaista kasvillisuutta edustavat lehdot, kalkkikalliokasvillisuus, lettosuot ja lähteiköt sekä paikoin myös harjukasvillisuus. Uhanalaisten lajien määrä on Espoon ja Lohjan seudulla poikkeuksellisen korkea verrattuna muihin Uudenmaan alueen kuntiin. Lisäksi monilla kasvilajeilla on Suomessa runsaimmin kasvupaikkoja juuri Länsi-Uudellamaalla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
. Länsi-Uudenmaan ja Espoon alueella on kohtuullisen paljon yrityksiä joilla on vesiosaamista. Lisäksi ympäristö on otollinen: täältä löytyy makeata ja suolaista vettä, merta, järviä ja pohjavesialueita. Läntisen Uudenmaan alueella suunnitellaan parhaillaan puhtaaseen veteen ja vedenpuhdistusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen liittyvää liiketoimintaa ja osaamiskeskittymää. Maahanmuuttajat näkevät veden usein arvokkaana luonnonvarana, jolla on myös kaupallisia mahdollisuuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
. Suomen Natura-alueista suuri osa on Länsi-Uudenmaan alueella. Monimuotoisiin ohjauskeskusteluihin ja ohjaustapahtumiin, opinnollistamiseen ja pop up –toimintatapahtumiin otetaan huomioon luontoalueet joko käyntikohteina (kävelykokoukset), oman asuin- ja oppimisympäristöön syvällisenä tutustumisena ja virkistysretkikohteina. Mm. lintujen tarkkailu on osa ohjattavien maahanmuuttajien voimaannuttamista.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
. Osallisena verkossa –hankkeen palvelutuotteista Ohjaamopalvelut ja pop up –toimintajaksot ottavat toiminnassaan vastuulleen myös kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden. Länsi-Uudenmaalla on KasvuKraftiksi nimetty yhteistyö, joka perustuu kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen ja yhteiseen haluun aikaansaada kasvua kestävällä tavalla. KasvuKraft kasvusopimuksen allekirjoittivat 18.6.2013 Länsi – Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja toimintaa ohjaavat kuntajohtajat. Poliittinen ohjaus noudattaa vaalikausien rytmiä ja toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan valtuustokausittain. Toiminta-alueen asukasmäärä on 197 355 vuoden 2014 alussa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
. Koulutus ja opintojen ohjaus ovat mukana kannustamassa vähähiilisyyteen. Kuulumme Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) –toimintaan, jonka tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Vuoden 2016 tavoite, päästöjen laskettu vähenemä 15%, on jo Länsi-Uudenmaan alueella saavutettu. HINKU-tilaisuuksia asukkaille ja muille sidosryhmille, kuten opiskelijoille järjestetään vuonna 2014, kuten järjestettiin vuonna 2013. Hiilijalanjäljen käsitteen avaaminen kotiutuville uusille suomalaisille on ollut haastava ja jännittävä asia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
. Hankkeella edistetään maahanmuuttajien työllistymistä. Hankkeen asiantuntijat ovat vastuullisia aluekehittäjiä, jotka toimivat ohjaustyössään lähellä yrittäjäjärjestöjä ja Novago Yrityskehitys Oy:tä. Koska alueemme kestävän kehityksen ohjelma KasvuKraft on Novagon koordinoima, olemme tietoisia paikallisten palvelujen hyödyntämisestä myös oppilaitos-, järjestö- ja nuorisotyöverkostoissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
. Osallisena verkossa –hankkeessa kehitetään vahvan ohjaustyön tuloksena erilaisia palvelutuotteita, joilla kehitystyö saadaan näkyväksi ts. ne ovat aineettomia palvelutuotteita, jotka vaikuttavat Uudenmaan menestymiseen. Nämä aineettomat palvelutuotteet on konseptoitu niin, että niitä voidaan antaa muille käyttäjille käyttöönotettavaksi tarpeen ja kiinnostuksen mukaan tehokkaasti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
. Opiskelun ohjauksen yksi iso merkitys on opiskelijoiden ohjaaminen myös alueellisesti heille soveltuviin ympäristöihin. Usein ohjattavat löytävät oman opinahjonsa tai työpajansa paljon lähempää kuin olivat kuvitelleet. Ohjauksella voimme tasapainottaa tai vähentää esim. pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa raskasta pendelöintiä, joka tietysti vähentää I-tien kulutusta, ruuhkaa ja päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 9
. Luksian hyvinvoivan oppimisympäristön laatutyössä hyödynnetään hyvinvoivan oppimisympäristön mallia. Sen avulla myös suunnataan ja ohjeistetaan kaikkia luksialaisia työskentelemään hyvinvointia edistävällä tavalla. Hyvinvoivan oppimisympäristön rakentamisessa ja ylläpidossa korostuu ennaltaehkäisevä työskentelytapa. Monipuoliseen varhaiseen tukeen ja puuttumiseen ohjataan Luksian sisäisillä ohjeilla ja varhaisen puuttumisen mallilla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kulmakivi on henkilöstön hyvinvointi. Henkilöstön hyvinvoinnilla on suora yhteys hakijoiden, ohjauksessa olevien ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Henkilöstön omalla esimerkillä on siis merkittävä vaikutus opiskelijoihin. Hyvinvoivan oppimisympäristön edistäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä opetuksen toteutuksessa, tukipalveluissa ja sisällöissä. Erityisen tärkeää on rakentaa osa-alueiden välille rajojen sijaan yhdyspintoja.
Tasa-arvon edistäminen 8 9
. Luksia kumppaneineen osallistuu kestävän kehityksen sosiaalisen näkökulman kehittämiseen osallistumalla mm. kestävän liiketoiminnan ohjausryhmään, joka mahdollistaa esim. vajaakuntoisten opiskelun ja työllistymisen. Ohjaajamme pyrkivät ottamaan ohjaustyössään huomioon perinteisten sukupuolikäsitysten purkamisen mm. hakijalle merkityksellisen urapolun hahmottamisena sukupuolesta riippumatta. Tarpeen mukaan miehiä rohkaistaan hoiva-aloille ja naisia autoalalle, jos kiinnostus ja alueen tarpeet niin osoittavat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 9
. Osallisena verkossa –hankkeen ohjauksen erityisasiantuntijat toimivat lähellä järjestöjä kuten maahanmuuttaja-, romani- ja työttömien yhdistykset, siis hyvin erilaisia yhteiskuntaryhmiä joiden yhdenvertaisuus on ohjauksen ja kehitettävien palvelutuotteiden tavoitteena. Toimenpiteet sisältyvät Luksian Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
. Hankkeella on vaikutusta maisemaan, virkistysalueisiin ja kulttuuriperinnön kohteisiin välillisesti sidosryhmien tietoisuutta ja osallistumista lisäämällä, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on sitouttaa uudet suomalaiset kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen ja se pitää sisällään koko elämisen ympäristön kirjastoista kirkkoihin ja kansallismaisemiin
Ympäristöosaaminen 0 0
. Vaikutus kohdistuu Espoossa ja Länsi-Uudellamaalla valittuihin kärkikehityskohteisiin, vesiteknologia ja cleantech. Tietoisuus vahvistuu, kun ohjattavat opiskelijat ovat alan yrityksissä työhöntutustumassa, työssäoppimassa ja töissä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OSALLISENA VERKOSSA – digitaalisia taitoja maahanmuuttajille -hankkeessa kehitettiin syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallisuuteen liittyviä digitaalisia taitoja.

Hanke lähti liikkeelle kentällä havaituista aikuisten maahanmuuttajien digitaalisten perustaitojen puutteista ja riittämättömistä ohjausmalleista. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat aikuiset maahanmuuttajat, joilla on heikot digitaaliset perustaidot. Hankkeen toisena tärkeänä kohderyhmänä olivat maahanmuuttajien opettajat ja ohjaajat. Hankkeen koordinaattorina toimi Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja yhteistyökumppaneina oli Espoon kaupunginkirjasto, Espoon kaupungin sosiaalipalvelut, Helsingin yliopiston kouluttamis- ja kehittämispalvelut HY+, valtakunnallinen Luetaan yhdessä -verkosto ja Monika-Naiset liitto ry. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä monien muiden hankkeiden ja organisaatioiden kanssa sekä tuotettiin uutta tietoa maahanmuuttajien digitaalisten taitojen kehittämiseen.

Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin aikuisten maahanmuuttajien digitaalisia perustaitoja ja kehittämistarpeita koordinaattorin ja yhteistyökumppanien toimintaympäristöissä. Hankkeen toimintaan kuului mm. yksilö- ja ryhmäohjausta, pop up -koulutuksia, työpajoja ja vertaisohjausta. Maahanmuuttajien opettajille ja ohjaajille järjestettiin koulutusta, joissa esiteltiin hyväksi havaittuja työkaluja ja metodeja digitaitojen harjoittelemiseen. Maahanmuuttajat ja heidän opettajansa sekä ohjaajansa otettiin mukaan suunnittelemaan harjoituksia, joiden avulla perustaitoja voidaan kehittää. Hankkeeseen osallistui 707 henkilöä, ja pop up -koulutusten ja opettajien koulutusten myötä hankkeesta hyötyi vielä huomattavasti suurempi määrä henkilöitä.

Hankkeessa mallinnettiin maahanmuuttajien vertaisoppimista ja ohjaamisen malleja, jonka avulla opettajat ja ohjaajat saavat työkaluja integroida digitaaliset perustaidot osaksi opetusta ja ohjausta. Mallien pilotointien ja ohjauskokeilujen tuloksena nettisivuille kerättiin materiaalia digitaitojen harjoitteluun ja yhteistyössä valtakunnallisen verkoston kanssa syntyi hankeen loppujulkaisu Digiaskeleet, joka antaa konkreettisia ohjeita ja esimerkkejä siitä, miten digitaidot voidaan huomioida maahanmuuttajien alkuvaiheen opetus- ja ohjaustilanteista alkaen. Hankkeen toimenpiteet edistivät aikuisten maahanmuuttajien siirtymiä koulutuksesta koulutukseen tai työelämään ja lisäsivät maahanmuuttajien kanssa työskentelevien opettajien ja ohjaajien osaamista.