Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20277

Hankkeen nimi: ProVarkaus 2

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.5.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Varkauden kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0173416-1

Jakeluosoite: Ahlströminkatu 6, PL 208

Puhelinnumero: 017579411

Postinumero: 78201

Postitoimipaikka: Varkaus

WWW-osoite: http://www.varkaus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Selkomaa Minna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, erityisluokanopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.selkomaa(at)varkaus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405138890

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9
Jyväskylän yliopisto, 0245894-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ProVarkaus 2-hanke on Varkauden kaupungin hallinnoima hanke, jossa osatoteuttajina toimivat Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.
Hankkeella pyritään saamaan pitkän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan, henkilöstön osaamiseen ja palvelujen tehokkuuteen sekä oppilaiden kouluviihtyvyyteen ja opettajien minäpystyvyyteen ja työtyytyväisyyteen. Toimintamallit perustuvat tutkimusnäyttöön ja niiden soveltaminen ohjaa koulujen henkilökuntaa käyttämään olemassa olevia resursseja tehokkaasti.
Käyttäytymisen ongelmat hankaloittavat kouluyhteisössä oppilaiden oppimista ja tutkimusten mukaan aiheuttavat opettajien työtyytyväisyyden heikkenemistä. ProVarkaus -2 -hankkeessa otetaan käyttöön ja sovelletaan suomalaiseen peruskouluun soveltuvia, teoreettisesti perusteltuja ja tutkimukselliseen näyttöön perustuvia lähestymistapoja, joilla kouluissa voidaan ohjata oppilaita hyvään käyttäytymiseen sekä korjata jo ilmeneviä käyttäytymisen ja tarkkaavuuden lieviä pulmia koululuokassa ja korjata erityisen vaikeita oppilailla ilmeneviä käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia. Hankkeessa kehitetään moniammatillista oppilashuoltotyötä. Tavoitteena on konsultoivan ja ennakoivan oppilashuollollisen työn avulla säästää sosiaali- ja terveyshuollon kuluja. ProVarkaus 2-hanke tukee yhteistyömuotojen kehittämistä koulujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Yhteistyön tehostaminen ja selkeä koordinointi johtaa palvelujen tehokkaampaan tuottamiseen.
ProVarkaus 2 -hankkeen tavoitteena on kehittää Varkauden kaupungin koulujen keinoja vahvistaa käyttäytymisen ohjaamista tavallisissa luokissa ja kehittää tehostetun ja erityisen tuen menetelmiä sekä hallinnonalojen välistä yhteistyötä tuen suunnittelussa ja oppilashuollossa. Hanke perustuu aiemman ProVarkaus -hankkeen aikana saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin.
ProVarkaus 2 -hankkeen toimenpiteet:
1. Vakiinnutetaan tehostetun tuen menetelmien käyttö osaksi koulun normaalia toimintaa kolmessa ProVarkaus -hankkeen pilottikoulussa.
2. Aloitetaan vaikeiden erityisen tuen tason käyttäytymisen ongelmien hallinnan menetelmän kokeilu.
3. Aloitetaan luokan ohjaamisen konsultatiivisen tukimallin kokeilu porrastaen kaikilla Varkauden kouluilla.
4. Koulutetaan opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöä uusien interventiomenetelmien käyttöön, menetelmien valintaan ja menetelmien käytön tuloksellisuuden arviointiin.
5. Kehitetään, seurataan ja arvioidaan interventiomenetelmien soveltuvuutta ja vaikuttavuutta.
6. Laaditaan käsikirja tai ohjeistus hankkeessa kokeiltavista luokan ohjaamisen konsultatiivisesta tukimallista, tehostetun tuen menetelmistä sekä yhteenveto erityisen tuen pilotoinnista. Tavoitteena on, että toimintamallit ovat hyödynnettävissä ja käytettävissä hankkeen päätyttyä.
7. Työhyvinvointia, työssä jaksamista ja tuottavuutta mitataan henkilöstön sairauspoissaolojen seurannalla ja Prokoulu -hankkeen käytössä olevilla kyselylomakemittareilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Luokan ohjaamisen konsultatiivisen tukimallin osalta kohderyhmään kuuluvat kaikki Varkauden perusopetuksen koulut oppilashuoltohenkilöstöineen. Varkauden kaupungin kouluissa ja sote- oppilashuollon tehtävissä työskentelee noin 240 henkilöä.

Erityisen tuen menetelmien osalta kohderyhmänä on kolmen pilottikoulun (Könönpellon, Päiviönsaaren ja Repokankaan koulu) henkilöstö, 121 henkilöä.
Lisäksi välillisesti kohderyhmään kuuluvat käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmien vuoksi tukea tarvitsevat oppilaat sekä heidän vanhempansa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tavoitteiden toteutumisesta, käyttäytymisen ongelmien vähenemisestä ja oppimisen taitojen paranemisesta, hyötyvät koulujen oppilaat. Oppilaskunnat, huoltajat, vanhempainyhdistykset sekä toimikunnat hyötyvät mallien toteuttamisesta koulukiusaamisen ja häiriökäyttäytymisen vähentymisenä.Paremmat oppimistaidot ja oppimistulokset antavat paremmat valmiudet vastata tulevaisuuden osaamis- ja työhaasteisiin. Oppilaiden huoltajat pääsevät mukaan kokonaisvaltaiseen koulun ja sen toiminnan kehittämiseen ja kaikkien lasten on turvallista ja tasavertaista opiskella Varkauden kouluissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 184 382

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 162 999

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 263 405

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 232 858

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden

Kunnat: Varkaus

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 228

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Koulun tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hankkeessa kehitetään menetelmiä hyvän käyttäytymisen ohjaamiseen positiivisella tavalla. Opettajat oppivat huomioimaan positiivisen käyttäytymisen ja antamaan välittömästi palautetta.Käytöshäiriöiden hoitamiseen käytetään myönteisiä menetelmiä. Oppilaiden leimautumiselta vältytään. Sukupuoleen liittyvät käyttäytymisodotukset jäävät sivuun: kaikilla on yhteiset ja samat hyvän käyttäytymisen toimintamallit sukupuolesta riippumatta.Hankeessa toteutettavilla ja käyttöön otettavilla menetelmillä ei ole sukupuolisidonnaisia vaikutuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Lapsen sukupuolella ei ole merkitystä tukitoimien toteuttamisessa. Valtaosa tutkimuksia on tehty pojilla, koska pojilla esiintyy suhteellisesti enemmän tarkkaavuuden häiriöitä. Tässä hankkeessa sukupuolella ei ole vaikutusta toimenpiteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke edistää kaikkien tarkkaavaisuus- ja käyttäytymisongelmaisten lasten asemaa, mutta on ennakoitavissa, että kohderyhmään tulee enemmän poikia kuin tyttöjä. Opettajista suurin osa on naisia. He saavat keinoja pärjätä käytöshäiriöisten oppilaiden kanssa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Oppilas saa oppilashuollon ja koulupsykologin palvelut omassa koulussaan. Perhe ei tarvitse matkustaa palveluiden hakuun.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Autoilu vähenee, kun palvelut ovat lähellä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 6
Hankkeessa kehitetään sähköinen tiedonkeruujärjestelmä koulujen oppilashuollon käyttöön menetelmien osalta. Papereiden käyttö vähenee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Henkilöstön ammattitaidon koheneminen. Osaamisen monipuolinen hyödyntäminen uudistaa ja vaikuttaa työnkuviin opetushenkilöstöllä ja oppilashuoltohenkilöstöllä. Opetushenkilöstö pääsee kehittymään ja jaksaa paremmin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Uudistunut kolmiportainen tuki käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisyssä ja ongelmiin puuttumisessa ja hoidossa. Jaetun johtajuuden malli.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Palvelut saatavilla omassa lähikoulussa. Perheiden ei tarvitse kuljettaa lasta palvelujen luo.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Henkilöstön työhyvinvointi kasvaa. Oppilaiden hyvinvointi kasvaa. Perheiden hyvinvointi kohenee, kun lapsen koulunkäynti helpottuu ja palvelut ovat helposti saatavissa.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Oppilaiden leimautuminen vähenee.Perheiden leimautuminen vähenee.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Kaikki lapset saavat toimintaohjeet toivotunlaiseen käyttäytymiseen. Perheen sosioekonominen tausta ei vaikuta siihen, miten lapsi käyttäytymisen osalta pärjää koulussa. Ei-toivottuun käyttäytmiseen osataan puuttua ja syrjäytyminen ehkäistyy.
Kulttuuriympäristö 10 10
Koulussa luodaan avoimen työyhteisön ja yhteisöllisen oppimisen kulttuuria. Oppilaat näkevät avoimen yhteistyön mallin ja omaksuvat valmiuksia tulevaa työelämää varten. ProVarkaus 2 toimii, kuten tulevaisuuden työpaikoilla toimitaan: eri alojen ammattilaiset innovoivat yhdessä ja keksivät ratkaisuja paremman elämänlaadun varmentamiseksi.
Ympäristöosaaminen 8 8
Hyvä käyttäytyminen edistää ihmisen vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja ympäristöstä. Hyvä käytös on vastuullista käyttäytymistä.Ihminen, joka tuntee olevansa hyväksytty ei tuhoa ympäristöään.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ProVarkaus 2-hankkeessa on otettu käyttöön ja sovellettu ja kokeiltu suomalaiseen peruskouluun soveltuvia , teoreettisesti perusteltuja ja tutkimukselliseen näyttöön perustuvia lähestymistapoja, joilla kouluissa voidaan ohjata oppilaita hyvään käyttäytymiseen sekä korjata jo ilmeneviä käyttäytymisen ja tarkkaavuuden lieviä pulmia ja korjata erityisen vaikeita käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia. Hankkeessa on kehitetty moniammatillista oppilashuoltotyötä kehittämällä yhteistyömalli yhdessä sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa.Yhteistyömallin kautta ProVarkaus2 -hanke on tukenut yhteistyömuotojen löytymistä koulujen ja sosiaali-ja terveyspalvelujen välillä. Yhteistyön tehostaminen ja selkeä koordinointi johtaa palvelujen tehokkaampaan tuottamiseen. Yhteistyömallin prosessi kuvattu hankkeen nettisivuilla (www.varkaus.fi-> logo ProVarkaus 2).

1.ProVarkaus 2-hankkeen aikana on vakiinnutettu ProVarkaus-hankkeen aikana käynnistetty tehostetun tuen menetelmän käyttö osaksi koulun normaalia toimintaa kolmessa hankkeen pilottikoulussa.
2.ProVarkaus 2-hankkeessa on pilotoitu vaikeiden erityisen tuen tason käyttäytymisen ongelmien hallinnan ryhmä- ja yksilötukimuotoja. Hankkeessa kehitettiin perustuen ulkomaisiin näyttöön perustuviin menetelmiin (Check, Connect and Expect, Stop & Think ja CICO + Social Skills) suomalaista CICOplus-tukimallia. Kehittämistyö tehtiin yhteistyönä yliopistojen ja kouluhenkilöstön kanssa. Yhteistyön kautta pyrittiin osallistamaan henkilöstöä kehittämiseen sekä menetelmän omistajuuteen, mikä edistää toimintamallin juurruttamisessa. CICOplus tukeen osallistui kehittämisvaiheessa oppilaita kaikista kolmesta kehittäjäkoulusta.
CICOplussan lisäksi hankkeen aikana toteutettiin ryhmämuotoinen tuki oppilaille, joilla oli kiukun ja vihan sekä aggressioiden hallinnan ongelmia. Interventiossa käytettiin Marika Mervolan ja Irja Haran Joensuun Tikkamäen sairaalakoulussa kehittämää toimintamallia. Mervolan ja Haran interventiomenetelmä oli vielä kehittelyvaiheessa ja julkaisematon. Ryhmätoiminnan toteuttaminen menetelmällä hankkeessa tarjosi mahdollisuuden testata, onko kouluympäristössä mahdollista ja hyödyllistä toteuttaa pienryhmämuotoista interventiota oppilaille, joiden haastavaan käyttäytymiseen liittyy aggressiivisuutta. Toteutettavuus ja hyödyllisyys puoltaisivat toimintamallin jatkokehittämistä ja lukuvuosittaista johdonmukaista käyttämistä kouluissa.
3. Luokanopettajien tukemiseksi työrauhaa tukevien toimintatapojen käyttöön oppitunneilla hankkeessa otettiin käyttöön konsultaatiomalli, jossa koulutuksen saanut erityisopettaja tai koulupsykologi toimii luokanopettajan tukena. Keskeistä toimintamallissa on ohjaus tutkimusnäyttöön perustuvien toimintatapojen käyttöön sekä yhteistyön päämääräsuuntautuneisuus. Toimintamallin viitekehyksenä on collaborative consultation –malli, jossa keskeistä on yhteistyön näkeminen kahden asiantuntijan, luokanopettajan ja ohjaajan, välisenä yhteistyönä. Alustavien tulosten mukaan toimintamallin myötä siihen osallistuvien opettajien luokkien työrauha parani merkittävästi sekä opettajien että oppilaiden arvioimana. Luokan ohjaamisen konsultatiivisen tukimallin kokeilu on aloitettu porrastaen kaikilla Varkauden kouluilla. Ohjaajat on koulutettu ja toimintaa vakiinnutetaan kaikille Varkauden kouluille.
4.Opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöä on koulutettu interventiomenetelmien käyttöön, valintaan ja menetelmien tuloksellisuuden arviontiin. Tehostetun tuen vaiheessa oppilasintervention tuloksellisuutta arvioi pedagoginen CICO-tiimi ja CICOplus tuen vaiheessa oppilaan tueksi kootaan oppilashuollon monialainen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmässä työskentelee koulun opetushenkilöstön lisäksi koulupsykologi, joka osallistuu oppilaan tukijakson tavoitteiden laadintaan, työskentelee oppilaan CICOplus ohjaajan tukena sekä osallistuu toiminnan tuloksellisuuden arviointiin sekä jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Säännöllisellä oppilaskohtaisen asiantuntijatyöryhmän toiminnalla varmistetaan tuen toimivuus sekä riittävyys.
Lisäksi koulujen kanssa kehitettiin seurantaväline (Toimenpiteet ja yhteistyötapaamiset -lomake) jäsentämään tukitoimenpiteiden suunnittelua sekä tukitoimien laadun seurantavälineeksi. Lomakkeen on tarkoitus myös auttaa kouluja ylläpitämään koulujen kannalta tärkeiden tukitoimien seurantaa sote-palvelujen myllerryksen aikana sekä sote-palvelujen muutosten jälkeen.

5.Intervetiomenetelmien soveltuvuutta ja vaikuttavuutta on arvioitu systemaattisesti sekä projektitutkijoiden että toteuttajien toimesta. Viidentoista oppilaan vanhemmat antoivat luvan seurata tutkimuksellisin välinein seurata tukimenetelmien vaikuttavuutta. Systemaattinen seuranta antoi tietoa, kuinka osuvaa oli oppilaiden valinta tehostettuun ja erityiseen tukeen sekä missä vaiheessa tuen intensiivisyyttä oppilaan ympäriltä voidaan vähentää. Kerätty tieto antoi reaaliaikaista tietoa tukimuotojen vaikuttavuudesta.

6.Luokan ohjaamisen konsultatiivisesta tukimallista on laadittu ohjeistus, tehostetun ja erityisen yksilökohtaisesta tukimenetelmästä on laadittu käsikirjat. Ryhmätukimuodon toiminta on kuvattu. Ne ovat hyödynnettävissä ja käytettävissä ja löytyvät hankkeen nettisivuilta (www.varkaus.fi->logo ProVarkaus 2).
7.Henkilöstön sairauspoissaoloja on seurattu esimiesten toimesta ja henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia on säännöllisesti mitattu Prokoulu-hankkeen käytössä olevilla kyselylomakemittareilla. Kyselyt osoittivat mm. että opettajien pystyvyyden tunne, erityisesti oppilaan kouluun kiinnittymisen tukemisessa oli noussut hankkeen aikana. Pystyvyyden tunne puolestaan on vahvassa yhteydessä opettajien työhyvinvointiin. Työuupumus myös hieman väheni, erityisesti opettajilla, mutta muutokset olivat maltillisia.