Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20265

Hankkeen nimi: Itä-Suomen lukioista maailmalle!

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kuopion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Jakeluosoite: Vuorikatu 27

Puhelinnumero: +358 44 7184003

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.kuopio.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: AUVINEN LEENA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Opetusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.auvinen(at)kuopio.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 7184003

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Itä-Suomen lukiokoulutuksen kansainvälistymisen osaamiskeskus - tiivistelmä tavoitteista ja sisällöistä

Kuopion kaupunki yhdessä muiden itäsuomalaisten kuntien kanssa perustaa Itä-Suomen kattavan osaamiskeskuksen, joka tarjoaa mahdollisuuden lukioille ja nuorille luoda kansainvälisiä yhteyksiä. Luomalla yhteyksiä lukioiden, nuorten ja työelämän välille parannetaan lukiokoulutuksen työelämätietoisuutta ja vahvistetaan nuorten mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja luoda paikalliselle yrityselämälle mahdollisuuksia rekrytoida kielitaitoisia ja kansainvälisesti suuntautuneita työntekijöitä.

Hankkeen taustaksi on tehty Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelma (BDO Audiator oy, Seppo Lyyra 6.6.2013). Suunnitelmassa nähtiin merkittävinä kielitarjonnan monipuolisuuden säilyttäminen ja hanketoiminnan edistäminen keskittämällä toiminta yhteiseen hankekeskukseen. Olennainen osa keskusta on Itä-Suomen oppilaitosten yhteinen Venäjä-osaamisen keskus.

Hanke on kokonaisuudessaan uuden konseptin luomista yleissivistävän koulutuksen kentässä. Itäsuomalaiset lukiot yhdessä kansainvälisen oppimiskeskuksen kanssa luovat kansainvälisyystoimintaa, jonka päämäärä on lisätä nuorten valmiuksia vastata yritysten ja koko työelämän haasteisiin muuttuvassa ja jatkuvasti kansainvälistyvässä ympäristössä.

Tavoitteena on taloudellisesti kestävän toimintajärjestelmän luominen, joka toteutetaan aluksi kansainväliseen toimintaan suunnatulla hankerahoituksella ja osittain kuntarahoituksella. Kansainvälisen toiminnan vakiinnuttua palveluja tarjotaan myös muille kunnille ja kouluasteille. Hankekauden jälkeisen toiminnan rahoitussuunnitelma valmistellaan hankkeen aikana luodulle toimintamallille.

Konkreettisesti hankerahoituksen avulla luodaan itäsuomalainen lukioiden kansainvälisen osaamisen keskus, jossa toimii kaksi yksikköä: Venäjä-osaamisen yksikkö ja muun kansainvälisen toiminnan osaamisen yksikkö. Lukioiden kansainvälisen osaamisen keskus tarjoaa info- ja neuvontapalveluita sekä suoria kontaktiverkostoja lukioiden kansainvälisen toiminnan tueksi erityisesti Venäjälle ja Aasiaan suuntautuvaan yhteistyöhön, joita esim. CIMO:n toiminnat eivät kata. Keskus avustaa lukioita hankerahoitusten tekemisessä sekä etsii aktiivisesti kansainvälisen toiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Se myös tukee lukioita verkostoitumisessa yrityselämän, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sekä pyrkii tuottamaan hankkeita, jotka laajasti palvelevat koko alueen kansainvälisyystoimintaa. Keskuksessa työskentelee aluksi kolme henkilöä ja se toimii verkostomaisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Lukiokoulutuksen ylläpitäjät, lukiot ja niiden opiskelijat sekä henkilökunta.

Projektin toteutus- ja kohdealue on Itä-Suomi eli Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Etelä-Savon maakuntien alueet. Hankealueella asuu yhteensä noin 570 000 ihmistä. Projekti on siten ylimaakunnallinen. Etelä-Savossa asukkaita on noin 156 000, Pohjois-Karjalassa noin 166 000 ja Pohjois-Savossa noin 250 000 asukasta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tilaston mukaan vuonna 2013 maakunnittain mitattuna Suomen korkein työttömyysprosentti löytyi Pohjois-Karjalasta 12,5 prosenttia. Etelä-Savon työttömyysaste oli 10,8 % ja Pohjois-Savon 8,1 %.

Pohjois-Savossa on 20 kuntaa; Iisalmen kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavi, Keitele, Kiuruveden kaupunki, Kuopion kaupunki, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoen kaupunki, Tervo,Tuusniemi, Varkauden kaupunki, Vesanto sekä Vieremä.

Pohjois-Karjala jakaantuu 13 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja. Ilomantsi, Joensuun kaupunki, Juuka, Kiteen kaupunki, Kontiolahti, Lieksan kaupunki, Liperi Nurmeksen kaupunki, Outokummun kaupunki, Polvijärvi, Rääkkylä,Tohmajärvi ja Valtimo. Seutukuntia ovat Ilomantsin, Joensuun, Keski-Karjalan, Outokummun sekä Pielisen Karjalan seutukunta.

Etelä-Savon kuntia (14) ovat Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava. Alue jakaantuu Mikkelin, Pieksämäen sekä Savonlinnan seutukuntiin.

Itä-Suomen kunnista hankkeeseen osallistuvat Kuopio, Joensuu, Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiö, Juankoski, Kitee, Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus (Sakky), Tohmajärvi, Suonenjoki, Pielavesi ja Tuusniemi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Ammatillinen toinen aste, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja elinkeinoelämä, vaihto-opiskelijajärjestöt sekä Itä-Suomen yritykset, erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 600

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 253 944

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 378 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 365 254

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Mikkelin, Varkauden, Koillis-Savon, Keski-Karjalan, Joensuun, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Joensuu, Mikkeli, Kuopio, Tuusniemi, Pieksämäki, Tohmajärvi, Suonenjoki, Pielavesi, Varkaus, Kitee, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 980

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Pojat osallistuvat vähemmän koulujen kansainvälisystoimintaan: vieraiden kielten opiskeluun, vierailuihin ja vieraiden majoittamiseen. Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan sukupuolisesti tasa-arvoista kansainvälisyystoimintaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Osallistuminen kansainvälisyystoimintaan luodaan siten, että se motivoi molempia sukupuolia. Yritysyhteistyö luodaan mielenkiinnon perusteella.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on kaikkien lukiolaisten kansainvälistämisessä. Sukupuolten tasa-arvo toteutuu toimintatapojen myötä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Toiminta perustuu pääosin sähköisiin yhteyksiin ja konkreettiseen toimintaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Toiminta pyritään keskittämään alueellisesti mm. yritysyhteistyötapahtumissa. Hankekeskuksen osat sijoittuvat maakuntien keskuksiin, jolloin liikkuminen voidaan minimoida.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 7
Hankekeskuksen toiminta painottuu sähköiseen viestintään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 3
Yritysten ja koulujen yhteistyöllä pyritään saamaan alueelle kestävää toimintaa sekä luomaan yhteyksiä osaamisen ja yrittämisen välille. Tavoitteena on avata mahdollisuuksia kansainvälisesti suuntautuville nuorille työelämässä ja mahdollistaa heidän suunnitelmiaan paikallisina yrityselämän osaajina.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Lukioiden opetuksen ja kansainvälisyystoiminnan luoman kielitaidon ja kulttuurin tuntemuksen sekä yritysten yhteisten voimavarojen yhdistämisellä luodaan uudenlaista osaamista.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Liikkumisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan julkisia kulkuneuvoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Työllisyys, tiedon saatavuus, osallisuus ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Tavoitteena on lisätä kulttuuritietoutta ja vähentää ennakkoluuloja nuorille luodussa monikulttuurisessa ympäristössä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päämääränä oli rakentaa kansainvälisen osaamisen keskus, joka palvelee ja koordinoi ensisijaisesti alueella toimivien lukioiden kansainvälistä hanketoimintaa. Lukioiden kansainvälisen osaamisen keskuksen tehtäviin kuului lisäksi tarjota info- ja neuvontapalveluja sekä suoria kontakteja lukioiden kansainvälisen toiminnan tueksi erityisesti Venäjälle ja Aasiaan suuntautuvaan yhteistyöhön. Keskuksen toimintaan kuuluisivat yleinen hanketoiminta (info, neuvonta, hallinnointi) sekä alueellisesti kohdentuva toiminta (Venäjä-osaaminen, Aasia-osaaminen, Eurooppa-osaaminen).

Itä-Suomen lukioiden kansainvälisen osaamiskeskuksen luominen aloitettiin heti hankkeen alusta alkaen. Toiminnan alussa kartoitettiin osallistuvien 23:n lukion kansainvälisen toiminnan nykytilaa sekä koulujen tulevaisuuden osaamistarpeita. Kartoituksen yhteydessä havaittiin selkeästi lukioiden tarve kansainvälisten toimintojen yhteiskoordinointiin itäsuomalaisella tasolla ja 23 lukion kesken. Lukioissa oli selkeästi myös tarvetta saada tukea ja lisää osaamista kansainvälisen hanketoiminnan aktivointiin ja suunnitteluun. Hankehenkilöstö teki hankkeen toiminnan alusta alkaen tiivistä yhteistyötä lukioiden kanssa konkreettisessa hankesuunnittelussa ja -kirjoittamisessa. Hankkeen toteutuskauden (1.7.2015-31.12.2017) toiminta realisoitui siten, että Itä-Suomen lukioille laadittiin 50 menestyksekästä hankehakemusta, joiden yhteisbudjetti oli noin 3 miljoonaa euroa, ja joista noin miljoona euroa kanavoitui suoraan itäsuomalaisille lukioille. Lisäksi hankehenkilöstön työ aktivoi lukiolaisten kielitietoisuutta, esim. siten, että kv-liikkuvuusjakson suunnittelu ja toteutus kehittivät nuorten englannin ja muiden kielten osaamista. Pitkien kielten lukijoita (esim. A-ruotsin) motivoitiin opintomatkojen avulla kirjoittamaan ruotsin kieli ja hakeutumaan jatko-opintoihin ruotsinkielisiin korkeakouluihin. Hankkeen toiminta aktivoi lisäksi selvästi itäsuomalaisten lukioiden keskinäistä kv- ja OPS-yhteistyötä, sillä useimmat läpi menneet hankkeet ovat useamman lukion verkostomaisesti toteuttamia. Niin ikään kotikansainvälistyminen nousi lukioissamme hankkeen toiminnan ansiosta, sillä useat hankkeet sekä toimenpiteet kohdistuivat erityisesti kotikansainvälisyyden edistämiseen.

Hanke verkostoitui toiminnan alusta alkaen aktiivisesti nuorten yrittäjyyskasvatusta ja työelämätaitoja edistävien organisaatioiden ja toimijoiden kanssa. Konkreettista yhteistyötä tehtiin koulutusorganisaatioiden (Etelä-Savon ammattiopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Sakky, Savonia), elinkeinoelämän etujärjestöjen (Itä-Suomen kauppakamarit, Yrittäjäjärjestöt), Taloudellisen tiedotustoimiston sekä lukioiden yrittäjyyskasvatusta edistävien Step-Y- ja Lyyti-hankkeiden kanssa. Yrittäjyysyhteistyön konkreettisia muotoja olivat muun muassa lukuisat eri koulutusorganisaatioiden ja lukioiden yhteiset 24h-leirit, Yrittäjyyspäivän tempaukset ja muut yrittäjyystapahtumat sekä henkilöstön NY-koulutukset eri puolilla Itä-Suomea. Lisäksi hankehenkilöstöä pyydettiin runsaasti vierailemaan lukiolla ja pitämään tulevaisuuden työelämään ja kansainvälistyvään yrittäjyyteen ja työhön liittyviä alustuksia lukiolaisille.

Hankkeen keskeisin tavoite oli luoda kansainvälisen osaamisen keskus, joka palvelee ja koordinoi ensisijaisesti alueella toimivien lukioiden kansainvälistä hanketoimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa onnistuttiin sillä viimeisen toteuttamisvuoden 2017 aikana kerättiin keskukseen mukaan lähtevien lukioiden verkosto ja luotiin keskuksen taloudellinen perusta. Uuteen pysyvään kansainvälisen osaamisen keskukseen lähti mukaan 33 itäsuomalaista lukiota ja keskus jatkaa hankkeen aikana brändätyn NEST-keskuksen (Network for Global Excellence in Upper Secondary Education and Training) nimellä. Hankkeen tuloksena syntyneessä NEST-keskuksessa on toimintoja sekä yleisen kv-informoinnin, hanke- ja rahoitustiedottamisen, hankesuunnittelun ja -toteutuksen että eri maantieteellisten alueiden osalta (Venäjä, Aasia, Eurooppa, muu maailma). NEST-keskuksessa työskentelee tällä hetkellä kolme (3) täysiaikaista ja kaksi (2) osa-aikaista henkilöä, ja toimintayksiköt sijaitsevat Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa. NEST-keskuksen asiantuntijat jatkavat itäsuomalaisten lukioiden kansainvälistymistä edistävää työtä sekä hankeosaamisen juurruttamista lukioiden opettajakuntaan ja muuhun henkilöstöön. Keskuksen toiminnan muita painopisteitä ovat jatkossakin yrittäjyyskasvatuksen ja työelämäyhteistyön edistäminen itäsuomalaisissa lukioissa, jonka toimenpiteitä ovat esimerkiksi NY-koulutusten ja -yrittäjyysleirien toteuttaminen eri koulujen välisenä yhteistyönä sekä yritysyhteistyön aktivointi kouluilla molemminpuolisten vierailujen ja yritysprojektien avulla. Hankkeen mitattaviin tavoitteisiin ei oltu määritelty menestyksekkäiden hankehakemusten määrää tai niiden budjettivolyymiä, mikä on mainittu aikaisemmin, mutta sekin kuvannee hankkeen kokonaisvaltaista onnistumista.