Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20255

Hankkeen nimi: Luova ja osallistava Suomi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Taideyliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2500305-6

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 0294 47 2000

Postinumero: 00097

Postitoimipaikka: Taideyliopisto

WWW-osoite: http://www.uniarts.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaakkola Jutta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jutta.jaakkola(at)uniarts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 700 6275

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Luova ja osallistava Suomi –hanke toimii valtakunnallisten ”Luovaa osaamista” ja ”Osallistamalla osaamista” kehittämisohjelmien aktivointi- ja koordinointihankkeena vuosina 2015—2017 (2020). Hankkeen tehtävänä on kutoa yhteen kehittämisohjelman hankkeet, muun käynnissä olevan kehittämistoiminnan, koulutuksen, kansalliset ja kansainväliset kehittämisohjelmat sekä kehittää uudenlaista monialaista yhteistyötä. Päämääränä on edesauttaa laajamittaista toimintatapojen muutosta eri yhteiskunnan osa-alueilla.

Hankkeen keskeisin tavoite on alueiden välisen ja monialaisen yhteistyön pohjalta synnyttää uusia ratkaisuja suomalaista yhteiskuntaa kohdanneisiin haasteisiin. Hankkeen toteutuksen keskiössä ovat kestävän kasvun saavuttaminen, luovan osaamisen menetelmien laajempi käyttöönotto, työurien pidentäminen sekä syrjäytymisvaarassa olevien ja vetäytyneiden nuorten saaminen koulutuksen ja yhteiskunnan piiriin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialojen yhteistyötä kehittämällä. Hanke toimii kehittämisen voiteluaineena alueellisten kehittämisalustojen kautta ja ankkuroituu toiminnallisesti vahvasti eri puolille Suomea myös fyysisesti.

Hankkeen konkreettiset toimenpiteet voidaan jaotella seuraavasti:
Toimialojen, toimialaverkostojen ja hankkeiden uudet yhteistyömallit
Viestintä ja tiedontuotanto

Toimialojen, toimialaverkostojen ja hankkeiden uudet yhteistyömallit sisältävät mm. seuraavia osa-alueita:
- Laajemmat vuosittaiset verkostotapaamiset
- Erimuotoisten Hub-verkostojen kokoaminen ja verkostotoiminnan kehittäminen
- Hanketoiminnan ja -kehittämisen aktivointi
- Yhteistyö muiden koordinaatiohankkeiden kanssa sekä valtakunnallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa

Hankkeen tuloksena syntyy uusia tulevaisuuden tarpeita vastaavia, kestäviä toimintamalleja ja uusia verkostomaisen kehittämisen käytäntöjä, joilla vuorostaan edistetään nuorten ja syrjäytymisuhanalaisten osallistuvuutta, elinvoimaisia sekä osallistavia aluekeskuksia ja kaupunkeja, kulttuurin tavoitettavuutta sekä vahvistetaan kulttuuripalvelujen ja sosiaalisten innovaatioiden laadukasta, kustannustehokasta ja kestävää toteuttamista. Lisäksi tuotetaan uusia, yliopistojen ja eri toimialojen yhteistyönä syntyviä kehittämistyön toimintamalleja ja koulutuksellisia ratkaisuja, joilla parannetaan työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta.

Hankkeen päätoteuttaja on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva Taideyliopisto yhteistyössä Helsingin kaupungin, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun, Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä Luckanin kanssa. Yhteistyökumppaneina toimivat niin ikään Yleisradio, Taiteen edistämiskeskus, Suomen Olympiakomitea (ent. Valo ry) ja Allianssi ry. Hankkeen tuloksellisuutta vahvistaa alueellinen verkosto, joka on monipuolinen ja erilainen. Se pohjautuu vahvaan kaupunkien verkostoon, jota tukevat päätoteuttajat ja yhteistyökumppanit valtakunnallisina toimijoina.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Luovaa osaamista ja Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuuksien hankkeet ja niiden toteuttajaorganisaatiot, kunnalliset, alueelliset sekä valtakunnalliset hanke- ja kehittäjätoimijat sekä muut sisältöalueiden keskeiset sidosryhmät (ml. päättäjät sekä järjestöt).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat Luovaa osaamista ja Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuuksien puitteissa toteutettavien hankkeiden kohderyhmät, ml. luovien alojen yritykset sekä osallistavuuden parissa toimivat organisaatiot ja henkilöt. Välillisenä kohderyhmänä ovat niin ikään kansainväliset hanke- ja muut kehittäjätoimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 171 098

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 151 612

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 444 207

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 425 066

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 65

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 46

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kyllä. Analyysin teossa on hyödynnetty seuraavia oppaita ja julkaisuja: - ”Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa”, - ”Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolen liittyvän omaan projektiimme” -Selvitys sukupuolinäkökulman sisältymisestä rakennerahastojen (ESR ja EAKR) ohjelma-asiakirjoihin ja projektisuunnitelmiin (TEM, https://www.tem.fi/files/33964/TEM_sukupuolinakokulma_FINAL_kevyt.PDF) - Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeen toteuttajan tarkistuslista (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=833479&name=DLFE-10672.pdf)
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikkia toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan sukupuolinäkökulma läpileikkaavasti. Aktivointi- ja koordinaatiohankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat hanke- ja kehittäjätoimijat. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tämän kohderyhmän näkökulmasta tarkoittaa mm. minkälaisia sukupuolittuneita käytänteitä ja rakenteita on olemassa ja miten ne vaikuttavat hanke- ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen ja edelleen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Aktivointi- ja koordinointitoimintaa suunniteltaessa on tarkasteltu mm. minkälaisia sukupuolen mukaista eriytymistä kehittämisaluilla ja/tai toimintaympäristössä on havaittavissa. Konkreettisesti tämä on tarkoittanut esim. koulutuksen tarjoajien ja työnantajien yhteistyötä kehitettäessä sitä, että huomioidaan työmarkkinoiden sukupuolittuneet käytännöt. Käytännössä koordinaatiohanke seuraa ja tarvittaessa kartoittaa laajemmin horisontaalisten tavoitteiden toteutumista ja tarjoaa mahdollisuuden rahoittajan, sidosryhmien ja hanketoteuttajien kanssa yhdessä antaa ehdotuksia periaatteiden jalkauttamiseen liittyen. Horisontaalisten tavoitteiden toteutumisen arviointi sisällytetään yhtenä osa-alueena hankkeen väli- ja loppuraportointiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen vaan sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa lepileikkaavasti

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Hanke edistää välittömästi ja välillisesti kestävää kehitystä edistämällä mm. aineettomaan arvonluontiin liittyvää liiketoimintaa.Hankkeen viestinnässä ja mm. tapahtumien järjestämisessä huomioidaan vähähiilisyys siten, että hyödynnetään webinaari, eli verkkoseminaaripalveluita sekä hankkeen hallinnoimisessa ja hanketiimin työssä sähköisiä viestintävälineitä .
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Käytännön hanketoiminta synnyttää mahdollsimman vähän materiaaleja ja jätteitä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Välillisesti hanke kuitenkin lisää koordinoimiensa hankkeiden kautta valtakunnallista kehittämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 10
Alueiden ja kaupunkien elinkeinorakenteiden uusi monialainen kehittäminen on hankkeen keskiössä. Konkreettiselle tuella pyritään saamaan sekä välittömiä että välillisiä tuloksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 10
Aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen on sekä luovan osaamisen että osallistavuuden kehittämisen päämäärä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 8
Hanke edistää hyvinvointia luomalla pohjaa luovan osaamisen laaja-alaiselle hyödyntämiselle sekä osallisuuden edistämiselle.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Osallisuuden edistäminen on yksi hankkee päätavoitteista.
Kulttuuriympäristö 9 10
Luovan osaaminen pohjaa kulttuuriseen pääomaan sekä kulttuuriympäristön uudenlaiseen monialaiseen kehittämiseen.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Luova ja osallistava Suomi –hanke toimi valtakunnallisten ”Luovaa osaamista” ja ”Osallistamalla osaamista” kehittämisohjelmien aktivointi- ja koordinointihankkeena vuosina 2015—2017. Hankeen tavoitteena oli synnyttää uusia ratkaisuja suomalaista yhteiskuntaa kohdanneisiin haasteisiin tukemalla luovan osaamisen käyttöä muilla toimialoilla. Lisäksi tavoitteena on saada syrjäytymisvaarassa olevia nuoria koulutuksen ja yhteiskunnan piiriin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialojen yhteistyötä kehittämällä. Hanketta toteuttivat yhteistyössä Taideyliopisto, Helsingin kaupunki, Metropolia, Luckan, Aalto yliopisto ja myöhemmin Xamk. Toteuttajakonsortio muuttui Aalto-yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun välisen liiketoimintakaupan seurauksena, jolloin Aalto korkeakoulusäätiö toimi hankkeen osatoteuttajana 31.8.2016 saakka, minkä jälkeen hankkeen osatoteuttajaksi tuli Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1.9.2016 – 31.12.2016 väliseksi ajaksi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin Ammattikorkeakoulun fuusioiduttua vuoden 2017 alusta, osatoteuttajaksi tuli Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (XAMK). Yhteistyökumppaneina toimivat niin ikään Yleisradio, Taiteen edistämiskeskus, Suomen Olympiakomitea (ent. Valo ry) ja Allianssi ry.

Luova ja osallistava Suomi -hankkeen välittömänä tavoitteena on ollut varmistaa, että ohjelmakaudella toteutettavien luovaa osaamista sekä osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuuksien hankkeiden sekä valtakunnallinen, kansainvälinen että toiminnallinen vaikuttavuus on laajaa ja käytössä on sellaista tietoa ja toimintamalleja, jotka luovat vahvaa pohjaa innovatiiviselle sisällölliselle kehittämiselle. Lisäksi käytössä tulee olla toiminnan kannalta monialaisia, laajoja ja kattavia sekä valtakunnallisia että kansainvälisiä verkostoja, jotka tukevat kehittämistyötä ja tuovat selvän lisäarvon hankkeiden toteutukseen. Hankkeen suorana kohderyhmänä olivat etenkin luovan osaamisen sekä osallistamalla osaamisen kehittämishankkeiden henkilöstöt, niin projektipäälliköt kuin osatoteuttajatkin. Koordinaatiohankkeen puitteissa koordinoitiin laajasti erimuotoisia palveluita suoralle kohderyhmälle: koordinoitavien hankkeiden henkilöstöjen yhteisiä verkostopäiviä, koulutustilaisuuksia sekä toimintaa tukevaa viestinnällistä tukea. Koordinaatiohanke on kyennyt myös reagoimaan eri kohderyhmien hyvin erilaisiin tarpeisiin ja tarjonnut hankkeiden käyttöön asiantuntijoita eri osa-alueilta niin mediaviestintäkoulutuksesta ja itsearviointityöpajoista laajempiin sisällöllisiin temaattisiin työpajoihin.

Tässä tehtävässään koordinaatiohanke onnistui erittäin hyvin tukemalla sekä kehittämistoiminnan rahoitushakuprosesseja, toimimalla proaktiivisesti uusien kehittämisideoiden työstämisessä sekä toimimalla toimenpidekokonaisuuden alaisuudessa toimiville hankkeille monialaisten verkostojen rakentajana, viestinnän ja näkyvyyden edistäjänä sekä vaikuttavuuden ja toimintojen juurruttamisen menetelmäosaamisen vahvistajana. Kehittämistoiminta oli vahvasti sidottu toimenpideohjelman hankkeiden toimintaympäristöön ja toiminnassa huomioitiin vaihtelevat tarpeet. Koordinaatiohankkeen toiminta oli kytketty myös muihin rahoitusinstrumentteihin etenkin viestinnän osalta ja erilaisten rahoitusklinikkamallien kehittäminen muodostuikin kiinteäksi osaksi toimintaa.

Luovaa osaamista -fokusalueella hanke on edistänyt luovan talouden ja kulttuurin toimijoiden osaamisen integrointia innovaatioiden kehittämiseen vahvistaen samalla alueellisten toimijoiden ja kansainvälisten verkostojen yhteistyötä. Innovaatiot nähdään tässä uusina tai uudistettuina tuotteina ja palveluina sekä kansalaisyhteiskuntaa vahvistavina sosiaalisina innovaatioina. Luovaa osaamista -fokusalueen uusien toimintamallien, monialaisten verkostojen ja luovien alojen toimijoiden työllistymistä tukevien mallien kehittämisestä ja testaamisesta, sekä osallistui oppilaitosverkoston kehittämiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin seuraavia toimenpiteitä, joihin osallistettiin laajasti räätälöityjä kohderyhmiä: Luova raha on the road -infotilaisuudet ja sparrausklinikat sekä Create, Innovate, Grow –tapahtumat yhteistyössä Creative Finland -verkoston ja TEKESin kanssa,ja luovien alojen toimijoille suunnatut Generaattori-tapahtumat. Loft Helsingissä toteutetun Generaattori -konseptin avulla kehitettiin ja testattiin uusia liiketoiminnallisia toimeksiantoja suurilta yrityksiltä pienille. Generaattori -mallia ja siitä syntyneitä kokemuksia jalkautettiin eri paikkakunnille yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, ja malli on siirretty sitä jatkossa tuottaville toimijoille. Lisäksi tavoitteen saavuttamiseksi järjestettiin yksin tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa lukuisia seminaareja tai verkostoitumistapahtumia, kuten kunta-, alue- ja yhteisötaiteilijaseminaarit, CD2-pitchauskilpailu Tampereella, RYSÄ 2016 -tapahtuma Helsingissä, Creative Business Cup Helsingissä 2015 ja 2017 ja Porissa 2016, Media &Message 2017 Helsingissä, Helsinki Script 2017 räätälöityine työpajoineen ja koordinaatiohankkeen luovien alojen toiminnan kokoava SULA – Sustainbility and love for arts 2017 -tapahtuma. Kiinnittyminen olemassa oleviin tapahtumiin toi toimenpiteille lisää vaikuttavuutta, tavoitti suunnitellut kohderyhmät ja vahvisti asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi kehitettiin luovan toimialan uudenlaisia kumppanuuksia Yleisradion kanssa, kuten Yle Beta Challenge -konsepti.

Luovien alojen verkosto- ja tapahtumatyöskentelyn lisäksi asetettuihin tavoitteisiin vastattiin onnistuneesti käynnistämällä taiteilijoiden työllistymistä edistäviä kokeiluja yhdessä kuntatoimijoiden kanssa ja tukemalla erityisesti prosenttitaiteen tekijöiden, toteutuskumppaneiden ja tilaajien yhteisen osaamis- ja kehittämispoolin muodostumista ja luomalla oman alueen elinkeinorakenteen kehittämisen Taiteilija kaupunkikehittäjänä –toimintamalli.

Osallistamalla osaamisen kehittämistoiminnassa ja tavoitteiden asettelun keskiössä oli temaattisesti monialaisen yhteistyön vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja hyvien käytäntöjen juurruttaminen osaksi nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen sekä kuntatoimijoiden kenttää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hanke nosti esille innostamisen, dialogisuuden vahvistamisen ja vaikuttavuuden tukemisen.
Erityistä huomiota kiinnitettiin myös moniammatillisten verkostojen kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttamisen konkreettisin esimerkki oli Innostajan korttipakka -prosessi: avainasemassa oli koordinoitavien hankkeiden välisen luottamuksen rakentaminen, hankkeiden tarkastelu tuotteistamisen näkökulmasta ja hyvien käytäntöjen sanallistaminen. Yksittäisten hankkeiden sijasta Innostajan korttipakan myötä syntyi kollektiivinen näkemys hankkeiden muodostamasta yhteisöstä, jolla on yhteinen tavoite sekä tehtävä. Tämän myötä koordinaatiohanke onnistui viemään hankkeiden toimintaa kohti muutosjohtamista. Laajemman vaikuttavuuden ja uusien toimintamallien luomiseksi hanke pyrki korostamaan kehittämistoiminnan laadukkuutta ja arvoa eri toimintaympäristöissä kuten Sosiaalialan asiantuntijapäivillä, Nuori 2017 –tapahtumassa ja Metropolian järjestämässä Innostaja-Akatemiassa, joka havainnollisti erinomaisesti osallistamalla osaamisen edistämistavoitteiden onnistumisen, kehitettyjen työkalujen toimivuuden ja menetelmäosaamisen tukemisen tulokset.

Luova ja osallistava Suomi -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa myös kaksikielistä koordinaatiotoimintaa sekä tavoittaa järjestelmällisesti ruotsinkielisiä kohderyhmiä ja sitouttaa heitä mukaan niin ESR-hanketoimintaan kuin luovan osaamisen kuin osallistamalla osaamisen toimintaympäristöihin. Keskeisessä asemassa tämän toiminnan toteuttamassa oli Luckan, joka aktiivisesti vahvisti tavoitteiden toteutumista ruotsinkielisissä verkostoissa, osallistui aktiivisesti sisältöjen toteuttamiseen ja samalla loi osaksi omaa toimintaansa uusia toimintamalleja niin monialaiselle viestinnälle kuin verkostotoiminnalle. Luckanin osallistuminen hankkeen konsortioon toi uuden verkostojen ryhmän osaksi kehittämiskenttää ja osoitti laajemmin kaksikielisen hanketoiminnan mielekkyyden sekä tarpeen. Luckan oli myös päävastuussa kansainvälisestä NordMatch-konferenssista, joka vahvisti hankkeen kansainvälistä vaikuttavuutta osallistamisen ja monialaisen kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntakentän saralla.

Hankkeen välittöminä tuloksina voidaan nimetä onnistuminen hankkeen toimenpidelinjojen valtakunnallisen ESR-rahoituksen hakuaktivoinnissa. Luova ja osallistava Suomi –hankkeen toimintakauden aikana rahoittajat toteuttivat yhteensä viisi rahoitushakua, joiden puitteissa koordinaatiohanke onnistui aktivoimaan niin perinteisempiä kehittäjätoimijoita kuin uusia luovien alojen ja osallistamisen kehittämistoiminnasta
kiinnostuneita. Hakuaktivointia tuettiin mm. tiedotustilaisuuksilla, työpajatyyppisillä ideajameilla, toimijakohtaisilla sparrauksilla, proaktiivisella kehittämistoimenpiteiden synnyttämisellä ja aktiivisella kohderyhmälähtöisellä viestinnällä. Hankekaudella toteutettiin kaksi hakua ns. kaksivaiheisena hakuna (ideahaku – varsinainen haku), joissa molemmissa jätettyjen ideavaiheen hakemusten määrä yllätti sekä rahoittajan että koordinaatiohankkeen.

Hankkeella on ollut myös vahva rooli koordinoitavien hankkeiden viestinnän ja menetelmäosaamisen tukemisessa. Hankkeille järjestyt yhteiset verkostopäivät sekä räätälöidyt koulutukset ovat vahvistaneet hankkeiden toimintamalleja, tarjonneet uusia työkaluja ja vieneet hankkeita osittain myös uusille foorumeille, jotka puolestaan näkyvät toiminnan tuloksina ja menestyksekkäänä juurtumisena ko. hankkeissa.
Hankkeen puitteissa on syntynyt myös useita uusia yhteistyöverkostoja niin Luova ja osallistava Suomi –hankkeen toteuttajien kuin muiden kehittäjätoimijoiden sekä sidosryhmien välille.