Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20254

Hankkeen nimi: Hyvinvoinnin välitystoimisto

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0207621390

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Benny Majabacka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: benny.majabacka(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207621399

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, 0245894-7
Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, 2177546-2
Turun ammattikorkeakoulu, 2528160-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osallistavan taiteen hyvinvointivaikutukset tunnetaan hyvin. Taidetoimintaa on viety laitoksiin ja kuntouttavaan toimintaan lukuisten hankkeiden avulla. Niiden avulla on pyritty kehittämään osallistavan taiteen tuotantoa ja rakennettu verkostoja. Aikaisemmissa hankkeissa ei ole kuitenkaan suoraan hyödynnetty ammattituottajien osaamista, vaan niissä on pyritty kasvattamaan taiteilijoiden ja sote-henkilöstön tuotanto-osaamista. Näiden toimialojen ydinsubstanssiosaamiseen tuottamistaidot eivät kuitenkaan perinteisesti liity, joten niiden omaksuminen on koettu haastavaksi. Hankkeissa aloitetut yhteistyöverkostot ovat hankkeiden jälkeen enimmäkseen kuihtuneet, koska niille ei ole löytynyt ylläpitäjää, jonka ydintoimintaan tuotannollisten verkostojen ylläpito ja kehittäminen kuuluu.

Tällä hankkeella halutaan korjata nämä molemmat ongelmat: Kulttuurituottajia kouluttava Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) haluaa kehittää osallistavan taiteen tuotantoa ja markkinoita kokoamalla ensimmäistä kertaa taiteilijat, tuottajat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset yhteiseen osaamis- ja innovaatioverkostoon, Hyvinvoinnin välitystoimistoon. Hyvinvoinnin välitystoimisto on moniammatillinen osallistavan taiteen asiantuntijatyöryhmä ja välitysverkosto, joka kouluttaa, verkostoi, tukee, neuvoo ja kehittää osallistavan taiteen kenttää ja yhdistää tarjontaa ja kysyntää. Se on voittoa tavoittelematon välittäjäorganisaatio, joka toimii uudenlaisena ja monensuuntaisena tiedon ja osaamisen jakelukanavana sosiaali- ja terveyspalveluiden ja osallistavan taiteen risteyskohdassa.

Hyvinvoinnin välitystoimisto tutkii ja kehittää toimintaa ja tiedottaa tuloksista seminaarien ja julkaisujen muodossa. Hankkeen tehtävänä on myös alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen ja sen pitkän ajan tavoitteena on juurruttaa osallistavat taidepalvelut sosiaali- ja terveyssektorin rakenteisiin pysyvästi. Tämä tehtävä on erityisen tärkeä juuri nyt, kun SOTE-sektorin uudistukset tulevat välttämättä muokkaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteen uusiksi. On ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että kulttuuristen hyvinvointipalveluiden asemaa ei uudistuksissa unohdeta. Hyvinvoinnin välitystoimisto brändää toimintaa sekä ulos- että sisäänpäin: jotta osallistavan taiteen palvelutoiminta tulisi kannattavaksi, sen brändi on tarpeen luoda vahvaksi erityisesti sosiaali- ja terveysalan suuntaan, mutta brändäämistä tarvitaan myös taidealan ja tuotantoalan sisällä, jotta taide- ja tuotantomuodon asema vakiintuisi ja sen toimintatavat ja tavoitteet selkiytyisivät. Brändääminen ja näkyvyyden saavuttaminen tarvitsevat aikaa ja laajuutta. Siksi Hyvinvoinnin välitystoimiston toiminnan aloittamiseen tarvitaan kolmivuotinen, valtakunnallinen hanke.

Hankkeen tarjoamaan koulutukseen kuuluu täydennyskoulutus ja neuvontapalvelu. Koulutukseen otetaan yhtä paljon sosiaali- ja terveysalan, kulttuurituotannon ja taidealan toimijoita. Koulutus perustuu monialaisiin valmennusryhmiin. Osana opiskelua ryhmät toteuttavat kokeiluprojekteja, joiden kohderyhmänä ovat ennaltaehkäisevän, kuntouttavan sekä hoito- ja hoivatyön asiakkaat. Hanke tarjoaa lisäksi tuotteistamiseen, markkinointiin ja yrittäjyyteen liittyvää neuvontaa osallistavan taiteen kentällä jo toimivien tai sinne pyrkivien tueksi. Sekä koulutuksen että neuvonnan tavoitteena on toimivien liiketoimintamallien ja yhteistyösopimusten luominen sekä palvelun tuotteistaminen taloudellisesti kestäväksi.

Hyvinvoinnin välitystoimisto toimii vahvimmin Turun, Jyväskylän, Imatran ja Kouvolan seuduilla, mutta toiminta on valtakunnallista. Hankkeen jälkeen toiminta vakiinnutetaan säännölliseksi toiminnaksi. Hyvinvoinnin välitystoimiston ylläpitäjänä on Humak ja jäseninä alueelliset osallistavan taiteen kolmannen ja ensimmäisen sektorin toimijat, koulutustoimijat ja muut asiantuntijat, kuntasektori sekä Taiteen edistämiskeskus. Hankkeessa kehitettyjen yhteistyömuotojen ja saatujen kokemusten pohjalta luodaan tuki- ja välitystoiminnalle malli, jota voidaan monistaa ja soveltaa vastaavan tyyppisiin toimintaympäristöihin alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Alueen toimijat, jotka muodostavat osallistavan taiteen kehittämiseen erikoistuneen verkoston
2. 78 valmennettavaa, jotka otetaan haun perusteella täydennyskoulutukseen
3. Neuvontapalveluja käyttävät osallistavan taiteen ryhmät ja yksittäiset toimijat
4. Seminaariin osallistujat

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Hankkeessa toteutettavien projektien käytännön kohderyhmät. Näihin kuuluvien henkilöiden määrää on mahdotonta arvioida ennakolta, sillä projektit päätetään vasta sen perusteella, kun valmennettavat on valittu. Osallistavan taiteen vaikutukset ulottuvat välitöntä kohderyhmää laajemmalle, esimerkiksi hoitolaitoksen työntekijöihin ja omaisiin. Projekteja tulee kuitenkin olemaan vähintään 26 kappaletta, jolloin kohderyhmä tulee koostumaan varovaisestikin arvioiden useista sadoista ihmisistä.
2. Tuotanto-, taide- sekä sosiaali- ja terveysalan ammattiyleisöt, mukaan lukien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat, jotka pääsevät uusimman osallistavan taiteen menetelmien käyttöön ja tuotteistamiseen perustuvan kokemus- ja tutkimustiedon lähteelle hankkeen toiminnan ja sen tulosten raportoinnin (julkaisu)kautta.
3. Poliittiset ja julkishallinnolliset sekä yksityiset toimijatahot, joiden mielipiteisiin ja päätöksentekoon HYVÄ pyrkii vaikuttamaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 747 504

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 739 689

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 992 505

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 984 804

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kulttuuri- ja taidealalla toimivista valtaosa on tunnetusti naisia. Tästä syystä myös hankekohtaisiin seurantatietoihin naisten osuus on laskettu suhteessa 1:2:een
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Mikäli koulutukseen hakee kaksi tasavahvaa hakijaa, jotka ovat eri sukupuolta, valitaan miespuolinen hakija.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei erityisesti tavoittele sukupuolista tasa-arvoa, toiminta on suunnattu kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Suuri osa taidealoista on aineettomia (esim. musiikki, esittävä taide, myös kuvataide ja installaatiot tehdään nykyään mielellään kierrätysmateriaaleista. Hankkeessa kannustetaan materiaalien taloudelliseen käyttöön, joten taidetoiminnassa tarvittavissa materiaaleissa tultaneen turvautumaan suurelta osin kierrätysmateriaaleihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeen koulutuksellinen kohderyhmä koostuu pääosin nuorista, kulttuuriin ja taiteeseen myönteisesti suhtautuvista aikuisista. Tämän segmentin piirissä luonnonsuojelu ja kestävä kehitys ovat keskimäärin korkealla arvoasteikossa. Julkisten liikennevälineiden käyttö on todennäköisin vaihtoehto.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Kannustetaan joukkoliikennevälineiden käyttöön kun matkustetaan kohderyhmien luo.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Käytetään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja ja tuotetaan mahdollisimman vähän jätettä. Hankkeen tavoitteena on luoda monistettavia palvelutuotteita ja -konsepteja, jolloin tämä idea leviää laajalle ja on pitkäikäinen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 5
Hankkeissa edistetään ekologisuutta kättämällä kierrätysmateriaaleja niissä pienprojekteissa, joissa tarvitaan materiaaleja. Tavoitteena on, että osallistujat jatkavat aineettomien tuotteiden käyttöä tai käyttävät kierrätysmateriaaleja myös jatkossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 9
Rakennetaan uusia yrittäjämuotoisia palvelukonsepteja koulutuksella, tuetaan yrittäjäksi ryhtymistä neuvonnalla, perustetaan pysyvä toiminta- ja tukirakenne, joka auttaa toimijoita vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hyvinvointipalvelut itsessään ovat aineettomia palvelutuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Suositaan julkisia liikennevälineitä kaikessa hankkeeseen liittyvässä liikkumisessa ja hankitaan tarvikkeet lähiseudulta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Toiminta edistää hyvinvointia sekä välittömästi (kohderyhmät) että välillisesti (ammattiosaaminen lisääntyy, omaiset voivat paremmin, kun heidän läheistensä hyvinvointi kasvaa), hyvinvointipalvelujen laatu kasvaa.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeen pienprojektit on suunnattu hyvin moninaisille ryhmille - niin mies- kuin naisryhmille kuin sekaryhmillekin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 7
Palveluja suunnataan monille eri sosiaali- ja terveysalan sektoreille, myös vammais- ja maahanmuuttajatyöhön, mielenterveystyöhön, syrjäytymisen ehkäisemiseen, kuntouttavaan ja ennaltaehkäisevään työhön, jne.
Kulttuuriympäristö 6 3
Hankkeessa tuotettujen pienprojektien tuotosten avulla voidaan kaunistaa ja monimuotoistaa kulttuuriympäristöä tilapäisesti tai pysyvästi.
Ympäristöosaaminen 2 1
Ei suurta välitöntä vaikutusta. Jotkut pienprojekteista saattavat yhdistää ekologisia teemoja taiteeseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hyvinvoinnin välitystoimisto -hankkeessa kehitettiin:
muotoilumalleja soveltavan taiteen palveluille
palveluja välittävä toimintarakenne
välitystoimintaa edistäviä työkaluja (laatukortit, arviointityökalu)
monialainen valmennuspedagoginen malli koulutuksen tarpeisiin.
Nämä kaikki toimintamallit on rakennettu kentän tarpeista käsin ja yhteistyössä taiteen, tuottamisen ja sote-alan ammattilaisten kanssa.
Hankkeen toimintamuotoja olivat:
lukuvuoden mittainen tuotteistamisvalmennus
avoimet tapahtumat ja neuvonta kentän toimijoille
julkaisut
kehitettyjen toimintamallien pilotointi
yhteiskehittelyjakso välitystoiminnan käynnistämiseksi
benchmark-matkat ja kv-toiminta

LUKUVUODEN MITTAINEN TUOTTEISTAMISVALMENNUS Hyvinvoinnin välitystoimisto -hanke aloitti syksyllä 2015 moniammatillisen täydennyskoulutuksen Turussa, Jyväskylässä ja Lappeenrannan-Imatran alueella. Jokaisella toteutuspaikkakunnalla valmennettavaksi haettiin taiteilijoita, tuottajia sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä. Lukuvuoden kestävän valmennuksen aikana luotiin monialaisia tiimejä, joissa kehitettiin uusia osallistavan taiteen tuotteita. Niistä jalostettiin tuotteistamalla kaupallisesti potentiaalisia toimintoja. Hankkeen tuloksena syntyi 27 soveltavan taiteen tuotetta.



AVOIMET TAPAHTUMAT
Hyvinvoinnin välitystoimisto järjesti yleisölle avoimia tapahtumia kuten seminaareja ja työpajoja. Lukuvuonna 2015-16 tarjosimme yhteensä 15 seminaaria osallistavan taiteen tuotantoon liittyvistä aiheista Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Turussa. Seminaarit olivat kaikille avoimia ja ilmaisia. Syksyllä 2016 ja keväällä 2017 järjestimme omien tilaisuuksien sijaan enemmän yhteistyötilaisuuksia rajatuille kohderyhmille mm. Taiken, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sekä A-Klinikkasäätiön kanssa.
NEUVONTA
Hyvinvoinnin välitystoimiston asiantuntijat tarjosivat palveluiden tuotteistamiseen, markkinointiin ja yrittäjyyteen liittyvää neuvontaa ja valmennusta sosiaali-ja terveyspalveluiden ja osallistavan taiteen risteyskohdassa toimiville sekä alalle pyrkiville. Neuvonnan pariin saattoi hakeutua kuka tahansa yksittäinen toimija, työryhmä, osuuskunta, yhdistys, yritys joka halusi kehittää osallistavan taiteen osaamistaan taloudellisesti kannattavaan suuntaan.

Tatun ja Soten Neuvontaklinikkoja järjestettiin avoimien seminaarien yhteydessä Turussa, Jyväskylässä ja Imatralla vuosina 2015-2017. Hankkeen asiantuntijat tarjosivat puolen tunnin mittaisia henkilökohtaisia neuvonta-aikoja liittyen esim. liiketoiminnan aloittamiseen, tuotteistamiseen ja myyntiin.

Hyvinvoinnin välitystoimisto tarjosi vuosina 2015-2017 myös maksutonta nettineuvontaa kohderyhmäkyselyn perusteella valituista teemoista mahdollistaakseen ympäri Suomea sijoittuneiden toimijoiden osallistumisen.
JULKAISUT
Hankkeessa pidettiin alusta saakka tärkeänä aktiivista viestintää ja julkaisutoimintaa, joka kattaisi koko hankekauden. Julkaisimme säännöllisesti pieniä opaskirjasia (Tatun ja Soten työkirjasarja) sekä artikkelikokoelmia ja laajempia julkaisuja (ks. hvvt.fi/julkaisut).


VÄLITYSTOIMINNAN PILOTOINTI
Kenttää tutkimalla muodostettuja välitystoimintamalleja kehitettiin eteenpäin vuoden 2017 aikana: keväällä testattiin asiakkaiden ostohalukkuutta ja palvelutarpeita. Keväällä 2017 Hyvinvoinnin välitystoimisto-hanke oli vaiheessa, jossa välitystoimintaa oli mallinnettu useissa työpajoissa monesta eri näkökulmasta. Tulevan välitystyön vastuulleen ottavan toimijan potentiaalisia liiketoimintamalleja oli luonnosteltu, yritysmuodoista löytyi erilaisia perusteltuja visioita, monia tuotteita ja tuotantomahdollisuuksia oli tutkittu ja myyntityö oheisjuonteineen näytti kiteytyvän yhdeksi tärkeimmistä ytimistä. Hankkeen suunnitelmassa oli tavoitteena koota työstettyjä malleja yhteen ja edetä niiden pohjalta ehdotukseen parhaasta toimintatavasta. Prosessin aikana nousi kuitenkin esiin käytännön kokeilujen merkitys juurrutettavissa olevien mallien löytämiseen; pelkkä teoreettinen pohdinta tai luonnostelu ei välttämättä pystyisi kertomaan koko totuutta tarpeista, kentän haasteista ja toiminnan kriittisistä pisteistä. Päätimme vuoden 2017 tammikuussa tehdä muutoksen hankesuunnitelmaan ja lähestyä tekemiämme huomioita testaamalla niitä käytännössä. Tämä toiminto ei sisältynyt alkuperäiseen suunnitelmaan eikä sille löytynyt ajallisia eikä rahallisia mahdollisuuksia, joten testaustyön toteuttamiseen oli haettava lisärahoitusta. Saimme melko nopeasti hyväksyvän päätöksen uusille suunnitelmille välitystoimiston rakentamistyössä ja pilotointivaihe alkoi.

Eriytimme kolme olennaisinta kokonaisuutta havaintojemme pohjalta Hyvinvoinnin välitystoimiston myynti- ja tuotantotoiminnan suhteen. Halusimme saada ensikäden tietoa

1) hankkeessa kehitettyjen taiteilijoille suunnattujen tuottajapalveluiden toimivuudesta ja kiinnostavuudesta
2) verkostomallista, markkinoista sekä myynnistä ja sopimuskäytännöistä suurille sote-toimijoille sekä
3) Pk-yrityksille sekä kuluttaja-asiakkaille tapahtuvan myyntityön mahdollisuuksista ja ostohalukkuudesta.


Tarjouspyyntöjen kautta etsimme sopivat toimijat pilotoimaan tehtäviä, toimimaan hetken aikaa Hyvinvoinnin välitystoimistona. Tehtäviin valittiin Luovan tuottajan vastaanotto Paula Puikko-Laakso, New Beat Oy ja Doerz Oy. Pilotointityö tapahtui valittujen testaajien toimesta Varsinais-Suomen alueella, pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa. Myynti- ja kartoitustyöhön tarttuville yrityksille varattiin 2-3 kuukautta aikaa pilotointiin sekä yksi kuukausi raportointityöhön. Kaikkien pilotointia tekevien toimijoiden tavoitteeksi asetettiin vähintään sadan asiakaskontaktin muodostamisen omalta segmentiltään, käytännön myyntityön tekemisen HVVT:n tuotteiden parissa ja prosessin aikana esiin nousevien huomioiden analysointi. Jokaisella toimijalle oli myös omat painopisteensä toiminnassa.

YHTEISKEHITTELY
Syksyllä 2018 järjestettiin kolmen kuukauden mittainen yhteiskehittelyjakso, johon kutsuttiin kulttuuritoimijoita avoimella haulla. Yhteiskehittelyjakson aikana muodostettiin kokonaiskäsitys ja ymmärrys taiteen kentän tarpeista ja edellytyksistä liiketoiminnan rakentamiseksi ja selvitettiin potentiaalisimpien asiakasryhmien tarpeet ja ostomahdollisuudet. Välitystoiminnalle rakennettiin liiketoiminnan raami, organisoitumis- ja ansaintamallit ja määriteltiin asiakassegmentit. Lisäksi kartoitettiin alueilta 30 kiinnostavinta, tuotteistettua, soveltavan taiteen palvelua. Tuotetarjontaa suunniteltiin asiakastarpeen, kannattavuuden ja ansainnan kautta. Näiden pohjalta kehitettiin malleja uusille palveluille, kilpailukykyisille konsepteille, monialaisille palvelutuotteille ja eri asiakasryhmien tuotepaketeille. Tämän jakson aikana osallistujat käynnistivät yrityksen ja verkoston nimeltä SocArt, joka aloittaa välitystoiminnan vuoden 2018 aikana.


ARVIOINTITYÖKALU
Hankkeessa kehitettiin työkalu-prototyyppi taiteen hyvinvointivaikutusten vaikutusten arviointiin. Taideinterventioiden vaikutuksia havainnoivan työkalun sisällöllisenä tavoitteena oli tuottaa käyttökelpoista, kehittämistyössä tarvittavaa tietoa tuotteen laadusta ja hyvinvointivaikutuksista sekä lisätä kulttuurimyönteisyyttä työyhteisössä. Kohdistetumpana tavoitteena oli rakentaa työkalu, joka aktivoi hyvinvointialan työyhteisöt havainnoimaan taidetoiminnan vaikutuksia nimenomaan yhteisöllisellä tasolla. Olennaista käytettävyyden kannalta oli, että havainnointityökalun käytön helppous ja käyttömukavuus vastaisivat työn realiteetteja; sisältö pyrittiin rakentamaan sellaiseksi, että työntekijä oman työnsä ehdoilla käyttää työkalua mielekkäästi saaden ammattitaitonsa näkyviin ja äänensä kuuluviin. Työkalun kulttuurimyönteisyyttä lisäävä puoli näkyi havaintojen suuntaamisessa myös uusiin asioihin, sen edukatiivisessa luonteessa. Lopullinen työkalu on suunniteltu mobiililaitteilla käytettäväksi versioksi, mutta testaustilanteessa käytettiin työkalun paperista prototyyppiä, joka oli sivutettu samaan tapaan kuin aiottu mobiiliversio. Vaikka työkalu on suunniteltu hoitohenkilökunnan käytettäväksi, mikään ei kuitenkaan estä henkilökuntaa täyttämästä kvalitatiivista osaa yhdessä asiakkaiden kanssa, jolloin päästään lähemmäksi asiakkaan omaa, subjektiivista kokemusta.

LAATUKORTIT
Hankkeessa kehitettiin Osallistavan taiteen laatukorttipakka, jonka avulla on mahdollista arvioida taidepalvelujen laatua.

PEDAGOGINEN MALLI
Hyvinvoinnin välitystoimisto -hankkeessa kehitetty pedagoginen malli tuo oman lisänsä alati kehittyvään koulutuskenttään tuomaan eri alojen toimijat saman pöydän ääreen käytännön ratkaisujen löytämiseksi.