Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20262

Hankkeen nimi: Paremman palvelun Kuopio - palvelusta tulokseksi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 4.5.2015 ja päättyy 31.5.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion Yrittäjät ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0577131-4

Jakeluosoite: Asemakatu 22-24, 4. krs

Puhelinnumero: 0445680509

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopionyrittajat.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sisso-Litmanen Kirsi Marita

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.sisso-litmanen(at)yrittajat.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 5680509

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoituksena on Kuopion keskustan alueen yritysten aktivointi yhdessä oppimisen, tekemisen ja koulutuksen keinoin sekä paremman palvelun Kuopio -konseptin luominen. Aktivointi -osiossa keskustan alueen yritysten asiakaspalvelun taso mitataan ns. mysteryshopping menetelmällä sekä hyödyntäen mm. Kuopion keskustan kehittämisyhdistyksen tekemää kyselyä. Lisäksi lähtötilanteen kartoittamiseksi aloitetaan asiakasraati -toiminta, jonka avulla saadaan asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä keskustan yrityksistä ja niiden toiminnasta.

Hanke järjestää aloitusseminaarin, jonka avulla yrittäjiä innostetaan osallistumaan hankkeessa järjestettäviin koulutuksiin: myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen, sosiaalisen median ja internetin hyödyntäminen markkinoinnissa ja myynnissä, kauppaan liittyvien uusien innovaatioiden kehittäminen, teknologisen murroksen ja sen tuomien mahdollisuuksien tunnistaminen sekä Paremman Palvelun Kuopio - koulutuskokonaisuuteen osallistuminen.

Kehittymistä mitataan koulutusten jälkeen uudelleen toteutettavalla mysteryshopping -kierroksella, jolloin nähdään alueen yritysten kehittyminen.

Mysteryshopping osio toteutetaan yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa. Hankeen tarkoituksena on myös opiskelijoiden ja yrittäjien välisen yhteistyön tiivistäminen esim. sosiaalisen median ja uuden teknologian hyödyntämisessä: tietotekniikka -alan opiskelijat toimivat yrittäjien some-kummeina.

Asiakasraatitoiminta jää hankkeen käynnistämäksi pysyväksi toiminnaksi, joka tulevaisuudessa jatkuvasti mittaa alueen yritysten toiminnan laatua. Hankkeessa luotava Paremman Palvelun Kuopio - toimintamalli jää oppilaitoksen yrittäjille tarjoamaksi palveluksi.

Hankkeen tuloksena Kuopion keskusta-alueella toimii verkostoituneita, osaavampia yrittäjiä ja yritysten henkilökuntaa. Yritysten vahvuus löytyy hyvästä palvelusta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kuopion keskustan alueen yritykset, yrittäjät ja työntekijät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ja opettajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 50 367

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 50 367

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 61 077

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 61 077

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 78

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali: miehillä ja naisilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan ja sen tilaisuuksiin. Hankkeen kohderyhmässä lienee kuitenkin enemmän naisyrittäjiä sekä naisvaltaisia aloja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on pyritty huomioimaan sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistäminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankeella ei ole vaikutusta veteen, ilmaan tai kasvihuonepäästöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura -alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanke huomioi toiminnassaan hyötykäytön sekä energia- ja materiaalitehokkuuden.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke ei edistä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hankkeessa hyödynnetään paikallisia resursseja mahdollisuuksien mukaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeen tavoitteena on aineettoman palvelukonseptin luominen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanke ei vaikuta energiatehokkuuteen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 1
Hankeella on yrittäjien hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Hankkeen toimintaan osallistuvien yrittäjien henkinen hyvinvointi voi kohentua aktiviseen toimintaan osallistumisen, oman osaamisen ja verkostojen kehittymisen kautta. Hyvinvoinnin kehittymisellä on välillisiä vaikutuksia esim. yrityksen työntekijöihin (työilmapiiri) ja perheeseen.
Tasa-arvon edistäminen 1 0
Hankkeessa kohdellaan miehiä ja naisia tasa-arvoisesti. Yleisesti ottaen hankkeen kohderyhmänä olevan palvelu- ja kivijalkakaupanalan yrittäjät ovat suurimmaksi osaksi naisia. Näin ollen hanke saattaa edistää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 0
Hankkeen toimintaan voi osallistua eri yhteiskunnallisen tai kulttuurisen taustan omaavia yrittäjiä/henkilöitä. Mikäli osallistujia on eri kulttuureista, hanke edistää kulttuurien tuntemusta ja vähentää ennakkoluuloja.
Kulttuuriympäristö 4 2
Hankkeen yhtenä tarkoituksena on Kuopion keskusta-alueen elinvoimaisuuden kehittäminen yritysten/yrittäjien osaamista kehittämällä. Elinvoimainen keskusta poikkeaa ympäristönä taantuvasta kaupunkikeskuksesta: vaikutus näkyy kaupunkikuvassa, rakennuskannassa ja mm. panostamisena liiketiloihin.
Ympäristöosaaminen 1 1
Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen. Hankkeen tarkoituksena ei ole ympäristöosaamisen kehittäminen. Hankkeessa järjestettävissä koulutuksissa saattaa kuitenkin nousta esiin asioita (teknologia) jolla on vaikutusta ympäristöosaamisen ja tietoisuuden kehittymiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Paremman palvelun Kuopio -hankkeessa tavoitteena oli kehittää erityisesti keskusta-alueen yritysten yhteistyötä ja verkottumista sekä lisätä yhteistyön ja koulutuksen tuloksena keskustan vetovoimaa asiakkaiden silmissä ja sitä kautta kannattavuutta. Tavoitteessa onnistuttiin niiden yritysten ja yrittäjien osalta jotka hankkeeseen ja siinä järjestettyihin tilaisuuksiin osallistuivat. Toimintojen uudistaminen, digitaalisuus ja sosiaalinen media ovat asioita, joita yritykset eivät voi jättää toiminnassaan huomioimatta, ja ne ovat myös osa nykyaikaista palvelua.

Kuten hankehakemukseen riskiksi kirjoitettiinkin, varsinaisia keskusta-alueen yrittäjiä hankkeen toimintaan osallistui valitettavan vähän, runsaasta markkinoinnista ja ankarasta jalkatyöstä huolimatta. Hankkeen muun toiminnan - kuten asiakasraadin - kautta uskomme myös hankkeen toimintaan osallistumattomien keskustan yritysten hyötyneen hankkeesta.

Hankkeen tulokseksi kannattaa kirjata myös Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen kanssa aloitettu, entistä tiiviimpi yhteistyö. Hankkeessa toteutetun asiakasraadin seuraava askel oli kaupungin virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle toukokuussa yhdessä järjestetty kehittämiskävely, jonka aikana nostettiin esiin asiakasraadissa esiin tulleita epäkohtia ja toiveita. Asiakasraatitoiminta jatkuu Kuopion Yrittäjien ja Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen yhteistyönä.

Myös oppilaitosyhteistyö kehittyi hankkeen aikana: toimintamalli koulutuksista tuo jatkuvuutta hankkeelle, lisäksi kehitimme mallia työharjoittelupaikkojen markkinointiin yrittäjille. Opiskelijat joutuivat jalkautumaan yrityksiin mysteryshoppingia tehdessään, ja samalla tutustuivat keskustan yrityksiin.

Hankkeessa asetetut numeraaliset tavoitteet ylittyivät sekä osallistuneiden yritysten, että henkilöiden osalta. Hankkeeseen osallistui yli 120 henkilöä, joista 44 osallistui useampaan kuin yhteen tilaisuuteen.