Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20271

Hankkeen nimi: Polku-hanke (Työelämälähtöiset palvelupolut työllistymisen tukena)

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Hallituskatu 3

Puhelinnumero: 020 6360 010

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ely-lappi.fi/lappi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Katja Jaako

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: katja.jaako(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 037 017

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen toteuttajana on Lapin ELY-keskus. Hankkeen tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden virran vähentäminen työttömyyden pitkittymiseen ja työmarkkinoilta syrjäytymiseen.Kehittämistyö toteutetaan yhteistyössä Lapin TE-toimiston ja Lapin ELY-keskuksen kanssa ja hanke on osa Lapin rakennetyöttömyyden alentamisen toimenpideohjelmaa vuosille 2015-2017.

Hankkeen tavoitteet ovat:
1) Pitkäaikaistyöttömien asiakasanalyysi ja palvelutarpeiden kartoittaminen
2) Kumppanuuden rakentaminen ja kehittäminen työllisyydenhoidossa Lapissa
3) Työnantajayhteistyön kehittäminen
4) Työelämälähtöisten palvelupolkujen ja työvoimapalvelujen kehittäminen rinnakkaishankkeen kautta sekä
5) Arviointitiedon tuottaminen hankkeen tulosten ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta

Vaikuttavan aktivointityön edellytys on asiakkaiden haltuunotto. Hankkeen kehittämistyö lähteekin liikkeelle pitkäaikaistyöttömien nykytila-analyysin luomisesta, jonka avulla saadaan muodostettua kokonaiskuva Lapin nykyisestä rakenne- ja pitkäaikaistyöttömien kohderyhmästä. Palvelutarpeen arvioimisen tueksi kehitetään työväline ja TE-toimistoa tuetaan asiakkaiden kontaktoinnissa ja palvelutarpeiden selvittämisessä sekä asiakkaiden segmentoinnissa asiakastietojärjestelmiin.Kehittämistyön tuloksena pitkäaikaistyöttömien kohderyhmä ja palvelutarpeet saadaan haltuun. Palvelujen kehittäminen tapahtuu nykyistä asiakaslähtöisemmin ja TE-asiantuntijoiden osaaminen palvelutarpeen arvioinnissa kehittyy.

Kumppanuuden rakentamisessa tuetaan työllisyydenhoidon verkostomaista toimintamallia. Toimijoiden verkosto-osaamista kehitetään yhteisten tapaamisten ja koulutusten avulla. Verkostomaisen toimintamallin kehittymisen kautta asiakkaiden palveluprosessit tehostuvat ja siirtymävaiheiden laatu paranee.

Työnantajayhteistyötä kehitetään osana TE-palveluita. Hanke tukee suunnitelmallisen ja vaikuttavan työnantajayhteistyömallin toteuttamista Lapin TE-toimistossa. Työpainotteiset työvoimakoulutukset toteutetaan aidoissa työympäristöissä ja työpaikoilla. Työnantajia ja työyhteisöjä tuetaan ottamaan vastaan ja ohjaamaan esimerkiksi työssäoppijoita ja työkokeiluun tulevia. Kehittämistyön tuloksena työnantajien valmiudet kohdata ja ohjata työssäoppijoita paranee. Hanke tekee osaamistarvekartoituksia muutamalle valikoidulle toimialalle, jonka avulla saadaan tietoa eri ammattien osaamisvaatimuksista.

Työelämälähtöisiä palvelupolkuja kehitetään työvoimapalveluja kehittämällä ja eri palveluista muodostuvia kokonaisuuksia rakentamalla. Kehittämisen painopisteenä ei ole niinkään yksittäiset palvelut vaan niistä muodostuvat kokonaiset palveluprosessit ja -polut asiakkaille. Rinnakkaishankkeen kautta kehitetään ja hallinnoidaan ostopalveluina hankittavia työvoimapalveluja (työvoimakoulutus, valmennus, palkkatuki). Työvoimakoulutusten kehittämisen painopiste on työpainotteisten koulutusmallien kehittämisessä. Työvoimakoulutuksia kehitetään työtehtävälähtöisesti ja niitä voidaan hankkia ja toteuttaa täydennyskoulutus- ja täsmäkoulutustyyppisinä malleina. Tavoitteena on kouluttaa asiakkaista moniosaajia työelämän tarpeisiin vastaten. Hyödynnetään palkkatukea palvelujen ketjuissa ja siirtymävaiheiden tukena sekä osana työvoimakoulutuksia.Palkkatuetun työn vaikuttavuutta lisätään työnantajayhteistyötä kehittämällä ja tukemalla yrityksiä, työnantajia ja kolmannen sektorin toimijoita asiakkaiden oppimisen ohjauksessa ja työnantajavelvoitteiden hoitamisessa. Palvelujen tuotekehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa jo koulutusten suunnitteluvaiheessa. Erilaisten koulutuspolkujen mallintamiseksi rakennetaan "palvelutarjotin", johon kuvataan erilaisia mahdollisuuksia edetä koulutus- ja työllistymispolulla.

Jatkuvan arvioinnin kautta saadaan toiminnalle lisäarvoa ja arviointitietoa voidaan hyödyntää hankkeen aikana sekä sen jälkeen uusia palveluja suunniteltaessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pitkäaikaistyöttömät ja rakennetyöttömät sekä pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat työttömät työnhakijat, erityisesti alle 30 -vuotiaat ja yli 54- vuotiaat jotka ovat aktiivisen työvoimapolitikan keinoin autettavissa työelämään.

Verkostotoimijat: Lapin TE-toimisto, Lapin Ely-keskus, kunnat, työnantajat, kolmannen sektorin toimijat ja välityömarkkinatoimijat, välityömarkkinoiden palveluntuottajat, kouluttajat ja oppilaitokset

4.2 Välilliset kohderyhmät

-

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 445 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 394 314

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 445 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 314

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin

Kunnat: Muonio, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Kittilä, Posio, Inari, Enontekiö, Pello, Savukoski, Sodankylä, Ylitornio, Simo, Kolari, Salla, Keminmaa, Tornio, Ranua, Utsjoki, Kemijärvi, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 360

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakennetyöttömyyden tilastotarkastelussa on tehty sukupuoli-tarkastelua. Lapissa miesten rakennetyöttömyys on lisääntynyt huomattavasti verrattuna naisiin. Rakennemuutokset ovat kohdentuneet erityisesti miesvaltaisille aloille. Myös Suunto -projektissa huomioitiin sukupuolinäkökulma koulutusten suunnittelussa ja asiakasohjauksessa ja näitä tuloksia ja hyviä käytäntöjä tullaan huomioimaan tässäkin hankkeessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työvoimapalvelujen kehittämisessä huomioidaan sukupuolten väliset erot ja kiinnostuksen kohteet ja räätälöidään koulutuksia molemmille sukupuolille sopivaksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen rinnakkaishankkeen kautta hankittavissa työvoimapalveluissa ja niiden kehittämisessä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 3
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään esimerkiksi videoyhteyksiä kokoustamisessa. Työvoimapalvelujen kehittämisessä kehitetään ratkaisuja, joissa esimerkiksi työvoimakoulutuksia voidaan järjestää osin etäyhteyksiä hyödyntämällä, tämä vähentää matkustamisen tarvetta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet emo-organisaation toimintatavan mukaisesti
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet emo-organisaation toimintatavan mukaisesti
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet emo-organisaation toimintatavan mukaisesti
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet emo-organisaation toimintatavan mukaisesti
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 2
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet emo-organisaation toimintatavan mukaisesti. Kierrätysperiaatteita noudatetaan ELY-keskusten toimintaperiaatteiden mukaisesti
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet emo-organisaation toimintatavan mukaisesti
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Paikallista elinkeinorakennetta kehitetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä parantamalla. Osaavan työvoiman saaminen paranee. Kumppanuusajattelun kautta paikallisten resurssien yhteiskäyttö tehostuu
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 4
TE-toimistot ja alueen työllisyydenhoidon toimijat ja verkostokumppanit saavat lisää työkaluja ja osaamista käyttöönsä
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Etäyhteyksien hyödyntäminen vähentää liikkumisen tarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 8
Kohderyhmän osaaminen ja työelämävalmiudet kasvavat. Työllistymisen myötä asiakkaiden elämäntilanne paranee ja he kiinnittyvät aktiivisemmin yhteiskuntaan. Työnhakijoiden taloudellinen tilanne paranee ja mahdollisesti asumisolosuhteet paranevat myös sen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toimenoiteissä huomioidaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen. Huomiodaan koulutussuunnittelussa sukupuolten väliset erot kiinnostuksessa ja soveltuvuudessa eri aloille ja työtehtäviin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 8
Välillisen kohderyhmän (asiakkaiden) elämäntilanne kohentuu ja aktiivinen yhteiskuntaan osallistuminen lisääntyy. Tämä lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 1 2
Kulttuuriset vaikutukset näkyvät palvelujen ja tapahtumien lisääntyvällä käytöllä taloudellisen tilanteen kohenemisen myötä
Ympäristöosaaminen 0 1
Vaikutukset ovat vähäiset. Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet emo-organisaation toimintatavan mukaisesti

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden virran vähentäminen työttömyyden pitkittymiseen ja työmarkkinoilta syrjäytymiseen. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Lapin TE-toimiston ja Lapin ELY-keskuksen kanssa ja hanke oli osa Lapin rakennetyöttömyyden alentamisen toimenpideohjelmaa vuosille 2015-2017.

Hankkeen tavoitteina olivat

Pitkäaikaistyöttömien asiakasanalyysi ja palvelutarpeiden kartoittaminen

Hankkeen alussa toteutetussa työpajatyöskentelyssä tehtiin palvelukokonaisuuden/-prosessin suunnittelun tueksi mm. asiakasprofilointia, pohdittiin työllistymisen esteitä sekä nykyistä palvelukokonaisuutta. Hankkeen aikana on ollut tiivis yhteistyö TE-toimiston kanssa palvelutarpeiden kartoittamiseksi. Näiden pohjalta pystyttiin toteuttamaan työelämälähtöisiä, mutta asiakkaiden yksilöllisiä tilanteita huomioivia työvoimapalveluita sekä palvelupolkuja. Polku-hanke on osaltaan vienyt palveluntuottajille tietoa laadukkaista palautteista, jotka edesauttavat parhaiten asiakasta sekä vievät eteenpäin myös jatkossa tapahtuvaa asiakasohjausta. Työttömyyden pitkittyessä taustalla voi olla muutakin kuin pelkän sopivan työpaikan löytyminen. Oikea-aikainen palvelu asiakkaalle voidaan toteuttaa varmemmin silloin, kun alkukartoitus asiakkaan tilanteesta on kattava ja ajanmukainen.

Kumppanuuden rakentaminen ja kehittäminen työllisyydenhoidossa Lapissa

Verkostomaista toimintamallia toteutettiin eri yhteistyöfoorumeilla. Polku-hanke on järjestänyt erilaisia tilaisuuksia, joissa verkostot ovat olleet mukana. Jatkossakin tarvitaan avointa dialogia toimijoiden välillä. Teimme hyvää yhteistyötä eri hankkeen kanssa koulutusten ja valmennusten parissa. Hankkeessa kehitetty Lapin TE-palveluiden sivuilla oleva palvelutarjotin toimii työvälineenä myös muilla ohjaustyötä tekevillä.

Työantajayhteistyön kehittäminen

Hankkeessa on tehty yritysyhteistyötä juuri eri koulutusten ja valmennusten palveluntuottajien välityksellä. Lisäksi koulutusten ja valmennusten suunnittelussa on otettu huomioon niiden työelämälähtöisyys sekä kohderyhmä. Hanke on toteuttanut myös Lapin rakennusalan osaamistarvekartoituksen. Myös myyntialalle toteutettiin työnantajakartoitus ja täydennyskoulutussuunnitelma.

Työelämälähtöisten palvelupolkujen ja työvoimapalvelujen kehittäminen rinnakkaishankkeen kautta

Hankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä työvoimapalveluiden hyväksi TE-toimiston, ELY:n, palveluntuottajien ja verkostojen kanssa. Polku-hankkeessa on toteutettu runsaasti eri työvoimakoulutuksia, uravalmennuksia, työnhakuvalmennuksia, työhönvalmennusta sekä maksettu palkkatukea. Näiden avulla on mahdollistettu palvelujen poluttaminen Polku-hankkeen kohderyhmälle ja se on taannut yksilöllisemmät kokonaistilanteen paremmin huomioivat ratkaisut. Laadukkaan ja säännöllisen oppilaitos ja palveluntuottaja yhteistyön avulla pystyttiin koulutuksia muokkaamaan sopimuksen sisällön puitteissa. Tulevaisuudessa olisi hyvä ottaa palveluntuottajat tiiviimmin mukaan palveluiden kehittämiseen ja auttaa heitä kehittämään yhdessä.
Työvoimapalveluiden markkinoinnissa olemme korostaneet, että palveluita tulisi markkinoida kärki edellä. Palvelutarjottimen kautta konkretisoituu hyvin, kuinka samankaltaisilta työvoimapalvelut nopeasti katsottuna näyttävät.

Arviointitiedon tuottaminen hankkeen tulosten ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta
Hankkeen työvoimapalveluiden tuloksia on arvioitu ja seurattu tiiviisti. Olemme tiedottaneet palveluistamme ja sitä myötä Polku-hankkeen työvoimapalveluihin on tehty asiakasohjausta myös kokeilusta sekä hankkeista. Yhteistyö eri hankkeiden kesken on mahdollistanut hyvien käytäntöjen jakamisen.