|
|
|
Hankekoodi: S20267
Hankkeen nimi: KoordiPOK - Pohjois-Karjalan työvoimapoliittiset toimet
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Kauppakatu 40B
Puhelinnumero: +358295026000
Postinumero: 80260
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mauranen Ulla
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työvoimapalveluasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.mauranen(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +3580295026077
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija
Hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja, yhteensovittaa hankkeiden ja niiden kohderyhmien tarpeita ja julkisten työvoimapalvelujen tarjontaa sekä tukee ja kehittää työllisyystoimijoiden verkostotyötä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella. Hankkeen toteuttaja on Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hanke on tarkoitus toteuttaa koko ohjelmakauden mittaisena.
Mikäli ESR:n osarahoittamaan toimintaan sisältyvä kehittämishanke edellyttää käytettäväksi työvoimapalveluita, hanke perustaa kehittämishankkeen yhteyteen teknisluoteisen rinnakkaishankkeen, jonka kautta hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja. ESR-toiminnassa tukikelpoisia työvoimapalveluja ovat työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki.
Nykyisen aikataulun mukaan ESR-rahoitteisia julkisia työvoimapalveluja voidaan tällä ohjelmakaudella toteuttaa aina syyskuuhun 2020 asti. KoordiPOK-hankkeen jatkoajalla vuosina 2020-2022 toteutetaan julkisten työvoimapalvelujen hankintaan ESR-rahoitteisten rinnakkaishankkeiden kautta niin kauan kuin se on mahdollista. Samalla yhteensovitetaan kehittämishankkeiden tarpeita ja kansallisesti rahoitettujen julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjontaa.
Verkostotyön, -käytäntöjen, -sopimusten ja -osaamisen merkitys korostuu jatkossa ihan uudella tavalla myös julkisten työvoima- ja yrityspalvelun suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa. Jatkossa kehittämishankkeiden ja TE-toimiston/ ELY-keskuksen sekä kuntien yhteistyön ja sen koordinoinnin merkitys kasvaa nykyistä vielä suuremmaksi. Edellä mainitut muutokset tuovat tarpeita kehittää työvoimapalvelujen toteuttamiseen liittyviä monitoimijaisia toimintamalleja ja käytänteitä. KoordiPOK-hankkeessa valmistaudutaan tuleviin muutoksiin kokeilemalla ja kehittämällä yhteistyön käytäntöjä ja niihin liittyvää osaamista.
Hankkeen tavoitteena on koordinoida ja tukea alueella ESR-osarahoituksella hankittavien työvoimapalvelujen kokonaisuutta yhteistyössä alueen TE-toimiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös tukea verkostojen muodostumista ja yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä työllisyyden hoitamiseksi. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä muiden ELY-keskusten vastaavien hankkeiden kanssa.
Rinnakkaishankkeiden tavoitteena on työvoimapalveluihin osallistuvien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen ja myötävaikuttaminen kohderyhmän työllistymiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työmarkkinoilla tarvittavan osaavan työvoiman saatavuuteen.
Hankkeen hallinnollisten tehtävien lisäksi keskeisiä työvoimapalveluihin liittyviä toimenpiteitä ovat: koulutuksien ja valmennuksien suunnittelu ja hankinta, yhteistyö kehittämishankkeen, palveluntuottajien ja TE-toimiston kanssa sekä yhteistyö ja yhteensovitus kansallisen hankinnan (työvoimakoulutus, valmennukset) kanssa. Hanke järjestää yhteistyöfoorumeita ja tapaamisia sekä koulutusta alueella toimiville muille ESR-rahoitteisille hankkeille ja näiden yhteistyötahoille.
Hankkeen toiminnan tuloksia ovat hanketoimijoiden ja TE-palvelujen kanssa yhteistyössä kehitetyt uudet palvelutuotteet. Työllistymistulokset syntyvät rinnakkaishankkeissa toteutettavien työvoimapalvelujen vaikuttavuuden kautta. Rinnakkaishankkeiden työvoimapalveluilla vaikutetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paranemiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähenemiseen, osaavan työvoima saatavuuteen, segregaation vähenemiseen työ- ja koulutusmarkkinoilla sekä ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen. KoordiPOK-hankkeen tuloksena myös toimijaverkostot vahvistuvat kehitettyjen yhteistyökäytäntöjen sekä lisääntyvän yhteisen näkemyksen ja osaamisen kautta.
KoordiPOK-hankkeen kohderyhmää ovat julkisia työvoimapalveluja suunnittelevat ja hankkivat/ järjestävät toimijat sekä muut työllisyystoimijat ja verkostokumppanit.
Hankittujen julkisten työvoimapalvelujen kohderyhmää ovat työnhakijat, alkavat yrittäjät, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, etniset vähemmistöt). Jokaisessa rinnakkaishankkeessa on tarkemmin määritelty kohderyhmä, jolle työvoimapalveluita kohdennetaan.
Kohderyhmille palveluita tarjoavat organisaatiot ja työnantajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 666 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 546 684
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 666 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 546 684
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Polvijärvi, Joensuu, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Liperi, Nurmes, Rääkkylä, Kitee, Ilomantsi, Juuka
Jakeluosoite: Kauppakatu 40 B
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Lisätään sähköisten palveluiden käyttöä hankinnoissa ja tapaamisissa. Myös hankinnan perusteisiin päästään vaikuttamaan tässä suhteessa jatkossa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Työllistämishankkeet voivat kohdentua luonnonsuojelualueilla tapahtuvaan ennallistamiseen tai kestävään kehittämiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Vähennetään esitteiden ja muiden materiaalien määrää ja siirrytään sähköisiin palveluihin ja vuorovaikutukseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Kaikessa materiaalihankinnassa priorisoidaan uusiutuvat materiaalit. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Työllisyyshankkeiden kohdentamine haasteellisessa työmarkkinatilanteessa oleviin henkilöihin lisää sosiaalisesti kestävän yhteisön kehittymista ja yhdenvertaisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Keskitymme aineettomien työllistymispalveluiden kehittämiseen ja siinä hyödynämme sähköisä palveluita jatkossa entistä enemmän (mm. sähköinen kilpailutusalusta) | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Suosimme junalla liikkumista lentokoneiden sijaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 9 |
| Kansalaisten työlllistymisen tukeminen lisää heidän ja heidän perheidensä hyvinvointia ja turvallisuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Miesten ja naisten tasa-arvo on sisäänkirjoitettu jo työllistämiseen liittyvissä ohjeistuksissa, jota levitetään myös hanketoimintaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 9 |
| Tähän hanke vaikuttaa vahvasti, koska tuemme kansalaisia aktiiviseen toimijuuteen työllistämistoimien avulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 4 |
| Työllistämistoimet voivat kohdentua myös kulttuurin ja luovien alojen toimialan tehtäviin, jotka puolestaan tukevat aktiivista toimijuutta ei vain työelämässä mutta myös kansalaistoiminnassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Ympäristön huomioiminen toiminnassa ja koulutuksissa ja tehtävien hoitamisessa saadaan myös hankinnan perusteisiin jatkossa. | ||
-