|
|
|
Hankekoodi: S20250
Hankkeen nimi: Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.5.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Karhuseutu ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1105526-9
Jakeluosoite: Itsenäisyydenkatu 35 A 16
Puhelinnumero: 050 592 6022
Postinumero: 28130
Postitoimipaikka: PORI
WWW-osoite: http://www.karhuseutu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: RANTA RAISA ANNE-MARIA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeneuvoja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raisa.ranta(at)karhuseutu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 765 1565
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on parantaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä vahvistaa kaupunginosien paikallista yhteisöllisyyttä kansalaistoimijalähtöisin menetelmin. Kehittämällä uusia asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita tuetaan laajapohjaista osallisuutta Porin kaupunginosisssa.
Tavoitteena on vähentää työttömyyttä käynnistämällä useita työnhakuun motivoivia ja työn saantia sekä elämänhallintaa edistäviä toimenpiteitä sekä löytää paikallisia ratkaisuja työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien palveluohjauksen parantamiseksi. Hankkeen toimenpiteet perustuvat hankkeen alussa paikallisten toimijoiden yhdessä laatimiin kehittämissuunnitelmiin. Paikallisesti muodostetut monialaiset yhdistysten, asukkaiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin edustajista koostuvat yhteistyöryhmät suunnittelevat ja toteuttavat osallistavan suunnitteluprosessin aikana esiin nousseita kehittämistoimenpiteitä alueilla. Toimenpiteillä edistetään alueen sosiaalista koheesiota ja yhteisöllisyyttä, parannetaan työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä sekä parannetaan palveluohjausta eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Hankkeen aikana luodaan uusi laajapohjaiseen paikalliseen osallisuuteen perustuva toimintamalli.
Varsinaisen kohderyhmän muodostavat työttömyyden takia syrjäytymisvaarassa olevat hankkeessa mukana olevien lähiöiden asukkaat. Tarkemmat kohderyhmät määrittyvät paikallisesti: esim. nuoret, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät.
Paikallisten kehittämissuunnitelmien, yhteistyöryhmien sekä osallisuuden kehittämisen kautta välillisiä kohderyhmiä ovat muut alueiden asukkaat, yhdistystoimijat, yrittäjät ja julkisen sektorin toimijat, mukaan lukien alueilla toimivat palveluntarjoajat ja mahdolliset työnantajat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat myös Porin kaupungin virkamiehet, luottamushenkilöt ja asiantuntijat, muut kaupunkialueiden kanslaistoimijalähtöisestä kehittämisestä kiinnostuneet toimijat Suomessa ja Euroopassa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 219 990
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 188 704
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 274 489
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 228 506
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin
Kunnat: Pori
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 15
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 330
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Ei merkittäviä suoria vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön. Ihmisten tietoisuuden kasvaessa lisääntyvän osallisuuden myötä (esim. aiheeseen liittyvä kerho- & harrastustoiminta), jonkin verran positiivisia välillisiä vaikutuksia kulutus- ja tapatottumusten muuttuessa ekologisesti kestävämmäksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 3 |
| Ei merkittäviä suoria vaikutuksia ilmastonmuutoksen aihettamiin riskeihin. Ihmisten tietoisuuden kasvaessa lisääntyvän osallisuuden myötä (esim. aiheeseen liittyvä kerho- & harrastustoiminta), jonkin verran positiivisia välillisiä vaikutuksia kulutus- ja tapatottumusten muuttuessa ekologisesti kestävämmäksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 4 |
| Ei merkittäviä suoria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Ihmisten tietoisuuden kasvaessa lisääntyvän osallisuuden myötä (esim. aiheeseen liittyvä kerho- & harrastustoiminta), jonkin verran positiivisia välillisiä vaikutuksia kulutus- ja tapatottumusten muuttuessa ekologisesti kestävämmäksi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Ei merkittäviä suoria vaikutuksia. Ihmisten tietoisuuden kasvaessa lisääntyvän osallisuuden myötä (esim. aiheeseen liittyvä kerho- & harrastustoiminta), jonkin verran positiivisia välillisiä vaikutuksia kulutus- ja tapatottumusten muuttuessa ekologisesti kestävämmäksi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Ihmisten tietoisuuden kasvaessa lisääntyvän osallisuuden myötä (esim. aiheeseen liittyvä kerho- & harrastustoiminta), jonkin verran positiivisia välillisiä vaikutuksia kulutus- ja tapatottumusten muuttuessa ekologisesti kestävämmäksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Ihmisten tietoisuuden kasvaessa lisääntyvän osallisuuden myötä (esim. aiheeseen liittyvä kerho- & harrastustoiminta), jonkin verran positiivisia välillisiä vaikutuksia kulutus- ja tapatottumusten muuttuessa ekologisesti kestävämmäksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 6 |
| Leader-toimintamalli pyrkii kehittämään paikallisia palveluita ja työllisyysmahdollisuuksia esimerkiksi parantamalla mikroyritysten toimintaedellytyksiä (välillisä vaikutuksia, esim. yhteistyöverkostot). Tavoitteena on myös paikallisten palveluinnovaatioiden löytäminen ja sitä kautta uuden elinkeinotoiminnan synnyttäminen. Kaikki toiminta perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Leader-toimintamalli pyrkii kehittämään paikallisia palveluita ja löytämään uusia paikallisia toimintatapoja myös palveluiden tuottamiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 2 |
| Hanke lisää eri toimijoiden aktiivisuutta. Paikallisia logistiikkaketjuja kehitetään tarpeiden mukaan osana kehittämistoimintaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 8 |
| Hankkeen päätavoitteena on kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen paikallisen kehittämistoiminnan kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen toimintatavat edistävät tasa-arvon toteutumista ja kaikkien ihmisten osallisuutta tasavertaisesti. Hankkeen kohderyhmänä ovat sekä naiset että miehet ja milloin tarpeen, toteutetaan toimenpiteitä sukupuolierityisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Hankkeen toiminta perustuu osallisuuteen ja kaikkien toimijoiden yhdenvertaisuuteen (ml. kunnallinen päätöksenteossa). Myös hankkeella kehitettävät toimintamallit pohjaavat eri ihmisten yhdenvertaisuuteen ja yhteistyöhön. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Hanke edistää merkittävästi sekä suoraan että välillisesti kulttuuriympäristöjen kehittymistä paikallisen omaehtoisen toiminnan kautta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 2 |
| Ihmisten tietoisuuden kasvaessa lisääntyvän osallisuuden myötä (esim. aiheeseen liittyvä kerho- & harrastustoiminta) myös ympäristöosaaminen kasvaa. | ||
Hankkeen tavoitteena oli parantaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä vahvistaa kaupunginosien paikallista yhteisöllisyyttä kansalaistoimijalähtöisin menetelmin. Kehittämällä uusia asukaslähtöisiä toimintatapoja ja palveluita tuettiin laajapohjaista osallisuutta Porin kaupunginosisssa.
Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä olivat työttömyyden takia syrjäytymisvaarassa olevat hankkeessa mukana olevien lähiöiden asukkaat sekä välillisesti muut alueen asukkaat, yhdistystoimijat, yrittäjät ja julkisen sektorin toimijat, Porin kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt. Hankkeen kolme painopistettä olivat työ, hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Näiden edistämiseksi järjestettiin lukuisia yhteisöllisiä tapahtumia, ryhmätoimintaa ja paikallista verkostoitumista edistävää toimintaa. Kohderyhmä osallistui hankkeen toimintojen suunnitteluun ja järjestämiseen.
Hankkeen aikana luotiin paikallisen yhteisövalmennuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen porilainen malli sekä kehitettiin uusia paikallisia toimintamalleja työttömien työllistymisvalmiuksien parantamiseksi ja erilaisten työllistymisen esteiden poistamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi.
Hankkeen aikana järjestettiin
- 125 yhteisövalmennuskertaa (Kaapeli/Lähde mukaan!/Reeraa!), 74 osallistujaa
- 15 työllistymistä ja työ- ja toimintakykyä edistävää tapahtumaa ja infotilaisuutta, 214 osallistujaa
- 32 yhteisö- ja pienryhmätapahtumaa, 379 osallistujaa
- 16 yhteisöllistä yleisötapahtumaa, 2369 osallistujaa
Lisätietoja hankkeen toiminnasta ja tuloksista avataan hankkeen Karhuseudun loppuraportissa (liitteenä).