Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20267

Hankkeen nimi: KoordiPOK - Pohjois-Karjalan työvoimapoliittiset toimet

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Kauppakatu 40B

Puhelinnumero: +358295026000

Postinumero: 80260

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mauranen Ulla

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työvoimapalveluasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.mauranen(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +3580295026077

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja, yhteensovittaa hankkeiden ja niiden kohderyhmien tarpeita ja julkisten työvoimapalvelujen tarjontaa sekä tukee ja kehittää työllisyystoimijoiden verkostotyötä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella. Hankkeen toteuttaja on Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hanke on tarkoitus toteuttaa koko ohjelmakauden mittaisena.

Mikäli ESR:n osarahoittamaan toimintaan sisältyvä kehittämishanke edellyttää käytettäväksi työvoimapalveluita, hanke perustaa kehittämishankkeen yhteyteen teknisluoteisen rinnakkaishankkeen, jonka kautta hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja. ESR-toiminnassa tukikelpoisia työvoimapalveluja ovat työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki.

Nykyisen aikataulun mukaan ESR-rahoitteisia julkisia työvoimapalveluja voidaan tällä ohjelmakaudella toteuttaa aina syyskuuhun 2020 asti. KoordiPOK-hankkeen jatkoajalla vuosina 2020-2022 toteutetaan julkisten työvoimapalvelujen hankintaan ESR-rahoitteisten rinnakkaishankkeiden kautta niin kauan kuin se on mahdollista. Samalla yhteensovitetaan kehittämishankkeiden tarpeita ja kansallisesti rahoitettujen julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjontaa.

Verkostotyön, -käytäntöjen, -sopimusten ja -osaamisen merkitys korostuu jatkossa ihan uudella tavalla myös julkisten työvoima- ja yrityspalvelun suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa. Jatkossa kehittämishankkeiden ja TE-toimiston/ ELY-keskuksen sekä kuntien yhteistyön ja sen koordinoinnin merkitys kasvaa nykyistä vielä suuremmaksi. Edellä mainitut muutokset tuovat tarpeita kehittää työvoimapalvelujen toteuttamiseen liittyviä monitoimijaisia toimintamalleja ja käytänteitä. KoordiPOK-hankkeessa valmistaudutaan tuleviin muutoksiin kokeilemalla ja kehittämällä yhteistyön käytäntöjä ja niihin liittyvää osaamista.

Hankkeen tavoitteena on koordinoida ja tukea alueella ESR-osarahoituksella hankittavien työvoimapalvelujen kokonaisuutta yhteistyössä alueen TE-toimiston kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös tukea verkostojen muodostumista ja yhteistyötä alueen eri toimijoiden välillä työllisyyden hoitamiseksi. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä muiden ELY-keskusten vastaavien hankkeiden kanssa.

Rinnakkaishankkeiden tavoitteena on työvoimapalveluihin osallistuvien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen ja myötävaikuttaminen kohderyhmän työllistymiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työmarkkinoilla tarvittavan osaavan työvoiman saatavuuteen.

Hankkeen hallinnollisten tehtävien lisäksi keskeisiä työvoimapalveluihin liittyviä toimenpiteitä ovat: koulutuksien ja valmennuksien suunnittelu ja hankinta, yhteistyö kehittämishankkeen, palveluntuottajien ja TE-toimiston kanssa sekä yhteistyö ja yhteensovitus kansallisen hankinnan (työvoimakoulutus, valmennukset) kanssa. Hanke järjestää yhteistyöfoorumeita ja tapaamisia sekä koulutusta alueella toimiville muille ESR-rahoitteisille hankkeille ja näiden yhteistyötahoille.

Hankkeen toiminnan tuloksia ovat hanketoimijoiden ja TE-palvelujen kanssa yhteistyössä kehitetyt uudet palvelutuotteet. Työllistymistulokset syntyvät rinnakkaishankkeissa toteutettavien työvoimapalvelujen vaikuttavuuden kautta. Rinnakkaishankkeiden työvoimapalveluilla vaikutetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paranemiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähenemiseen, osaavan työvoima saatavuuteen, segregaation vähenemiseen työ- ja koulutusmarkkinoilla sekä ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen. KoordiPOK-hankkeen tuloksena myös toimijaverkostot vahvistuvat kehitettyjen yhteistyökäytäntöjen sekä lisääntyvän yhteisen näkemyksen ja osaamisen kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

KoordiPOK-hankkeen kohderyhmää ovat julkisia työvoimapalveluja suunnittelevat ja hankkivat/ järjestävät toimijat sekä muut työllisyystoimijat ja verkostokumppanit.

Hankittujen julkisten työvoimapalvelujen kohderyhmää ovat työnhakijat, alkavat yrittäjät, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, etniset vähemmistöt). Jokaisessa rinnakkaishankkeessa on tarkemmin määritelty kohderyhmä, jolle työvoimapalveluita kohdennetaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmille palveluita tarjoavat organisaatiot ja työnantajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 454 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 452 282

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 454 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 452 282

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Valtimo, Nurmes, Rääkkylä, Lieksa, Tohmajärvi, Ilomantsi, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kauppakatu 40 B

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysit eri toimialojen sukupuolipainotuksesta saadaan tilastokeskuksen ja työnhakijoiden osalta työnvälitystilastojen avulla. Rinnakkaishankkeiden osalta voidaan sukupuolisidonnaisuutta verrata valtakunnallisiin tilastoihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koska koordinointihanke toimii tiiviissä yhteistyössä rinnakkaishakkeiden ja niiden kehittämishankkeiden sekä te-toimiston kanssa, voidaan hankkeen toimissa havaitut hyvät käytännöt sukupuolinäkökulmasta valtavirtaistaa kansalliseen työvoimapalvelujen hankintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on työllisyyden lisääminen, jossa sukupuolisidonnaiset ammatit ovat osana mutta eivät päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Lisätään sähköisten palveluiden käyttöä hankinnoissa ja tapaamisissa. Myös hankinnan perusteisiin päästään vaikuttamaan tässä suhteessa jatkossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Työllistämishankkeet voivat kohdentua luonnonsuojelualueilla tapahtuvaan ennallistamiseen tai kestävään kehittämiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Vähennetään esitteiden ja muiden materiaalien määrää ja siirrytään sähköisiin palveluihin ja vuorovaikutukseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Kaikessa materiaalihankinnassa priorisoidaan uusiutuvat materiaalit.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Työllisyyshankkeiden kohdentamine haasteellisessa työmarkkinatilanteessa oleviin henkilöihin lisää sosiaalisesti kestävän yhteisön kehittymista ja yhdenvertaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Keskitymme aineettomien työllistymispalveluiden kehittämiseen ja siinä hyödynämme sähköisä palveluita jatkossa entistä enemmän (mm. sähköinen kilpailutusalusta)
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Suosimme junalla liikkumista lentokoneiden sijaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 9
Kansalaisten työlllistymisen tukeminen lisää heidän ja heidän perheidensä hyvinvointia ja turvallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Miesten ja naisten tasa-arvo on sisäänkirjoitettu jo työllistämiseen liittyvissä ohjeistuksissa, jota levitetään myös hanketoimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 9
Tähän hanke vaikuttaa vahvasti, koska tuemme kansalaisia aktiiviseen toimijuuteen työllistämistoimien avulla.
Kulttuuriympäristö 3 4
Työllistämistoimet voivat kohdentua myös kulttuurin ja luovien alojen toimialan tehtäviin, jotka puolestaan tukevat aktiivista toimijuutta ei vain työelämässä mutta myös kansalaistoiminnassa.
Ympäristöosaaminen 3 4
Ympäristön huomioiminen toiminnassa ja koulutuksissa ja tehtävien hoitamisessa saadaan myös hankinnan perusteisiin jatkossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-