|
|
|
Hankekoodi: S20267
Hankkeen nimi: KoordiPOK - Pohjois-Karjalan työvoimapoliittiset toimet
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Kauppakatu 40 B
Puhelinnumero: +358295026000
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lappeteläinen Raisa
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikönpäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raisa.lappetelainen(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358295026164
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja, yhteensovittaa hankkeiden ja niiden kohderyhmien tarpeita ja julkisten työvoimapalvelujen tarjontaa sekä tukee ja kehittää työllisyystoimijoiden verkostotyötä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella. Hankkeen toteuttaja on Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hanke on tarkoitus toteuttaa koko ohjelmakauden mittaisena.
Mikäli ESR:n osarahoittamaan toimintaan sisältyvä kehittämishanke edellyttää käytettäväksi työvoimapalveluita, hanke perustaa kehittämishankkeen yhteyteen teknisluoteisen rinnakkaishankkeen, jonka kautta hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja. ESR-toiminnassa tukikelpoisia työvoimapalveluja ovat työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki.
Nykyisen aikataulun mukaan ESR-rahoitteisia julkisia työvoimapalveluja voidaan tällä ohjelmakaudella toteuttaa aina syyskuuhun 2020 asti. KoordiPOK-hankkeen jatkoajalla vuosina 2020-2022 toteutetaan julkisten työvoimapalvelujen hankintaan ESR-rahoitteisten rinnakkaishankkeiden kautta niin kauan kuin se on mahdollista. Samalla yhteensovitetaan kehittämishankkeiden tarpeita ja kansallisesti rahoitettujen julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjontaa.
Verkostotyön, -käytäntöjen, -sopimusten ja -osaamisen merkitys korostuu jatkossa ihan uudella tavalla myös julkisten työvoima- ja yrityspalvelun suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa. Jatkossa kehittämishankkeiden ja TE-toimiston/ ELY-keskuksen sekä kuntien yhteistyön ja sen koordinoinnin merkitys kasvaa nykyistä vielä suuremmaksi. Edellä mainitut muutokset tuovat tarpeita kehittää työvoimapalvelujen toteuttamiseen liittyviä monitoimijaisia toimintamalleja ja käytänteitä. KoordiPOK-hankkeessa valmistaudutaan tuleviin muutoksiin kokeilemalla ja kehittämällä yhteistyön käytäntöjä ja niihin liittyvää osaamista.
Hankkeen tavoitteena on koordinoida ja tukea alueella ESR-osarahoituksella hankittavien työvoimapalvelujen kokonaisuutta yhteistyössä alueen TE-toimiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös tukea verkostojen muodostumista ja yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä työllisyyden hoitamiseksi. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä muiden ELY-keskusten vastaavien hankkeiden kanssa.
Rinnakkaishankkeiden tavoitteena on työvoimapalveluihin osallistuvien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen ja myötävaikuttaminen kohderyhmän työllistymiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työmarkkinoilla tarvittavan osaavan työvoiman saatavuuteen.
Hankkeen hallinnollisten tehtävien lisäksi keskeisiä työvoimapalveluihin liittyviä toimenpiteitä ovat: koulutuksien ja valmennuksien suunnittelu ja hankinta, yhteistyö kehittämishankkeen, palveluntuottajien ja TE-toimiston kanssa sekä yhteistyö ja yhteensovitus kansallisen hankinnan (työvoimakoulutus, valmennukset) kanssa. Hanke järjestää yhteistyöfoorumeita ja tapaamisia sekä koulutusta alueella toimiville muille ESR-rahoitteisille hankkeille ja näiden yhteistyötahoille.
Hankkeen toiminnan tuloksia ovat hanketoimijoiden ja TE-palvelujen kanssa yhteistyössä kehitetyt uudet palvelutuotteet. Työllistymistulokset syntyvät rinnakkaishankkeissa toteutettavien työvoimapalvelujen vaikuttavuuden kautta. Rinnakkaishankkeiden työvoimapalveluilla vaikutetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paranemiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähenemiseen, osaavan työvoima saatavuuteen, segregaation vähenemiseen työ- ja koulutusmarkkinoilla sekä ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen. KoordiPOK-hankkeen tuloksena myös toimijaverkostot vahvistuvat kehitettyjen yhteistyökäytäntöjen sekä lisääntyvän yhteisen näkemyksen ja osaamisen kautta.
KoordiPOK-hankkeen kohderyhmää ovat julkisia työvoimapalveluja suunnittelevat ja hankkivat/ järjestävät toimijat sekä muut työllisyystoimijat ja verkostokumppanit.
Hankittujen julkisten työvoimapalvelujen kohderyhmää ovat työnhakijat, alkavat yrittäjät, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, etniset vähemmistöt). Jokaisessa rinnakkaishankkeessa on tarkemmin määritelty kohderyhmä, jolle työvoimapalveluita kohdennetaan.
Kohderyhmille palveluita tarjoavat organisaatiot ja työnantajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 666 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 620 286
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 666 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 620 286
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Tohmajärvi, Kontiolahti, Rääkkylä, Outokumpu, Polvijärvi, Liperi, Joensuu, Nurmes, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite: Kauppakatu 40 B
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Lisätään sähköisten palveluiden käyttöä hankinnoissa ja tapaamisissa. Myös hankinnan perusteisiin päästään vaikuttamaan tässä suhteessa jatkossa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Työllistämishankkeet voivat kohdentua luonnonsuojelualueilla tapahtuvaan ennallistamiseen tai kestävään kehittämiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Vähennetään esitteiden ja muiden materiaalien määrää ja siirrytään sähköisiin palveluihin ja vuorovaikutukseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Kaikessa materiaalihankinnassa priorisoidaan uusiutuvat materiaalit. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Työllisyyshankkeiden kohdentamine haasteellisessa työmarkkinatilanteessa oleviin henkilöihin lisää sosiaalisesti kestävän yhteisön kehittymista ja yhdenvertaisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Keskitymme aineettomien työllistymispalveluiden kehittämiseen ja siinä hyödynämme sähköisä palveluita jatkossa entistä enemmän (mm. sähköinen kilpailutusalusta) | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Suosimme junalla liikkumista lentokoneiden sijaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 9 |
| Kansalaisten työlllistymisen tukeminen lisää heidän ja heidän perheidensä hyvinvointia ja turvallisuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Miesten ja naisten tasa-arvo on sisäänkirjoitettu jo työllistämiseen liittyvissä ohjeistuksissa, jota levitetään myös hanketoimintaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 9 |
| Tähän hanke vaikuttaa vahvasti, koska tuemme kansalaisia aktiiviseen toimijuuteen työllistämistoimien avulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 4 |
| Työllistämistoimet voivat kohdentua myös kulttuurin ja luovien alojen toimialan tehtäviin, jotka puolestaan tukevat aktiivista toimijuutta ei vain työelämässä mutta myös kansalaistoiminnassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Ympäristön huomioiminen toiminnassa ja koulutuksissa ja tehtävien hoitamisessa saadaan myös hankinnan perusteisiin jatkossa. | ||
Hankkeen tavoitteena oli hallinnoida julkisiin työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja Pohjois-Karjalassa. Koordinaatiohankkeessa perustettiin kehittämishankkeiden yhteyteen teknisluonteisia rinnakkaishankkeita hankeaikana yhteensä kymmenen kappaletta. Koordinaatiohanke ja rinnakkaishankkeiden perustaminen oli edellytys työvoimapoliittisten toimenpiteiden toteuttamiselle ESR-kehittämishankkeissa Pohjois-Karjalassa. Vuosina 2015–2020 hankkeessa yhteensovitettiin ja tuettiin Pohjois-Karjalan TE-toimiston alueella ostopalveluina ESR-varoin hankittavien työvoimapalveluiden sekä palkkatuen kokonaisuutta. Toteutettuja työvoimapoliittisia toimia olivat työvoimakoulutus sekä palkkatuki. Hanke on vastannut tällä aikavälillä kehittämishankkeisiin liittyvien rinnakkaishankkeiden palkkatuki-, työvoimakoulutus- ja valmennuspalvelujen tilannetietojen keräämisestä ja arkistoinnista sekä niiden maksatushakemusten laadinnasta.
Hallinnoitujen rinnakkaishankkeiden tavoitteena oli työvoimapalveluihin osallistuvien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen ja kohderyhmän työllistymisen edistäminen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen ja työvoiman saatavuuden parantaminen maakunnassa. Jokaisessa rinnakkaishankkeessa määriteltiin tarkemmin omat kohderyhmät, joille työvoimapalveluita kohdennettiin. Välillisiä kohderyhmiä olivat palveluita tarjoavat organisaatiot ja työnantajat.
Lainsäädösten muuttuessa palkkatuen käyttö päättyi rinnakkaishankkeissa toukokuussa 2020 ja työvoimakoulutusten sekä valmennuspalvelujen hankinta syksyllä 2020. Viimeiset viisi koordinaatiohankkeen hallinnoimaa rinnakkaishanketta päättyivät vuoden 2020 lopussa. Hallinnoituja rinnakkaishankkeita oli yhteensä 10 kappaletta hankkeen toiminta-aikana.
Hankkeen kautta hallinnoituja rinnakkaishankkeita olivat: Osaava Keski-Karjala, Ohjaamo, Kaiku, Työllistyvä Keski-Karjala, Työtä ja osaamista Pielisen-Karjalan yrityksiin, Osaava Joensuun seutu, 5T, Kohtaanto 2018-2019, Tarmo, Koulutustehtaasta kasvua.
Hankkeen toiminnalla pyrittiin myös vahvistamaan Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden verkostotyöskentelyä ja tehostamaan maakunnan työllisyyspalvelujen yhteensovittamista. Erityisesti hankkeen loppuajalla vuosina 2020–2022 tämä yhteistyön vahvistaminen oli se osa-alue, johon toimenpiteet hankkeessa painottuivat. Verkostoyhteistyötä vahvistettiin järjestämällä työpajoja ja valmennuksia alueen työllisyystoimijoille sekä osallistumalla verkostojen kehittämiseen osana erilaisia yhteistyöfoorumeita. Näiden verkostoille hankittujen palvelujen tarkoituksena oli helpottaa vuonna 2025 tapahtuvaa työllisyyspalveluiden kuntiin siirtymiseen liittyvää merkittävää muutosta tarjoamalla muutosjohtamisen valmennusta sekä työpajoja, joissa paikallisen TE-toimiston, ELY-keskuksen ja Joensuun seudun työllisyyden kuntakokeilun yhteistä toimintaa suunniteltiin ja koordinointiin toiminnan tehostamisen sekä päällekkäisyyksien poistamisen näkökulmista. Näiden hankittujen valmennusten kautta myös kirkastettiin maakunnan työllisyystoimijoiden yhteistä visiota ja tahtotilaa toisaalta nykytilanteesta ja toisaalta tulevista suurista muutoksia, niin että palvelujen siirtyminen sujuisi mahdollisimman sujuvasti muutoksen koittaessa.
Hankkeen tulokset syntyivät pääosin rinnakkaishankkeiden toteuttamien työvoimapalveluiden vaikuttavuuden kautta. Rinnakkaishankkeissa pystyttiin pilotoimaan erilaisia koulutuksia ja valmennuksia sekä tarjoamaan osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia tai palkkatukityötä TE-toimiston asiakkaille erityisesti nuorille, pitkään työttömänä olleille tai asiakkaille, joilla oli pitkäaikaistyöttömyyden uhka, sekä toisaalta vastaamaan alueen työvoimatarpeeseen.
Koordinaatiohankkeen suorat tulokset liittyivät paitsi rinnakkaishankkeiden toiminnan mahdollistamiseen, myös Pohjois-Karjalan työllisyyden hoitoon liittyvien verkostojen yhteistyön vahvistumiseen ja sujuvoittamiseen.
Hanke toimi myös tiiviissä yhteistyössä muiden alueiden ELY-keskusten vastaavien koordinaatiohankkeiden kanssa vuosina 2015–2020. Valtakunnallisella tasolla eri ELY-keskusten koordinaatiohankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä mm. järjestäen yhteisiä tapaamisia kaksi kertaa vuodessa.
Koordinaatiohankkeiden kautta kerättiin yhteenvetoa myös eri alueiden ESR-hankkeiden puitteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä, jotka julkaistiin osoitteessa https://www.rakennerahastot.fi/web/valtakunnalliset-teemat/ohjelmakauden-2014-2020-esr-hankkeiden-toimintaa-ja-tuloksia.