Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20248

Hankkeen nimi: LATUA - Laadullinen työllistymistieto akateemisten työllistymisen tukena

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0155668-4

Jakeluosoite: Kalevantie 4

Puhelinnumero: 03 355 111

Postinumero: 33014

Postitoimipaikka: Tampereen yliopisto

WWW-osoite: http://www.uta.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAATAJA SARI HANNELE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.haataja(at)uta.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504210254

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Åbo Akademi, 0246312-1
Turun yliopisto, 0245896-3
Helsingin yliopisto, 0313471-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LATUA - Laadullinen työllistymistieto akateemisten työllistymisen tukena

Akateemisessa koulutuksessa on noussut vahvasti esiin tarve hyödyntää korkeakoulutettujen työllistymistietoa ja työelämäpalautetta paremmin osaamistarpeiden arvioinnissa ja koulutuksen kehittämisessä. Korkeakoulutettujen työllisyystilanne, työelämän rakenteelliset muutokset ja koulutuspoliittiset uudistukset asettavat runsaasti vaatimuksia ajantasaiselle työelämätiedolle.

LATUA-hanke tuottaa kansallista tietopohjaa akateemisten laadullisesta työllistymisestä ja työelämän osaamistarpeista uudistamalla yliopistojen uraseurantojen sisältöjä, toteutusta ja toimintamalleja vastaamaan monipuolisiin tiedontarpeisiin. Hanke vahvistaa yliopistojen valmiuksia edistää opiskelijoidensa työllistymistä ja tarjota yhdenvertaiset lähtökohdat työmarkkinoille siirtymiseen koulutusalasta tai korkeakoulusta riippumatta.

Yliopistojen uraseurantaa maistereille ja tohtoreille tehdään yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen valtakunnallisen Aarresaari-verkoston yhteistyönä. Uraseurannassa kerätty tieto korkeakoulutettujen laadullisesta työllistymisestä on yliopistojen käytössä, mutta tietojen järjestelmällinen hyödyntäminen on ollut melko vähäistä.

LATUA-hankkeessa luodaan uusia tapoja kerätä työelämätietoa ja hyödyntää tietoa korkeakoulujen opetuksessa ja ohjauksessa sekä koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Hanke tukee tiedon hyödyntämistä myös osana yliopistojen palautekokonaisuuksia ja toiminnanohjausta. Teknisillä ratkaisuilla helpotetaan ja nopeutetaan tiedon hyödyntämistä ja vapautetaan resursseja tiedon tulkitsemiseen ja analysointiin.

Hankkeen tavoitteena on
- tuottaa tietoa laadullisesta työllistymisestä sekä yliopistokoulutuksen vastaamisesta työelämän osaamisvaatimuksiin (erit. generalistialat),
- luoda vakiintunut ja valtakunnallisesti kattava tietopohja työelämätiedosta, jota hyödynnetään systemaattisesti koulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä opetuksessa ja ohjauksessa,
- kehittää uraseurantakyselyjä vastaamaan sisällöllisesti ja teknisesti monipuolisiin työelämää koskeviin tiedontarpeisiin ja
- tukea kestäviä koulutusvalintoja ja elinikäistä ohjausta tuottamalla tietoa koulutuksen tuomista mahdollisuuksista työmarkkinoilla.

LATUA-hanke sijoittuu OKM:n valtakunnallisen ESR-toimenpidekokonaisuuden Osuvaa osaamista -toimintalinjaan 4, 'Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen'. Hanke vastaa toimintalinjan Korkeakoulusta työelämään -osan kehittämistarpeisiin lisätä korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa työllistymistä ja tarjota yhdenvertaiset lähtökohdat työmarkkinoille.

Hanketta koordinoi Tampereen yliopisto. Osatoteuttajina ovat Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Hanke toteutetaan yhteistyössä yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkoston sekä kahden rinnakkaisen hankkeen, ”Töissä.fi-verkkopalvelu opiskelijan ja ohjaajan tukena” ja ”AMKista uralle!”, kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaiset kohderyhmät ovat yliopistoissa opetuksen ja ohjauksen kehittäjät, yliopistojen johto ja päätöksentekoon osallistuvat tahot sekä laajemmin opetus- ja ohjaustyötä tekevät henkilöt. Yliopistojen henkilöstön lisäksi kohderyhmään kuuluvat ohjaustoimijat muissa korkeakouluissa, ammattiliitoissa, TE-toimistoissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat ohjauksen ja opetuksen kehittämisen tuloksista hyötyvät tahot eli opiskelijat korkeakouluissa, korkeakouluopintoja suunnittelevat (toisen asteen oppilaitoksissa tai alanvaihtajat) sekä korkeakoulutettuja työllistävät työnantajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 969 610

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 921 769

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 212 011

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 152 210

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on yliopistojen henkilöstö sekä koulutusta koskevissa päätöksissä toimivat päättävät tahot. Hankkeen kohderyhmä koostuu sekä miehistä että naisista. Ohjaustyössä naiset ovat edustettuna enemmistössä, professorikunnassa miehet ovat edelleen enemmistö, mutta yliopistojen päättävissä elinten kokoonpanoissa on myös huomioitu sukupuolinäkökulma. Hanke kohdistuu yliopistojen henkilöstöön tasapuolisesti. Yliopistojen opetushenkilöstön sukupuolijakauma voi vaihdella tieteenaloittain. Hanke vaikuttaa välillisesti yliopisto-opiskelijoihin, yliopisto-opintoja suunnitteleviin ja näitä tahoja yliopiston ulkopuolella ohjaaviin (toisen asteen opinto-ohjaajat, TE-toimistot, ammattiliitot jne.). Välilliseen kohderyhmään kuuluu yhtälailla naisia ja miehiä. Hankkeen projektihenkilöstö koostuu sekä miehistä että naisista. Hankkeen ohjausryhmän koostamisessa tullaan myös huomioimaan sukupuolinäkökulma. Hankkeen tavoite on sama kummallekin sukupuolelle. Molemmille sukupuolille toivotaan tiedon kautta tuotavan monipuolisempaa kuvaa akateemisten laadullisesta työllistymisestä. Tämä tieto voi tukea opiskelijoita ja yliopisto-opintoja suunnittelevia tekemään rohkeammin päätöksiä alakohtaisista sukupuolistereotypioista huolimatta. Eri alojen työtehtävistä saatava tietoa voi muuttaa käsitystä alan opintojen tarjoamista mahdollisuuksista työelämässä ja erilaisten työtehtävien luonteesta nk. nais- tai miesvaltaisilla aloilla. Hankkeen taustatiedot ja tilastot ovat saatavissa myös sukupuolten mukaan. Uraseurannasta saatavaa tietoa tai yliopistojen tutkintotilastoja tarkastellaan säännöllisesti myös sukupuolten mukaan. Hanketta edeltävissä selvityksissä on yhtenä osana huomioitu sukupuolinäkökulma, mutta sen roolia ei ole painotettu muiden näkökulmien yli.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tuotetaan tietopohjaa tukemaan yliopisto-opiskelijoiden työllistymistä ja koulutusvalintoja. Tietoa jaetaan tasa-arvoisesti kaikille kiinnostuneille, ja se on kaikkien käytettävissä asuinpaikasta, oppilaitoksesta tai alasta riippumatta. Laadullisen työllistymistiedon esiintuominen ja työelämän todellisista vaatimuksista viestiminen sekä erilaisten koulutusten tuomien monipuolisten työllistymismahdollisuuksien näkeminen voi rohkaista naispuolisia opiskelijoita miesvaltaiselle alalle ja miehiä naisvaltaisille aloille, jos valintojen tueksi on mielikuvien sijaan vahva tietopohja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toimenpiteet tukevat sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Tavoitteena on alumnien kattavampi tavoitettavuus ja sähköisten menetelmien hyväksikäyttäminen siinä. Tämä vähentää merkittävästi käytettävän paperin määrää ja sen tuotantoprosessiin liittyviä asioita ja metsävarojen käyttöä paperin tuotantoon. Kyselykirjeitä on lähetetty alumneille kymmeniä tuhansia kyselykierroksia kohden.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Paperin käytön vähentäminen, ks. edellä. Myös postien kuljettamisesta aiheutuvat liikenteen päästömäärät vähenevät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Tavoitteena on alumnien kattavampi tavoitettavuus ja sähköisten menetelmien hyväksikäyttäminen siinä. Tämä vähentää merkittävästi käytettävän paperin määrää kun paperisten kyselylomakkeiden monistamista ja postittamista ja edelleen vastauslomakkeiden palauttamispostitusta alumneilta yliopistoille. Kyselykirjeitä on lähetetty alumneille kymmeniä tuhansia kyselykierroksia kohden.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
Paperiset vastauslomakkeet hävitetään aikanaan salassapitoasiat huomioon ottaen ja sitä kautta materiaali palaa kierrätykseen. Ks. kuitenkin edellä pyrkimys paperin vähentämiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Kyselylomakkeiden monistamisessa ja postittamisessa käytetään paikallisia palveluita tai työtä tehdään yliopistojen omana työnä. Kyselyt toteutetaan ja analysoidaan yliopistoissa mikä vaikuttaa paikalliseen työvoimatarpeeseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Kyselyiden sähköistäminen ja tulosten pitkälle viety tekninen käsittely helpottaa prosesseja. Mallit kerätyn tiedon hyödyntämisestä ohjauksessa, opetuksessa ja toiminnanohjauksessa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Postien kuljettamisesta aiheutuvat liikenteen päästömäärät vähenevät.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 0
Hanke edistää hyvinvointia tukemalla korkeakoulutettujen työllistymistä ja mielekkäitä koulutusvalintoja. Kehittämistyön tuloksena tuotettu tieto helpottaa opiskelijoiden valintoja ja työurille siirtymistä.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Sukupuolten tasa-arvon lisäksi tieto lisää tasa-arvoa eri koulutusalojen kohdalla. Kaupalliset toimijat ja ammattiliitot tuottavat joillakin aloilla runsaasti alakohtaista tietoa, ja generalistialojen opiskelijat jäävät helposti tällaisen tiedon ulkopuolelle. Hankkeessa kiinnitetäänkin erityisesti huomiota ns. generalistialojen opiskelijoiden tiedon tarpeisiin ja hyödyntämismahdollisuuksiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Samaa tietoa kaikille koulutusalasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

LATUA-hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa monipuolista, kattavaa ja ajankohtaista tietoa akateemisten työllistymisestä ja uran alkuvaiheista sekä koulutuksen vastaamisesta työelämän osaamistarpeisiin. Hankkeessa on kehitetty yliopistoista valmistuneille tehtäviä valtakunnallisia uraseurantoja. Lisäksi on rakennettu tietojärjestelmä yliopistojen työharjoitteluprosessin hallintaan, joka mahdollistaa myös systemaattisen harjoittelua koskevan tiedon sekä ja työnantajapalautteen keräämisen.

Uraseurantojen sisällöt

Uraseurantojen kehittämisessä keskeistä on ollut selvittää, minkälaisia ajankohtaisia tiedontarpeita uraseurannoille yliopistoissa on, ja kuinka uraseurannat voisivat parhaiten niihin vastata. Uraseurantoja on toteutettu maistereille ja tohtoreille ennen hanketta jo noin 10 vuoden ajan, mutta kerätty tieto on ollut melko vähän käytettyä ja tiedon hyödyntäminen hankalaa. Myös uraseurantojen rooli osana yliopistojen palautekokonaisuuksia on ollut usein hieman irrallinen.

LATUA-hankkeen alkuvaiheessa haastateltiin 50 henkilöä neljässä eri yliopistossa. Haastattelujen perusteella kartoitettiin erilaisia käyttötilanteita uraseurantatiedon hyödyntämiselle sekä luotiin tiedontarpeiden perusteella erilaisia käyttäjäprofiileja. Lisäksi koottiin kehittämisehdotuksia sekä toiveita siitä, missä muodossa käyttäjät tietoa haluaisivat. Selvitys on toiminut pohjana koko hankkeessa tehdylle uraseurantojen kehittämistyölle, ja hankkeen myötä on voitu vastata lukuisiin käyttäjien toiveisiin ja tarpeisiin.

Käyttäjäselvityksen lisäksi hankkeessa käytiin läpi aikaisempiin kyselyihin vastanneiden palautteet sekä arvioitiin kyselyä kyselyasiantuntijoiden työpajassa. Uraseurantojen sisältöjä kehitettiin yhteistyössä ammattikorkeakoulujen uraseurantoja kehittäneen Amkista Uralle! -hankkeen kanssa sekä uraseurantatietoa visualisoivan toissa.fi -verkkopalvelun kehittämishankkeen kanssa. Kyselysisältöjen kehittämisessä tehtiin myös yhteistyötä OKM:n laadullisen työllistymisen työryhmän kanssa, joka esitti uraseurantoja laadullisen työllistymisen mittariksi yliopistojen rahoitusmalliin.

Kyselyjen toteutus

Valtakunnallisten uraseurantakyselyjen toteutus on vaatinut yliopistoilta paljon henkilöresurssia. Kyselysykli ja kyselyn sisällöt on sovittu valtakunnallisessa Aarresaari-verkostossa, mutta toteutusvaihe on ollut kunkin yliopiston omalla vastuulla ja toteutustavat ovat vaihdelleet yliopistoittain. Erilaiset toimintatavat heijastuivat myös suureen hajontaan yliopistokohtaisissa vastausprosenteissa. Monen muun kyselyn tavoin uraseurantojen vastausprosentit ovat olleet laskusuuntaisia, ja toimijoilla on ollut huoli tiedon kattavuuden säilyttämisestä. Hankkeen aikana on saatu pysäytettyä vastausprosentin laskeminen. Lisäksi ollaan raportoinnissa on yhdistetty kahden vuoden kyselyjen tuloksia, suurempien vastausmäärien saamiseksi myös pienemmistä koulutuksista valmistuneille.

Hankkeessa luotiin ja testattiin kyselyjen toteutukseen keskitetty toteutusmalli, joka vähentää yksittäisen yliopiston työtä kyselyjen toteuttamisessa ja yhtenäistää käytäntöjä tasaisemman lopputuloksen saavuttamiseksi. Samalla yliopistojen omia henkilöresursseja on voitu paremmin suunnata tiedon analysointiin, hyödyntämiseen ja tulosten viestintään. Kehittämistyön seurauksena myös toiminnan kulut on tehty näkyvämmiksi ja toiminta tehokkaammaksi. Keskitettyä toteutusmallia on testattu ja jalostettu hankkeen aikana asteittain, ja sen on käytössä valtakunnallisissa uraseurannoissa myös hankkeen päätyttyä syksyllä 2018.

Sähköiset työkalut kyselyyn ja raportointiin

LATUA-hankkeessa selvitettiin, testattiin ja kehitettiin uusien sähköisten ratkaisujen, toimintamallien ja työkalujen hyödyntämistä niin kyselyjen toteutuksessa, vastaajien tavoittamisessa kuin raportoinnissa ja viestinnässäkin. Hankkeessa pilotointiin uutta Tieteen tietotekniikkakeskus CSC:n uutta ARVO-kyselytyökalua, joka otettiin hankkeen aikana käyttöön myös yliopistojen valtakunnallisessa kandipalautteessa. Pilotin yhteydessä työkalua kehitettiin yhdessä CSC:n kanssa, jotta se soveltuisi myös uraseurantakyselyihin.

Myös uraseurantojen raportoinnin kehittämisessä edettiin vaiheittain. Syksyllä 2016 toteutetun uraseurannan raportoinnissa testattiin Excel online -raportointityökalua niin valtakunnallisessa kuin yliopistokohtaisessa raportoinnissa. Raportointityökalu mahdollisti ensimmäistä kertaa sen, että tiedän käyttäjä itse saattoi suodattaa tietoa oman kiinnostuksensa pohjalta.

Syksyllä 2017 yhtä aikaa toteutettujen maisterien ja tohtorien uraseurantojen raportoinnissa siirryttiin raportoinnissa seuraavalle tasolle. Uraseurantatulokset julkaistiin ensimmäistä kertaa raportointipalvelu Vipusessa, jossa on saatavilla tuloste visualisointia myös Power-BI-työkalulla.

Uusien sähköisten raportointityökalujen kautta on otettu isoja askelia myös tiedon avoimemman saatavuuden sekä tiedon vertailtavuuden suuntaan. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet positiivisesti myös tiedon tunnettuuteen, aineiston kiinnostavuuteen ja tulosten hyödynnettävyyteen.

Hankkeen myötä on tuotu uraseurantatietoa myös yliopistojen omiin raportointikanaviin, mikä on lisännyt uraseurantojen näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä. Tavoitteena on ollut tarjota tietoa siellä, mistä kyseisen kohderyhmän käyttäjät sitä etsivät.

Tiedon hyödyntäminen

Uraseurantatiedon parempaa hyödyntämistä on tuettu monipuolisilla raportointiratkaisuilla, ja tietoa on tarjoiltu käyttäjille niissä kanavissa ja siinä muodossa kuin käyttäjät ovat toivoneet. Esimerkiksi yliopistojen johdon toiveena on ollut tiivis kooste keskeisistä työllistymistiedoista, ja tällaisia raportointeja on rakennettu yliopistojen omiin tietovarastoratkaisuihin ja raportointiportaaleihin. Opiskelijoiden ja opintoja suunnittelevien merkittävimpänä raportointikanavana toimii toissa.fi-verkkopalvelu, jonka kanssa hanke on tehnyt toimintakaudellaan tiivistä yhteistyötä.

Uraseurantatiedon hyödyntämiseksi vaaditaan tiedon saatavuuden ja tunnettuuden lisäksi vuoropuhelua ja keskustelua koulutuksen ja asiantuntijoiden kanssa. Hankkeessa on luotu malleja ja tapoja jalkauttaa tuloksia yliopistojen sisällä ja tuoda tietoa mm. opetukseen, ohjaukseen, koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen, laatu-ja palautetyöhön sekä hakijaviestintään. Lisäksi LATUA-hanke on sekä yksin että yhdessä kahden rinnakkaishankkeen kanssa järjestänyt tilaisuuksia, joissa tuloksia esitellään käsitellään yhdessä. Yhteistyötä on tehty myös paljon keskeisten sidosryhmien kanssa.

Hankkeen toimintakaudella Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti työryhmätyöskentelyn, jossa selvitettiin laadullisen työllistymisen mittarin luomista yliopistojen rahoitusmalliin nykyisen määrällisen mittarin tilalle. Uraseurannat olivat yksi mahdollinen tiedonlähde työllistymisen laadun mittaamiseksi, ja LATUA-hankkeen asiantuntijat tekivät tiivistä yhteistyötä työryhmän kanssa. Työryhmä esitti, että laadullisen työllistymisen mittarina yliopistojen rahoitusmallissa käytettäisi korkeakoulujen uraseurantoja. Työskentely toi runsaasti valtakunnallista näkyvyyttä uraseurannoille ja LATU-hankkeelle.

LATUA-hanke on aktiivinen toimija kun yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n alle on perustettu palauteryhmä yliopistojen valtakunnallisten palautteiden, uraseurantojen ja kandipalautteen koordinointiin. Palauteryhmä tukee tulevaisuudessa uraseurantojen toteutusta ja antaa niille painoarvoa koko yliopistokentässä.


Tietoa työharjoittelusta

Uraseurantojen kehittämisen lisäksi hankkeessa on luotu sovellus korkeakoulujen harjoitteluprosessin hallinnointiin (HARRI). Sovellus tarjoaa sähköisen ratkaisun harjoittelusopimuksen laatimiseen yhdessä työnantajan kanssa sekä tuottaa kattavaa ja monipuolista sekä määrällistä että laadullista tietoa työharjoittelusta.

Sovellus mahdollistaa myös yleisen työnantajapalautteen keräämisen harjoittelun päätyttyä. Sovellukseen kertyvä tieto työharjoittelusta on osittain yhteismitallista uraseurantojen kanssa, samoin työnantajalta kerättävä palaute työelämän osaamistarpeista mukailee uraseurannan osaamiskysymyksiä.

Sovellus on toteutettu avoimen lähdekodin ratkaisuna ja se on saatavissa pyydettäessä Tampereen yliopistosta. Sovellusta ollaan ottamassa käyttöön ensi vaiheessa syksyllä 2018 kolmessa yliopistossa, ja sen käyttö laajennee myös vuoden 2019 puolella.

Hankkeen tiedot

LATUA-hanke on toteutettu ajalla 1.4.2015 -31.3.2018. Hanketta on koordinoinut Tampereen yliopisto ja muina toteuttajina ovat olleet Helsingin yliopisto, Turun yliopisto sekä Åbo Akademi. Hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja sitä on hallinnoinut Pohjois-Pohanmaan ELY-keskus.

LATUA-hanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kahden rinnakkaisen valtakunnallisen hankkeen, "AMKista uralle!"(101117) sekä "Töissä.fi-verkkopalvelu opiskelijan ja ohjaajan tukena" (100905), kanssa. Hankkeiden välinen yhteistyö on kirjattu erilliseen koordinoivien korkeakoulujen allekirjoittamaan yhteistyömuistioon. Hankkeilla on myös ollut yksi yhteinen ohjausryhmä, joka on seurannut kehittämistyön edistymistä kokonaisuutena ja tukenut tulosten näkyvyyttä, levittämistä ja juurruttamista.

LATUA-hankkeen keskeisenä yhteistyökumppanina ja asiantuntijatahona on toiminut yliopistojen Työelämä- ja urapalveluiden valtakunnallinen Aarresaari-verkosto, erityisesti sen uraseuranta- ja harjoittelutyöryhmät. Hankkeessa luodut toimintatavat jäävät näiden ryhmien kautta käyttöön ja kehittymään edelleen. Hankkeen toiminnassa ovat olleet aktiivisesti mukana myös keskeiset korkeakoulutettujen työllisyyskysymyksistä kiinnostuneet sidosryhmät.