Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20266

Hankkeen nimi: Kaiku

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0280113-5

Jakeluosoite: Siltakatu 20 A 11

Puhelinnumero: 0505422206

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.pksotu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Saastamoinen Sanna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.saastamoinen(at)pksotu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503442765

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaiku -hankkeen avulla vastataan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjuntaan liittyvän ESR-toimintalinjan 5 esille nostamiin ongelmiin. Hankkeessa parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä tuetaan heidän osallisuuttaan järjestöissä toteutettavien kuntoutus- ja työllisyyspalvelujen keinoin ja niitä kehittämällä. Haettavan hankeen taustalla ovat Joensuun alueen vaikea työllisyystilanne, kuntien kasvanut vastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa ja kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien kaventuminen. Näiden yhteisvaikutuksena heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuudet saada työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä tukevia palveluja ovat heikentyneet. Palvelujen välissä on nivelvaiheita, joihin työllistymispolku usein katkeaa. Hankkeessa luodaan uusi toimintamalli, jossa kiinnitetään huomioita näiden nivelvaiheiden saumattomaan sujumiseen ja etsitään uusia tahoja tuottamaan työ- ja toimintakykyä tukevia palveluja. Hankkeessa kehitetään järjestöjen osaamista toimia sosiaalisen kuntoutuksen kentällä kunnan kumppanina.

Kaiku-hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat 30-54-vuotiaat pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsevat tukea edetäkseen työllisyyspolulla. Kohderyhmään kuuluvien työllistymisprosessit ovat usein pitkiä koostuen useista eri palveluista. Kaiku-hankkeen laajennettuun kohderyhmään kuuluvat työmarkkinoiden käytettävissä olevat turvapaikanhakijat sekä myönteisen oleskeluluvan saaneet.

Hankkeen tavoitteena on

1. Parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistettävyyttä
2. Kehittää yhteistyössä Joensuun kaupungin ja kansalaisjärjestöjen kanssa toimintamalli räätälöityjen kuntoutus-,koulutus- ja työllisyyspolkujen rakentamiseksi heikossa työmarkkina-asemassa oleville
3. Koota kuntoutus- ja työllisyyspalveluja tarjoavien kansalaisjärjestöjen verkosto, joka tarjoaa työmahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille
4. Kehittää kansalaisjärjestöjen osaamista heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn sekä työllistettävyyden tukemisessa. Vahvistaa kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä.
5. Kartoittaa palvelusetelimallin käyttömahdollisuuksia kansalaisjärjestöjen työllistämistoiminnassa

6. Lisätään turvapaikanhakijoiden valmiuksia osallistua suomalaiseen työelämään ja näin nopeutetaan heidän työllistymistään.
- 50 työmarkkinoiden käytettävissä olevan turvapaikanhakijan ammatillinen osaaminen tehdään näkyväksi.
- 130 - 200 työmarkkinoiden käytettävissä olevan turvapaikanhakijan tietämystä suomalaisesta työelämästä ja työkulttuurista lisätään.
7. Myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneille maahanmuuttaneille tarjotaan työhönvalmennusta. Työhönvalmennuksen aikana:
- 40 - 50 maahanmuuttajaa kokeilee työskentelemistä avoimien työmarkkinoiden työyhteisöissä. Kokeiluista osa johtaa työsuhteisiin työpaikkoihin. Kokeilujen onnistumisen varmistamiseksi hankkeen asiakkaille hankitaan rinnakkaishankkeen kautta työpaikoilla tapahtuvaa, työn tarpeista lähtevää, suomen kielen valmennusta.
- 30 maahanmuuttajan osaaminen yrittäjänä toimimisesta Suomessa lisääntyy hankkeen toteuttamien yrittäjyysinfojen kautta.
8. Hankkeessa lisätään työnantajien mahdollisuuksia tarjota turvapaikanhakijoille tutustumis-, harjoittelu- ja työpaikkoja.
- Alueen yritysten, järjestöjen sekä julkisen sektorin työnantajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yhteistyössä hyödynnetään Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n jo olemassa olevia, vahvoja ja laajoja työnantajaverkostoja.
- Työnantajia ohjataan, neuvotaan ja tuetaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttaneiden työllistämiseen liittyvissä asioissa.
Lisäksi vuodelle 2018 hankkeen tavoitteena on edellisten lisäksi:
Yhdistysten työtehtävien opinnollistaminen, mikä madaltaa ammatillisten opintojen aloittamista. Lisäksi kehitetään ja tarjotaan erilaisia työllistymistä tukevia palveluita, kuten työelämälähtöistä suomen kielen valmennusta, matalan kynnyksen yrittäjyysvalmennusta sekä valmennusta ammatillisten opintojen aloittamiseen.


Tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet

1. Joensuun kaupungin sosiaalihuolto ja Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus ohjaavat henkilöitä hankkeen kautta kansalaisjärjestöihin. Kansalaisjärjestöissä kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai palkkatukityössä olevat henkilöt saavat hankkeesta työhönvalmennusta. Työhönvalmennuksessa tuetaan heitä ylittämään työllistymisen esteitä, parantamaan työelämävalmiuksiaan ja rakentamaan työllisyyspolkuaan. Jaksoihin voidaan sisällyttää koulutusta. Hankkeen aikana asiakkaita on 100. Työhönvalmentaja toimii tiiviissä yhteistyössä Joensuun kaupungin sosiaaliohjaajien, kansalaisjärjestötoimijoiden, työhallinnon sekä muiden toimijoiden kanssa.

2. Hankkeen aikana rakennetaan toimintamalli, jossa kuvataan Joensuun kaupungin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyössä toteuttama sosiaalisen kuntoutumisen ja työllistymisen prosessi. Toimintamallissa kiinnitetään huomiota nivelvaiheisiin, joiden sujuminen turvataan työhönvalmennuksella. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muissa kunnissa.

3. Tiedotetaan kansalaisjärjestöjä erilaisista mahdollisuuksista järjestää kuntoutumis- ja työllistämispalveluja. Koordinoidaan kansalaisjärjestöistä koostuvan verkoston koolle kutsuminen, tapaamiset sekä johtaminen.

4. Järjestetään kansalaisjärjestöille koulutusta ja järjestökäyntejä, joilla kehitetään osaamista työ- ja toimintakyvyn tukemisessa. Tuetaan kuntouttavan työtoiminnan laatukriteerien käyttöönottoa järjestöissä.

5. Tutustutaan Kuopion palvelusetelimalliin ja selvitetään mallin käyttöönottomahdollisuutta Joensuun kaupungin ja kansalaisjärjestöjen kesken.

6. Järjestetään työmarkkinoiden käytettävissä olevilla turvapaikanhakijoille tilaisuuksia suomalaiseen työelämään tutustumiseksi (esimerkiksi tutustumiskäynnit, job shadow-päivät, työnantajien ja turvapaikanhakijoiden yhteistapaamiset jne.)

7. Tehdään näkyväksi turvapaikanhakijoiden osaaminen alueen työmarkkinoiden näkökulmasta ja kartoitetaan heidän ammatillisen koulutuksen tarpeet.

8. Tarjotaan työhönvalmennusta oleskeluluvan saaneille maahanmuuttaneille. Työhönvalmennuksessa tehdään työllistymissuunnitelma sekä tarjotaan mahdollisuus osallistua yrittäjyysinfoihin ja/tai kokeilla työskentelyä avoimien työmarkkinoiden suomalaisessa työyhteisössä.

9. Tehdään tiivistä yhteistyötä alueen työnantajien kanssa sekä tarjotaan heille tukea maahanmuuttaneiden työllistämiseen liittyvissä asioissa. Etsitään työnantajien tarpeisiin sopivia tekijöitä maahanmuuttaneista. Integroitumisen varmistamiseksi työyhteisöille tarjotaan monimuotoisuusneuvontaa.

10. Opinnollistetaan yhdistysten työtehtäviä.

11. Kehitetään uudenlaisia työllistymistä tukevia toimintatapoja ja palveluita ELY-keskuksen kanssa.

Hankkeella saavutettavat tulokset

Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työ- ja toimintakyky parantuu ja 30% heistä löytää työ- tai koulutuspaikan tai ohjautuu eläkkeelle. Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden ohjautumiseksi kansalaisjärjestöjen toteuttamaan kuntoutus-, koulutus- ja työllisyystoimintaan. Hankkeessa luodaan kansalaisjärjestöjen verkosto, joka tarjoaa kuntoutus- ja työmahdollisuuksia. Verkostoon liittyy hankkeen aikana 20 järjestöä. Hankkeen aikana järjestöjen tarjoamien kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilu-, koulutus- ja palkkatukityöpaikkojen määrä kasvaa. Kansalaisjärjestöjen osaaminen työ- ja toimintakyvyn sekä työllistettävyyden tukemisessa lisääntyy.
Turvapaikanhakijoiden tietämys alueen työelämän mahdollisuuksista ja vaatimuksista on lisääntynyt. Kotoutumispalvelujen järjestävät saavat palveluiden suunnittelun ja kehittämisen tueksi koeteltua tietoa turvapaikanhakijoiden ammatillisesta osaamista sekä erityisesti ammatillisen osaamisen kehittämistarpeista ajatellen alueen elinkeinoelämää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. He ovat sosiaalihuollon asiakkaita, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista sekä ammattitaidon kehittymistä, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista. Pääasiallinen kohderyhmä ovat 30-54-vuotiaat mutta myös muita ikäryhmiä on hankkeessa mukana. Kohderyhmä tarvitsee tukea pääasiassa työelämävalmiuksien tukemiseen ja edellytyksiin osallistua julkisiin työvoimapalveluihin, koulutukseen ja muihin tarvittaviin palveluihin.

Pitkittyneen työttömyyden taustalla voi olla terveydellisiä, taloudellisia, perheestä johtuvia ja sosiaalisia syitä. Työttömyyden katkaisemiseksi tarvitaan mm. terveysselvityksiä, taloudellisten ongelmien ratkaisemista, osaamisen kartoittamista, koulutusmahdollisuuksien selvittämistä ja työnhakutaitojen kehittämistä. Kokemus pärjäämisestä järjestötyössä kannustaa etenemään kohti avoimia työmarkkinoita.

Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat kansalaisjärjestöt, jotka tarjoavat tai ovat kiinnostuneita tarjoamaan kuntoutus- ja työllisyyspalveluja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille.

Hankkeen kolmantena kohderyhmänä ovat:
- turvapaikanhakijat, jotka ovat työmarkkinoiden käytettävissä (Jos hakijan henkilöllisyys on selvä, tai hän on auttanut viranomaisia henkilöllisyytensä selvittämisessä, hän voi tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua turvapaikanhakemuksen jättämisestä. Mikäli hakija ei auta viranomaisia henkilöllisyytensä selvittämisessä, saa hän työnteko-oikeuden kuuden kuukauden jälkeen. Lähde: Sisäministeriö)
-oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat.

Neljäntenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan työnantajat, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan harjoittelu- ja työpaikkoja turvapaikanhakijoille sekä maahanmuuttaneille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan työllisyys- ja kotoutumispalvelut
- Siunsoten sosiaalipalvelut
- Pohjois-Karjalan kunnat
- Joensuun alueen työllisyystoimijat
- Pohjois-Karjalan te-toimisto
- Pohjois-Karjalan Työvoiman palvelukeskukset
- Itä-Suomen eriarvoisuuden vähentämisohjelma ISEA:n tilaisuuksissa hankkeen tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti
- Oppilaitokset, KARELIA amk ja Itä-Suomen yliopisto: opiskelijoiden opinnäytetyöt ja työssäoppimisjaksot
- Järjestöt
- Vastaanottokeskukset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 563 409

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 554 447

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 683 284

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 674 569

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 29

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 225

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimintaympäristöä on analysoitu sukupuolinäkökulmasta hyödyntämällä Työ- ja elinkeinoministeriön (12/2011) opasta Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa otetaan tietoisesti huomioon sukupuolten merkitys ja sukupuolten väliset erot asemassa, tarpeissa, elämäntilanteissa ja odotuksissa hankkeen toimintoihin liittyen. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään ottamalla sukupuolinäkökulma mukaan hankkeen kaikkiin vaiheisiin, tavoitteisiin ja toimintoihin. Sukupuolten välillä ei Suomessa ole suurta eroa työllisyysasteissa. Pohjois-Karjalassa työttömien miesten määrä on naisten määrää suurempi ja työttömyyden kasvuvauhti edeltävänä vuonna myös suurempaa. Erityisesti naisten työllistymisen tukemisessa on huomioitava perheen ja työn yhteensovittaminen, mikä varsinkin pidemmän työttömyyden ja kotonaolon jälkeen voi tuntua vaikealta. Kuntoutus- ja työmahdollisuuksia kartoitettaessa pyritään löytämään molemmille sukupuolille sopivia työmahdollisuuksia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja sukupuolten tasa-arvo mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hankkeella vaikutetaan työvoiman riittävyyteen alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakyvyn ja työllistyvyyden parantamiseksi.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeessa ehkäistään pitkään työttömänä olleiden henkilöiden syrjäytymistä vahvistamalla heidän työkykyään ja valmiuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeella pienennetään hankkeeseen osallistuvien henkilöiden köyhyys- ja syrjäytymisriskiä.Hankkeella edistetään tasa-arvoisia osallisuutta työhön.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

KAIKU-hankkeessa toteutettiin työhönvalmennusta työttömille työnhakijoille, tuettiin turvapaikanhakijoiden työllistymistä, kehitettiin toimintamalli työhön ja koulutukseen valmentavan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä yhdistyskentällä sekä kehitettiin ja kokeiltiin uudenlaisia tapoja ja palveluita työllistymisen tukemiseen.
Työhönvalmennus
KAIKU-hankkeen työhönvalmennukseen osallistui 135 ihmistä. Heistä 44 % työllistyi avoimille työmarkkinoille tai aloitti tutkintotavoitteisen koulutuksen. KAIKUn työhönvalmennus toteutettiin tuetun työllistymisen työhönvalmennuksena ja lähestymistapana oli ratkaisukeskeisyys. Työhönvalmennuksen asiakkaista 74 aloitti työllistymis- tai koulutuspolkunsa kuntouttavasta työtoiminnasta ja 61 ihmisellä oli maahanmuuttajataustasta johtuen heikko suomen kielen taito. Puolella työhönvalmennukseen osallistuneista ei ollut ammatillista koulutusta hankkeeseen tullessaan ja työttömyys oli kestänyt keskimäärän kolme vuotta.
Turvapaikanhakijoiden työllistymisen tukeminen
KAIKU-hankkeeseen osallistui 120 turvapaikanhakijaa. Heidän työllistymistään tuettiin Työelämään tutustumisjaksoja (TET) sekä hygieniapassi- ja työturvallisuuskorttikoulutuksia järjestämällä. TET-jaksoja toteutui 72 ja niiden kautta syntyi 31 työsuhdetta. Hygieniapasseja suoritettiin 79 ja työturvallisuuskortteja 42. Osa passin tai kortin suorittaneista oli oleskeluluvan saaneita.
Työhön ja koulutukseen valmentavan kuntouttavan työtoiminnan toimintamallin kehittäminen
KAIKU-hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan TE-toimiston, Siun soten ja yhdistysten kanssa toimintamalli, jossa ihminen osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan jossakin yhdistysverkoston yhdistyksessä ja saa sosiaaliohjauksen lisäksi työhönvalmennusta. Työhönvalmennuksen avulla kuntouttavan työtoiminnan jaksot ovat lyhentyneet ja eteneminen työhön tai opiskeluihin on varmentunut. Toimintamalli juurtui vuoden 2017 alusta osaksi Joensuun kaupungin työllistymistä tukevaa toimintaa. Yhdistysten osaamista tuettiin järjestämällä koulutuksia ja neuvontaa.
Toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen
KAIKU-hankkeessa kehitettiin aktiivisesti työhönvalmennuksen sisältöjä. Vaikuttavammaksi työmenetelmäksi havaittiin tuetun työllistymisen työhönvalmennus, jossa käytetään ratkaisukeskeistä työotetta. Tavoiteportaiden (goaling) käyttäminen työhönvalmennuksessa oli erittäin vaikuttavaa. Uusia palveluita kehitettiin ja kokeiltiin yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Näistä vaikuttaviksi osoittautuivat Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus ja Kohti ammatillista koulutusta, jotka molemmat toteutettiin rinnakkaishankkeen kautta työvoimapoliittisina koulutuksina. Lupaavia tuloksia saatiin myös tuetun työnetsinnän palvelusta sekä yrittäjävalmennuksesta.

KAIKU-hanke toimi Joensuun ja Kontiolahden alueella 1.8.2015 – 31.12.2018. Sitä toteutti Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ja rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys.