Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20256

Hankkeen nimi: Hoitava liikunta-aktivointi

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: Pl 12

Puhelinnumero: 0500 523 702

Postinumero: 00510

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: YLÖNEN MERJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori, Itäinen alue

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.ylonen(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0500 523 702

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pieksämäen kaupunki, 2048903-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hoitava liikunta-aktivointi -hankkeen keskeisenä tavoitteena on saada fyysinen aktiivisuus osaksi sairauksien hoitoa. Tavoitteeseen pyritään uudistamalla sote-palvelujen ja liikuntapalvelujen asiakasprosesseja sekä hakemalla näyttöä palvelujen vaikuttavuudesta.

Hoitava liikunta aktivointi –hankkeella haetaan muutosta erityisesti neljään asiaan, jotka ovat olleet ongelmallisia aikaisemmissa hankkeissa. Ensinnäkin keskeisimmän kohderyhmän eli vähiten liikkuvien ja moniongelmaisten asiakkaiden tavoittaminen on ollut vaikeaa. Tämä liittyy suoraan toiseen muutostarpeeseen, jossa toimenpiteitä on kohdennettava kunnallisen liikuntapalvelun palveluprosesseihin. Niitä on perinteisesti hallinnut yleisten liikuntapalvelujen kulttuuri ja traditio, jolloin asiakkaan yksilöllinen kohtaaminen ja aito matalan kynnyksen toimintaperiaate ovat jääneet toteutumatta. Kolmanneksi sote- ja liikuntapalvelujen kesken on luotava selvästi aiempaa pidemmälle viety sairauksien ehkäisyn ja hoidon malli, jonka seurauksena liikuntapalvelut lääketietellistyvät ja sote-palvelut liikunnallistuvat. Neljäntenä muutostarpeena ja erityisenä painopisteenä tässä hankkeessa on moniammatillisten palveluprosessien vaikuttavuusarviointimallin luominen ja systematisointi. Aiemmissa hankkeissa ei ole kehitetty mittareita, joilla toimenpiteiden terveydellistä ja taloudellista vaikuttavuutta sekä asiakkaiden kokemuksia olisi pyritty arvioimaan kokonaisvaltaisesti.

Tavoitteena on sellaisen liikunta-aktivointimallin luominen, jossa asiakkaiden tunnistaminen, yksilöllinen kohtaaminen ja palveluohjaus toteutuvat saumattomana sote- ja liikuntapalvelujen yhteistyönä. Monitoimijuuden tueksi rakennetaan sote- ja liikuntapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmä sekä liikunta-aktivointipalvelujen vaikuttavuuden arviointijärjestelmä.
Hankkeessa tarkastellaan asiakkaiden osallisuuden ja aktiivisuuden kehittämistä uusien palveluiden avulla. Tavoitteena on kehittää uudenlainen, monistettava malli asiakkaiden osallisuuden ja sosiaalisen tuen lisäämiseksi fyysisen aktiivisuuden keinoin. Koko hankkeen ajan jaetaan tietoa uusista kehitettävistä käytännöistä ja rakennetaan aktiivisesti matalan kynnyksen palvelujen järjestämiseen, organisoimiseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä kumppanuuksia valtakunnallisesti.

Hankkeen kohderyhmänä ovat työikäiset henkilöt, joilla fyysisen, mutta erityisesti psykososiaalisen terveyden edistämisessä fyysisellä aktiivisuudella tunnistetaan olevan merkittävä hyöty. Hankkeen kohderyhmä pääsääntöisesti kiinnittynyt aikuissosiaalityön, kuntouttavan työtoiminnan, päihde- ja mielenterveys-, diabetestyön ja fysioterapian palveluihin. Kohderyhmälle ominaista on sosiaalinen syrjäytyminen tai vahva syrjäytymisriski, osatyökykyisyys tai työkyvyttömyys, pitkittynyt taloudellisen ja sosiaalisen tuen tarve, heikko pystyvyyden tunne sekä huono fyysinen kunto. Ominaista on huono fyysinen kunto ja aktiivisuus.

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on luoda monitoimijuuteen perustuva liikunta-aktivoinnin palveluketju, joka ottaa paikkansa kiinteänä osana sairauksien hoito-ohjelmia. Menetelmänä on liikunta ja sen sisältönä erityisesti sosiaalinen vahvistaminen ja yksilön pystyvyyden edistäminen.
Menetelmällisesti huomio kohdistuu asiakkaiden tunnistamiseen sote-palveluje eri yksiköissä, uudenlaisen liikunnan yksilötyön mallin luomiseen ja matalan kynnyksen toiminnan uudistamiseen. Toimintojen systematisoimiseksi otetaan käyttöön ohjausjärjestelmä, jossa asiakassuunnitelmien ylläpito integroidaan toiminnanohjaukseen ja järjestelmä välittää tietoa intervention etenemisestä yhteistyökumppaneille. Kaikkia edellisiä toimenpiteitä arvioidaan nelivaiheisella vaikuttavuusarvioinnnilla, jolla kerätään tietoa asiakkaiden terveysvaikutuksista, kokemuksellisuudesta, hallinto- ja palveluprosessien toimivuudesta sekä liikunta-aktivoinnin kustannuksista ja sen aikaansaamista potentiaalisista säästöistä.

Hankkeen myötä suomalaiseen liikuntakulttuuriin luodaan uusi käsite, hoitoliikunta. Se asemoituu terveysliikunnan alakäsitteeksi tarkentaen sen hoidollisia ja matalankynnyksen sisältöjä. Ideana on kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tunnistaminen ja intervention käynnistäminen terveydenhuollon vastaanotoilla. Toiminnassa on aito matalan kynnyksen periaate, lähtien yksilöllisestä asiakkaan kohtaamisesta ja jatkuen saumattomana saattamisena palvelusta toiseen. Hoitoliikunnassa keskitytään asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn ja fyysisen näkökulman rinnalle nostetaan vahvasti myös psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

Hanke vähentää osaltaan sosiaalisia ongelmia lisäämällä ihmisten hyvinvointia liikunnan avulla, aktivoimalla osallistumista yhteisön toimintaan ja itseään koskevien palveluiden kehittämiseen. Hanke on myös osa palvelurakennemuutosta, jossa luodaan uusia toimintatapoja ja edistetään monitoimijaisuutta. Hankkeen vaikutuksia arvioidaan hankkeen aikana ja sen päättyessä. Uudet hankkeessa kehitetyt tuotokset juurrutetaan osaksi liikuntatoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä jo hankkeen aikana, jotta ne jäävät elämään hankkeen päättyessä. Arviointitieto edistää juurruttamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä myös laajemmin. Hanke edistää palvelumuotojen taloudellisuutta uusien tehokkaiden toimintatapojen avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat sosiaali-, terveys-, ja liikuntapalvelujen asiakkaat ja työntekijät.

Asiakkaat on jaettu kahteen ryhmään:
1. Asiakas kuuluu riskiryhmään ensisijaisesti fyysisen haitan, sairauden tai riskin kautta (esim. tyypin 2 diabetes, tuki- ja liikuntaelinongelmat)
2. Asiakas kuuluu riskiryhmään ensisijaisesti psyko-sosiaalisen haitan, sairauden tai riskin kautta (päihde- tai mielenterveysongelmat, heikko työmarkkina-asema)

Työntekijöihin kuuluvat:
1. sosiaali- ja terveystoimen työntekijät
2. paikallisten työterveysasemien työntekijät
3. liikuntapalvelujen työntekijät

Selvitys- ja kokeiluvaiheen palvelukokeiluissa matalan kynnyksen ohjattu liikunta on havaittu erittäin toimivaksi psykososiaalista tukea tarvitsevien asiakkaiden arkirytmin ja autonomisuuden vahvistamisessa. Kohderyhmien tunnistaminen tapahtuu ensisijaisesti Pieksämäen kaupungin pääterveysaseman yksiköissä ja osastoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muut palvelujärjestelmän toimijat mm. työllisyyspalvelujen, Kelan, oppilaitosten, kolmannen sektorin eli järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan sekä seurakunnan toimijat ja päätöksentekijät.

Välillisten kohderyhmien osaamista tuetaan tarjoamalla heille tietoa ja koulutusta liikunnan lääketieteellisistä vaikutuksista, terveyden edistämisestä liikunnan avulla sekä uusista matalan kynnyksen palveluista.

Hankkeen pääpaikkana toimii Pieksämäki, mutta yhteistyötä, verkostoitumista ja tiedottamista muihin kuntiin ja hankkeisiin edistetään hankeaikana. Hankkeen tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti mm. ISEA:n tilaisuuksissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 228 627

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 202 591

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 278 057

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 246 392

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 205

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä naisiin että miehiin. Toimenpiteiden suunnittelussa otetaan huomioon sukupuolten väliset erot. Erityishuomio hankkeessa kohdistetaan miehiin (etenkin nuoriin työikäisiin miehiin), koska heidän tavoittaminen ja aktivointi palveluihin on aikaisempien kokemusten ja tutkimusten perusteella huomattavasti haasteellisempaa kuin naisten.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Liikunta-aktivointipalveluja rakennetaan siten, että osa niistä soveltuu kaikille ja osa miesten ja naisten mahdollisten erilaisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Hankkeessa voi rakentua esim. omaa vertaistoimintaa miesten ja naisten keskuuteen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Liikunta-aktivointipalveluja kehitetään asiakaslähtöisesti ja ottaen huomioon sukupuolten tasa-arvo. Hankkeen päätavoite on hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistäminen, joissa yhdenvertaisuus on yksi keskeinen näkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Psykososiaalisen tuen ja hyvinvoinnin rakentuminen mm. vertais- ja ystävyyssuhteiden muodossa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Hankkeessa kehitetään moniammatilliseen ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön sähköisiä ja virtuaalisia toimintaympäristöjä ja -malleja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeessa kehitetään palvelujärjestelmää, moniammatillista yhteistyötä, palveluohjausta sekä palveluja kohderyhmään kuuluvien henkilöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi: vähän liikkuvien ja inaktiivisten henkilöiden fyysien ja psyko-sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeella edistetään kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tasa-arvoa, palvelujen kohdentumista ja saatavuutta sekä valinnan mahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen kehittämistoimenpiteillä vastataan osaltaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen palvelujen toteuttamiseksi kohdennetusti ao. kohderyhmälle uudella tavalla.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeessa tuotettavat palvelumallit mahdollistavat kohderyhmään kuuluvien henkilöiden toimimisen omissa asuin- ja kulttuuriympäristöissään palvelujen tarpeesta huolimatta, mikä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pieksämäellä toteutetussa Pieksämäen kaupungin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteisessä Hoitava liikunta-aktivointi-hankkeessa lähtökohtana oli saada fyysinen aktiivisuus osaksi hoitoa uudistamalla sote-palvelujen ja liikuntapalvelujen asiakasprosesseja ja hakemalla näyttöä palvelujen vaikutuksista. Hankkeella haettiin muutosta erityisesti asioihin, jotka ovat olleet ongelmallisia aikaisemmissa hankkeissa. Ensinnäkin, kohderyhmän eli vähiten liikkuvien ja moniongelmaisten asiakkaiden tavoittaminen on ollut vaikeaa. Toiseksi, kunnallisissa liikuntapalvelujen prosesseissa asiakkaan yksilöllinen kohtaaminen ja aito matalan kynnyksen toimintaperiaate ovat jääneet toteutumatta. Kolmanneksi, sote- ja liikuntapalvelujen kesken on tarve luoda selvästi aiempaa pidemmälle viety sairauksien ehkäisyn ja hoidon malli, jonka seurauksena liikuntapalvelut lääketietellistyvät ja sotepalvelut liikunnallistuvat. Painopisteenä tässä hankkeessa oli uuden, moniammatillisen palveluprosessin vaikutusten ja potentiaalisten kustannussäästöjen arviointi.

.Hankkeen konkreettisina tavoitteina oli:
1. vähiten liikkuvien ja moniongelmaisten asiakkaiden tavoittaminen
2. toimenpiteiden kohdentaminen kunnalliseen liikuntapalveluun
3. moniammatillinen palvelujärjestelmä sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon
4. moniammatillisten palveluprosessien vaikutusten ja kustannusten arviointi.
Hankkeen asiakaskohderyhmäksi valittiin työikäiset fyysisesti inaktiivit henkilöt, joilla fyysisen ja psykososiaalisen terveyden edistämisessä fyysisellä aktiivisuudella voidaan tunnistaa olevan merkittävä hyöty. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kohderyhmään kuuluivat asiakastyötä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka olivat mukana uuden palvelujärjestelmän kehittämisessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikuntatoimen yhteinen palveluketju toteutettiin asiakaslähtöisenä prosessina, jossa asiakas ohjautuu liikuntaneuvontaan sosiaali- tai terveydenhuollosta. Prosessi perustui asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen, luottamuksen rakentamiseen ja motivoimiseen. Prosessi alkoi sote-palvelujen asiakaskontakteissa ja jatkui katkeamattomana matalankynnyksen toimintona liikuntaneuvontaan. Kriteereinä asiakkaan ohjaamiseen liikuntaneuvontaan olivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen toteama fyysinen inaktiivisuus sekä liikunnan hyöty asiakkaan terveydentilan hoidossa. Asiakkaan kohdalla liikuntaneuvonta oli 6-12 kuukautta kestävä liikunta-aktivointimalli, jossa asiakas tapasi liikunnanohjaan kolme kertaa. Ensimmäisellä käynnillä liikunnanohjaaja teki yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaalle henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman ja tavoitteet liikkumiseen ja kunnon parantamiseen. Lisäksi asiakkaalle tehtiin Inbody-mittaus sekä tarjottiin mahdollisuutta osallistua eri liikuntaryhmiin liikuntaneuvonnan keston ajaksi. Asiakas sai käyttöönsä liikuntakortin, joka oikeutti Pieksämäen kaupungin uimahallin ja kuntosalin käytön liikuntaneuvontaan osallistumisen ajan. Kortin saamiseen liittyi myös velvollisuus käyttää korttia vähintään kaksi kertaa viikossa. Seuraavat kaksi tapaamista olivat saman sisältöisiä: liikuntasuunnitelman päivitys, tavoitteiden määrittely ja Inbody-mittaus. Näillä tapaamisilla kannustettiin asiakasta miettimään liikuntavaihtoehtoja liikuntaneuvontaan osallistumisen jälkeen. Liikunnanohjaajan rooli asiakkaan motivaation ylläpitämiseen oli merkittävä. Yksilöllinen, kannustava ja asiantunteva ohjaus ylläpiti ja kasvatti asiakkaan motivaatiota liikkumiseen. Hyvinä kannustimina toimi omien tavoitteiden saavuttaminen sekä halu parantaa aikaisempien mittauksien tuloksia.
Hankkeen aikana liikunta-aktivointimallin vaikutuksia arvioitiin liikuntaneuvontaan osallistuneilta (n=79) sekä objektiivisilla että subjektiivisilla mittareilla. Seuranta-aika vaihteli 6-12 kuukauden välillä. Seuranta-aikana osallistujat vastasivat kyselyihin kaksi tai kolme kertaa. Tulosten mukaan liikuntaneuvontaan osallistuneiden keskimääräinen koettu hyvinvointi lisääntyi merkitsevästi. Objektiivisten mittareiden tulosten mukaan keskimääräinen paino ja viskeraalinen rasva laskivat merkitsevästi puolen vuoden seurannassa. Vuoden seuranta-aikana lasku ei ollut enää niin huomattavaa. Keskimääräiset verensokeriarvot laskivat, mutta eivät merkitsevästi ja keskimääräiset veren rasva-arvot nousivat hieman seuranta-aikana. ASCOT- ja 15D-mittarin tulokset osoittivat koetun elämänlaadun merkitsevää paranemista sekä puolen vuoden että vuoden seurannassa. Liikunta-aktiivisuuskyselyssä keskimääräiset tulokset paranivat merkitsevästi puolen vuoden seurannassa, mutta vuoden seuranta-aikana liikunta-aktiivisuus ei ollut enää lisääntynyt tai se oli jo alentunut hieman. Kykyviisarin tulosten mukaan kaikilla siinä tarkasteltavilla osa-alueilla oli muutos parempaan vuoden seuranta-aikana.
Liikunta-aktivointimallin kustannukset ovat 1 232 euroa asiakasta kohden. Noin kaksi kolmasosaa kustannuksista tulee liikuntakortista ja yksi kolmasosa liikunnanohjaajan työpanoksesta. Terveydenhuollon kustannusten tarkastelussa huomioitiin liikunnan tuoma lisääntynyt hyvinvointi kolmessa eri sairausryhmässä: masennuksessa, selkä- ja niskasairauksissa ja tyypin 2 diabeteksessa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa lisääntyneestä hyvinvoinnista hyödynnettiin terveydenhuollon palvelujen käytön ja kustannusten arvioinnissa yksinkertaisen päätösmallin avulla. Lyhyellä aikavälillä kaikissa kolmessa sairausryhmässä liikuntaneuvonta ei tuo kustannussäästöä tai on lisäkustannus nykyisiin hoitomuotoihin verrattuna. Kun liikuntaneuvontaan osallistuneiden lisääntynyt hyvinvointi huomioitiin pidemmällä aikavälillä, kustannussäästöä on todettavissa jo liikuntaneuvonnan jälkeiseltä vuodelta ja liikunta-aktiivisuuden säilyessä kauemmin, säästöt kertautuvat.

Olennaista uuden palvelujärjestelmän kehittämisessä ja uuden monitoimijuusmallin rakentamisessa oli, että uusi toimintamalli vastasi sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin ja sillä oli yhtymäkohtia jo olemassa oleviin toimintoihin. Uuden toimintamallin juurruttamisen kannalta hyvin toimiva yhteistyö Pieksämäen kaupungin eri toimialojen välillä ja riittävän tiedon saanti ja kulku ovat olleet keskeisimpiä tekijöitä mallin juurruttamisen kannalta. Uuden toimintamallin juurruttaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on onnistunut johdon ja esimiesten vahvan sitoutumisen ansiosta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien asiakastyötä tekevien toimijoiden osallistuminen uuden palvelujärjestelmän arviointiin ja kehittämiseen on mahdollistanut toiminnan juurruttamisen jo hankkeen aikana.
Nuorten aikuisten tavoittaminen ja liikuntaneuvontaa mukaan saaminen oli haasteellista. Mukaan saaduista nuorista suurin osa tavoitettiin puolustusvoimien kutsunnoista. Vastaavaa tapahtumaa ei ole nuorille naisille. Toinen haaste oli saada liikunta-aktivointimalli käyttöön sosiaalihuollon puolella samassa laajuudessa kuin terveydenhuollossa. Kuntouttavasta työtoiminnasta saatiin kyllä mukaan suurin osallistujaryhmä, mutta lähettäjänä toimi aikuissosiaalityön terveydenhoitaja, joka toimii terveydenhuollon puolella. Sosiaalihuollon ja liikuntatoimen yhteistyön haasteena oli sujuva tiedonkulku, kun yhteistä tietojärjestelmää ei ollut käytössä. Hankesuunnitelmaan kirjatun ohjausjärjestelmän käyttöönotto ei ollut mahdollista, koska sitä ei voitu integroida sote-palveluissa toimiviin asiakasjärjestelmiin ja erillisen tietojärjestelmien käyttö olisi vaikeuttanut tiedonkulkua. Ongelma saatiin osin ratkaistua, kun liikuntatoimessa saatiin käyttöön terveydenhuollossa käytössä oleva asiakastietojärjestelmä. Sen avulla asiakastiedot saatiin siirrettyä sähköisesti liikunnanohjaajalle ja vastaavasti liikunnanohjaajan kirjaamat asiakkaan liikunta-aktiivisuustiedot olivat terveydenhuollon toimijoiden käytössä asiakkaan hoidon suunnittelussa.
Jatkossa on tärkeä kehittää toimintaa vastaamaan nuorten aikuisten tarpeeseen sekä kehittää lisää yhteisiä tiedonkulun keinoja. Varsinkin sosiaalipalvelujen ja liikuntaneuvonnan välille olisi saatava toimiva yhteinen asiakastietojärjestelmä. Jatkossa myös matalankynnyksen toimintojen laajentamista kaupungin omien toimintojen ulkopuolelle tulee kehittää lisää.
Hoitava liikunta-aktivointi-hankkeessa onnistuttiin kolmessa merkittävässä asiassa. Ensiksikin, hankkeen kohderyhmän tavoittaminen onnistui hyvin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kautta. Toiseksi, hoitoliikunta saatiin osaksi hoitoa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja uusi, moniammatillinen toiminta ja palvelujärjestelmä saatiin toimimaan sujuvasti asiakkaan näkökulmasta. Kolmanneksi, arvioinnissa saatiin osoitettua toiminnan vaikutus lisääntyneenä hyvinvointina. Hankkeesta saatujen hyvien tulosten johdosta toiminta jatkuu Pieksämäellä terveydenhuollossa toimivan liikuntakoordinaattorin ja liikuntatoimessa toimivan puolipäiväisen liikunnanohjaajan voimin.