Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20269

Hankkeen nimi: Vamos Kuopio

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 09-77501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TERHI LAINE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelualuejohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 237775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vamos Kuopion tavoitteena on kehittää palvelukokonaisuus vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville alle 30–vuotiaille nuorille sekä kohentaa nuorten sosiaalista osallisuutta. Kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat Kuopion ja lähikuntien heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään. Monet heistä ovat kokonaan palvelujen ulkopuolella.

Hanke sisältää seuraavat toimenpiteet: 1) hankkeen käynnistäminen, 2) verkottuminen, 3) yksilö- ja ryhmämuotoinen tuki nuorille, 4) Vamos-toimintamallin siirtäminen Kuopioon kahdensuuntaisilla työntekijävaihdoilla, 5) palvelukokonaisuuden rakentaminen integroimalla nuorten tarpeista lähteviä kunnan sekä järjestöjen palveluja, 6) viestintä, 7) ohjaus, 8) arviointi, 9) toimintamallin laajentaminen Kuopion lähikuntiin, ja 10) raportointi.

Hankkeen tuloksena
- Kuopioon on kehitetty vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien, alle 30-vuotiaiden nuorten tarpeisiin vastaava laadukas, monialainen ja kustannustehokas palveluprosessi yhteistyössä kunnan eri palvelujen ja järjestöjen kanssa. Näin voidaan vastata nuorisotakuun kuntoutukselliseen osioon, joka uhkaa jäädä toteutumatta.
- Vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille on kehitetty Kuopioon yksi lähetteetön paikka, josta hän saa tukea, ohjausta ja neuvontaa elämänsä eri osa-alueilla.
- 1050 nuorta on osallistunut toimintaan ja heistä 60 % on kiinnittynyt jatkotoimenpiteisiin, esimerkiksi tutkintoa edeltävään koulutukseen, tai muille koulutukseen tai työllistymiseen johtaville poluille.
- Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta nuoret ovat saaneet ainutlaatuisen hyödyllisyyden kokemukseen, mikä edesauttaa jatkopolkujen näkökulmasta nuorten osallisuutta ja toimintakyvyn kasvua.

Lyhyellä aikavälillä palveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret on löydetty ja saatu kiinnittymään tarpeen mukaisiin palveluihin ja säännölliseen toimintaan. Nuorten psyykkinen toimintakyky ja hyvinvointi ovat vahvistuneet, arjen hallinta (ml. päihteettömyys) kohentunut, ja opinnoissa ja työelämässä tarvittavat taidot (esim. ryhmätyötaidot) ovat parantuneet. Nuorten ajautuminen pitkäkestoiseen työttömyyteen ja palvelujärjestelmän asiakkuuteen - sanalla sanoen syrjäytymiskehitys - on saatu katkaistua.

Pitkällä aikavälillä kuopiolaisten nuorten tarve käyttää kunnan palveluita ja sosiaalietuuksia on vähentynyt, huono-osaisten nuorten hyvinvointi on parantunut, ja nuoret ovat kiinnittyneet kestävästi koulutukseen ja työhön. Tämän ansiosta nuorten työllisyysaste on kasvanut, mihin tosin vaikuttaa osaltaan myös Kuopion yleisen työllisyystilanteen kehittyminen. Pitkällä aikavälillä kunta on saanut kustannussäästöjä. Nuoren elämänlaatu on kohentunut ja eri yhteiskuntaryhmien välinen tasa-arvo lisääntynyt.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat heikossa työmarkkina-asemassa olevat Kuopion ja lähikuntien nuoret, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluun tai työelämään. Monet heistä ovat kokonaan palvelujen ulkopuolella.

Kuopiolaiset nuoret kärsivät mitä todennäköisemmin samankaltaisista ongelmista kuin Vamoksen helsinkiläiset ja espoolaiset samaan ikäkategoriaan kuuluvat nuoret. Heitä tutkittaessa on keskeisimmiksi ongelmiksi on tunnistettu yksinäisyys, arvottomuuden tunne ja vaikeus luottaa muihin ihmisiin (Alanen ym. 2014).

Toimintaa tullaan laajentamaan myös Kuopion lähikuntiin, jolloin niissä asuvat 16-29-vuotiaat palvelujen ulkopuolelle ajautuneet nuoret liittyvät myös kohderyhmään.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat Kuopion kaupungin eri hallintokunnat ja alueella toimivat järjestöt. Vamos luo palvelualustan, johon on helppo liittää muiden palveluntuottajien palveluja. Heidän palvelunsa tehostuvat ja loppukäyttäjien näkökulmasta palvelut toimivat entistä paremmin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 464 785

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 464 785

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 644 060

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 536 578

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Suonenjoki, Kiuruvesi, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Puijonkatu 35

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1050

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Uusinta tutkimustietoa saatiin Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksesta, joka esitteli syrjäytyneiden nuorten profiilin perustuen 120 Vamos –nuorten palveluja käyttävän nuoren haastatteluun. Tutkimuksen tekivät Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari ja Helsingin Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Olli Alanen. Kirjoittajana toimi myös Diakoniaammattikorkeakoulun dosentti Sakari Kainulainen. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin naisilla (22 %). Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamos-työotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytönnössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusituvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkina-asemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli luoda Kuopion alueen vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille verkostomainen palvelukokonaisuus, jonka avulla palvelujen ulkopuolella olevien nuorten pääsy koulutukseen tai työhön tehostuisi. Tarkoituksena oli kehittää työn tai koulutuksen ulkopuolella oleville, 16–29-vuotiaille nuorille lähetteetön paikka, jossa he saavat ohjausta ja neuvontaa elämänsä eri osa-alueille yksilö- ja ryhmämuotoisen tuen avulla. Hankkeen yhteistyökumppanina toimineen Kuopion kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna tavoitteena oli rakentaa palvelukokonaisuus integroimalla nuorten tarpeista lähteviä kunnan ja järjestöjen palveluja.

Vamos Kuopion intensiiviseen yksilö- ja ryhmävalmennukseen osallistui 1.1.2015–30.6.2017 välisenä aikana 255 nuorta. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna palveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret on löydetty ja saavutettu hyvin, koska Vamos Kuopion asiakasmäärä on ollut kasvava koko hankekauden ajan. Vamoksen myönteinen ilmapiiri ja osallisuus ovat edesauttaneet nuorten kiinnittymistä palveluun (palvelun omatoimisesti keskeyttäneitä 9 %). Kiinnittyminen on mahdollistanut nuoren hyötymisen palvelusta ja edistymisen omalla polullaan. Hankkeessa numeeriset tavoitteet olivat ylimitoitettuja. Toiminta kohdentui sosiaalisen kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen tarjoamiseen riskiryhmän nuorille. Numeeriset tavoitteet sisälsivät myös ohjausta ja neuvontaa sekä uravalmennusta. Näihin teemoihin hankkeessa ei päästy paneutumaan suunnitelman mukaan. Määrällisten indikaattoreiden sijaan hyödyllistä olisi ollut pystyä paremmin määrittelemään aloitusvaiheessa asiakkaiksia tulleiden nuorten toiminta- ja työkykyä sekä heidän kokemustaan hyvinvoinnistaan. Näin olisi voitu paremmin kohdentaa palveluita intensiivistä valmennusta sekä kevyempää tukea tarvitseville nuorille. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos palvelut on ottanut käyttöön vuonna 2017 systemaattiset mittarit arvioida ja seurata palveluun tulevien nuorten hyvinvointikokemusta sekä toimintakyvyn muutosta palvelun aikana.

Vamos-mallin mukaisen työotteen juurtumista on työntekijöiden toimesta edesautettu aktiivisesti tekemällä ja sanoittamalla nuorilähtöistä verkostotyötä eri toimijoiden kanssa. Maaliskuussa 2016 tehdyn yhteistyöverkoston (n=54) kyselyn mukaan Vamos Kuopio on verkostossa tunnettu (98 %). Useimmat vastaajat olivat työskennelleet yhteistyössä Vamos Kuopion kanssa (86 %), heistä 80 % oli erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön ja 85 % luotti erittäin paljon työntekijöiden näkökulmaan nuoren asioissa. Yhteistyö on koettu hyödyllisenä (92 %) sekä nuoren tilanteen edistymisen että oman työn kannalta.

Toiminta painottui erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa olleiden nuorten valmennukseen.

Vamos Kuopion toiminta jatkuu STM:n myöntämän Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan –kärkihankkeen turvin. Kevään 2017 aikana toimintaa on käynnistetty kotiin jalkautuvan yksilövalmennuksen merkeissä. Ryhmävalmennuksen tavoitteita ja sisältöjä on muokattu nuorten tarpeiden mukaisesti ja palkattu yksi uusi työntekijä. Vamos Kuopion henkilöstövahvuus on nykyisellään projektipäällikkö, 6 valmentajaa ja 2 Osallisuuden Polku Maahanmuuttajille-hankkeen työntekijää. Uusi ryhmätoiminta (mindset) käynnistyy syksyllä -17. Kärkihanke tulee toteutumaan neljän maakunnan alueella ja keskiössä on mm. vertaisoppiminen ja – kehittäminen. Lisäksi palveluiden vaikuttavuuden arvioimiseksi kärkihankkeessa kerätään dataa laajemmassa skaalassa palvelusta koetun hyödyn ja toimintakyvyssä tapahtuvien muutosten tunnistamiseksi, jotta pystytään arvioimaan tarkemmin myös kansantaloudelliset vaikutukset.

Vamos Kuopion palvelut laajenevat syksyllä -17 käynnistyvän matalan kynnyksen nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelun myötä. ESR TL3-hankkeessa toteutetaan intensiivistä uravalmennusta, tiivistetään yhteistyötä oppilaitosten kanssa (mm. koulupudokkuuden problematiikan tunnistaminen) ja tehostetaan palveluintegraatiota esim. TE-toimiston kanssa. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö ja 4 valmentajaa.