|
|
|
Hankekoodi: S20278
Hankkeen nimi: Tyyli - Työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 30.9.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Täydentävien opintojen keskus, TOPIK, PL 7910
Puhelinnumero: +358 29 4487 7390
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://oulu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heikkilä Merja Tuulikki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö/suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.heikkila(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 29 4487 7390
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
"Tyyli - työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin" –hanke haluaa parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja tasapuolisia työllistymismahdollisuuksia sekä opiskelumotivaatiota ja edistää opintojen etenemistä. Nämä kaikki ovat kytkeytyneitä toisiinsa. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille tasavertaisesti hyvät lähtökohdat työmarkkinoille jo opiskelunsa aikana. Erityishuomio kohdistetaan aloille, jotka eivät suoraan valmista tiettyyn ammattiin.
Hankkeessa on mukana kuusi yliopistoa: Aalto-yliopisto, Lapin ylipisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto. Näiden yliopistojen yhteisen kehittelyn avulla pyritään saamaan aikaan uusia harjoittelun ja työelämäjaksojen toimintamalleja yliopistojen koulutusohjelmiin. Opintojen aikainen kuten kesäaikainen työssäkäynti halutaan tehdä tavoitteelliseksi ja arvioida saatu työkokemus työssä tapahtuvan oppimisen näkökulmasta (opinnollistaminen). Tällöin työkokemus voidaan myös opintopisteyttää ja siten edistää opintojen etenemistä tutkintojen suoritusaikojen lyhentymisen ja opintojen työelämäkytkennän lisääntymisen kautta.
Tavoitteena on parantaa koulutusohjelmien työelämäkytkentää ja tukea koulutuksen johtoa opetussuunnitelmien kehittämisessä. Hankkeessa kehitettävä ja toteutettava koulutus lisää opettajien työelämäosaamista ja parantaa heidän valmiuksiaan suunnitella ja toteuttaa työelämälähtöisiä opintojaksoja, luoda työelämäkontakteja sekä tukea opiskelijan urasuunnittelua ja työllistymistä. Työnantajien ja yritysten edustajia otetaan aiempaa systemaattisemmin ja laajemmin mukaan opetussuunnitelmatyöhön ja opintojen suunnitteluun ja toteutukseen.
Hankkeen kehitystyön tulokset tehdään valtakunnallisesti levitettäviksi toimintamalleiksi. Hankkeessa kehitettyjä työelämäyhteistyöhön ja työelämäosaamiseen liittyviä käytäntöjä ja toimintatapoja voidaan laajentaa otettavaksi käyttöön useissa eri koulutusohjelmissa ja Suomen koko yliopistokentässä.
Hanke tukee yliopistojen välistä osaamisen vaihtoa ja mahdollistaa valtakunnallisesti yliopistojen välisten yhteistyömallien syntymistä. Hanke luo uusia toimintatapoja yliopisto-opetuksen ja työelämän edustajien väliselle yhteydenpidolle ja yhteistyölle.
Toimenpiteet ovat hankkeessa mukana olevien yliopistojen strategioiden sekä hallitusohjelman, maakuntaohjelmien ja Lappi-sopimuksen mukaisia. Hanke tukee Itämeri- ja Pohjois-Suomen -strategioita sekä EU:n kymmenvuotista Eurooppa 2020 kasvustrategiaa, jonka avulla pyritään mm. vahvistamaan EU:n kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat (henkilöt tai tahot, joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat):
- yliopistojen opetuksen johtajat, koulutusohjelmajohtajat, yliopistojen opettajat, opetuksen tukipalveluyksiköiden asiantuntijat ja opetuksen kehittäjät, alumnikoordinaattorit ja muu vastaava yliopistojen henkilöstö
- hankkeen pilotteihin, testauksiin ja kokeiluihin osallistuvat opiskelijat.
Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat mm. seuraavat (hyötyvät hankkeesta välillisesti tai joiden toimintaan hankkeen tulokset vaikuttavat, mutta eivät kuulu edellä mainittuihin varsinaisiin kohderyhmiin):
- Suomen korkeakoululaitoksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallinnon parissa työskentelevät henkilöt, joiden työtehtävät liittyvät hankkeen keskeisiin teemoihin
- yliopistojen opiskelijat ja opiskelijajärjestöt. Alumnit
- yritykset ja työnantajat. Yritys- ja työnantajajärjestöt
- yliopistojen kanssa yhteistyötä tekevät henkilöt
- hankekumppaniyliopistojen muu kuin hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluva henkilöstö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 683 756
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 673 666
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 302 193
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 287 729
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 83
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 147
Suunniteltu: 480
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 1 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta, mutta välillisesti pientä vaikutusta on kun sähköisten materiaalien käyttöä ja sosiaalista mediaa käytetään, mikä vähentää materiaalikulutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, mutta välillisiä vaikutuksia aikaansaadaan siten, että etäyhteyksiä käytetään mahdollisimman laajasti toteutettavassa koulutuksessa sekä kumppaniyliopistojen välisessä yhteiskehittelyssä ja hankeyhteistyössä. Koulutusten toteutuksessa etäyhteydet vähentävät oleellisesti matkustamista. Sähköisiä materiaaleja ja sosiaalista mediaa suositaan, mikä vähentää materiaalikulutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia tähän osioon. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia, mutta välillisiä vaikutuksia on pienessä määrin. Kasvihuonekaasujen vähentymiseen vaikutetaan matkustamisen vähentämisellä. Hankkeessa käytetään etäyhteystekniikoita mahdollisimman laajasti toteutettavassa koulutuksessa sekä kumppaniyliopistojen välisessä yhteiskehittelyssä ja hankeyhteistyössä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia tähän osioon. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Sähköisiä materiaaleja ja sosiaalista mediaa suositaan, mikä vähentää materiaalikulutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia tähän osioon. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 4 |
| Hanketoimenpiteeseen liittyvällä koulutuksella sekä harjoittelun toteutusmuotojen ja sisältöjen uudistamistyöllä ja kehittämisellä on välillisiä vaikutuksia paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 4 |
| Välillistä vaikutusta on jossain määrin. Hankkeen toimintamallien kehittämisellä ja pilotoinnilla on kytkeymää aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Hankkeessa käytetään etäyhteystekniikoita mahdollisimman laajasti toteutettavassa koulutuksessa sekä kumppaniyliopistojen välisessä yhteiskehittelyssä ja hankeyhteistyössä. Tällä on pienessä määrin välillisiä vaikutuksia. Matkustamistarve on pienempää. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Kohderyhmänä oleva yliopistojen henkilökunta saa käyttöönsä uusia malleja toteuttaa harjoittelua, työelämäjaksoja ja työnantajayhteistyötä. Uusia kontakteja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä virikkeitä saadaan omaan työhön. Tämä lisää työmotivaatiota ja ammatillista itsetuntoa. Henkilökunnan kautta tällä on positiivisia vaikutuksia opiskelijoihin päin. Opiskelijoiden opiskelumotivaation on todettu kohonneen opintoihin liittyvien työelämäkontaktien ja -yhteyksien kautta. Tällä on positiivista vaikutusta hyvinvointiin. Hankkeessa lisätään opiskelijoiden mahdollisuuksia työelämäkontakteihin ja työllistymiseen. Myös tällä on selkeä hyvinvointia edistävä vaikutus. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa edistetään opiskelijoiden tasaveroisia mahdollisuuksia harjoitteluun, työelämäjaksolle osallistumiseen ja muuhun toimintaa, joka tekee työelämää tutummaksi. Sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä asioissa noudatetaan hankkeessa ja kaikissa sen toimenpiteissä kumppaniyliopistojen tasa-arvo-ohjelmia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on ulottaa harjoittelu tai työelämäjakso myös sellaisiin koululutusohjelmiin, joista ne puuttuvat. Tämä lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla. Hanke edistää opiskelijoiden tasaveroisia mahdollisuuksia harjoitteluun ja työssä tapahtuvaan tavoitteelliseen, omia opintoja tukevaan oppimiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Välillisesti vaikutuksia on järjestettävällä koulutuksella ja kokeiluilla. Koulutus ja osaamisen lisääntyminen muuttaa tapoja toimia ja olla vuorovaikutuksessa. Kulttuurisia vaikutuksia jaetaan ja vaihdetaan hanketöitä tehdessä ja yhteisen toiminnan myötä. Ylipisto-opintojen aikaisen työssäkäynnin opinnollistaminen on yhteistyötä yliopistotoimijoiden ja yritysten sekä muiden työnantajatoimijoiden kesken. Aiemman toiminnan uudistamisella on myös kulttuurillisia vaikutuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Opiskelijat saavat työkaluja oman osaamisen sanoittamiseen, oman osaamisen esille tuomiseen. Yliopisto-opinoissa kertyvä ympäristöosaaminen on yksi työelämäosaamisen alue, jonka "sanoittamista" tehdään. Ympäristöosaamiseen liittyvää valmennusta tai koulutusta ei hanke sinällään sisällä. | ||
Tyyli – työelämäjaksoja ja työssäoppimista yliopisto-opintoihin -hankkeessa oli mukana seuraavat kuusi yliopistoa eri puolilta Suomea: Aalto-yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Turun yliopisto.
Hankkeen yksi erityispiirre oli se, että ensimmäisen kerran usean yliopiston edustajat tekivät yhdessä laajaa yliopistojen työharjoitteluun sekä muuhun opintojen työelämäyhteyksiin liittyvää uudistus- ja kehittämistyötä. Kehitystyössä oli mukana työnantajia ja opiskelijoita sekä heidän järjestöjään. Yhteistyötahoja ovat olleet myös mm. useat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammattijärjestöt ja Korkeakoulusta työelämään -teemaan kuuluvat hankkeet.
Hanketyön tuloksena syntyneet työkalut, oppaat ja konseptit sekä piloteista tehdyt raportit ja posterit on saatavilla Tyyli-hankkeen sivustolta www.tyylihanke.wordpress.com.
Tyylin harjoitteluteemaryhmä julkaisi suomeksi ja englanniksi oppaan ”Työelämäjaksot yliopisto-opinnoissa: suorituksia harjoitteluiden ja muiden työelämäjaksojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja raportointiin – opiskelijalle, yliopistolle ja työnantajalle”. Aallon Sähkötekniikan korkeakoulussa laadittiin englanninkielinen opas korkeakoulujen opetushenkilökunnalle työelämätaitojen integroimiseen tutkinto-ohjelmaan.
Tyylissä suunnitellusta ja toteutetusta ”Työelämäyhteistyö yliopisto-opetuksessa” –koulutuksesta tehtiin koulutuskonsepti. Sitä hyödyntäen toteutettiin neljä yliopistokohtaista 2-3 opintopisteen koulutusta teemasta ”Työelämäyhteistyö opintojaksolla”.
Tyylissä tehdyn kehitystyön pohjalta toteutettiin 20 pilottia. Niiden tuloksena opintoihin saatiin uusia työelämäjaksoja ja työnantajatoimeksiantoina harjoitustöitä ja työelämäprojekteja.
Uusia työelämäjaksoja ovat seuraavat: Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun kaksi työelämäkurssia kandiopiskelijoille; Oulun yliopiston Arkeologian ja kulttuuriantropologian kandiopiskelijoiden yhteinen työelämäkurssi, Arkkitehtuurin ja insinööritieteiden yhteinen kesäkoulu, Bioalan työelämäkurssit kandi- ja maisteeriopiskelijoille; Lappeenrannan teknillinen yliopiston Summer Project Camp -konsepti.
Harjoittelukäytänteitä uudistettiin ja harjoittelua lisättiin tutkinto-ohjelmiin Oulun yliopiston usean koulutusalan viiden pilotin sekä Turun yliopiston yhden pilotin myötä. Kaikissa kumppaniyliopistoissa tehdyssä harjoittelukäytänteiden uudistamistöissä hyödynnettiin Tyylin opasta sekä piloteista saatuja malleja (mm. harjoittelun tavoitteet, suunnitelmat, viikkopäiväkirjat ja raportit).
Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen maisteriohjelman pilotissa luotiin hyväksi havaittu, opiskelijoiden työllistymistä edistävä opintojen työelämäpolku, joka etenee seuraavasti (mottona: Jokaiselle jotakin, eikä kenellekään kaikkea): 1. Yritysvierailut, 2. Vierailuluennoitsijat, 3. Osallistuminen monikansallisiin ja -tieteellisiin ongelmanratkaisuleireihin; 4. Ydinkursseilla työantajatoimeksiantoina harjoitustöitä; 5. Työharjoittelu (3-6 kk) tai työharjoittelu nivottuna opinnäytetyöhön ulkomailla. Polkumalli edistää opiskelijoiden työllistymistä sekä antaa eväitä integroida työelämätarpeita opetussuunnitelmiin.
Lapin yliopistossa kehitettiin palvelutoimintaa liittyen työnantajien opiskelijatoimeksiantoihin, harjoitustöihin ja harjoitteluihin. Näistä muodostetiin ProHILE-palvelutoiminta. Sen osalta selvitettiin myös mahdollisuudet perustaa osuuskuntamuotoinen yritys.
Turun yliopiston pilotin tuloksena lääkekehitystieteen opinnäytetyö muuttui projektimuotoiseksi, minkä arvioitiin kiinnostavan myös yrityksiä ja viranomaistahoja. Opintojen työelämärelevanssin varmistamiseksi perustettiin Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen ohjelman kanssa yhteinen neuvottelukunta. Sen jäsenille tehtiin kysely biomedisiinarin osaamisalueista. Työelämätaitoja ja -tarpeita selvitettiin lisäksi tekemällä kyselyjä opiskelijoille ja työelämän yhteistyökumppaneille. Tyylin tavoitteen mukaisesti työnantajien edustajia otettiin aiempaa enemmin mukaan opetussuunnitelmatyöhön ja opintojen suunnitteluun.
Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksella tehtiin opetussuunnitelmien työelämäyhteyksien kehittämisen tueksi palautekanavan kehitystyötä. Tähän liittyneessä kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden sijoittumista työelämään valmistumisen jälkeen sekä sitä, miten hyvin opinnot vastaavat työelämän ensimmäisinä vuosina vastaan tulleisiin osaamistarpeisiin.
Työn opinnollistamiseen tehtiin ohjeistus Oulun yliopiston terveystieteiden sekä tieto- ja sähkötekniikan opintoihin.
Opiskelijoiden työelämätaitoja kartoitettiin Kemian tekniikan korkeakoulun (CHEM) kandidaattiohjelmassa sekä Sähkötekniikan korkeakoulun Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelmassa. CHEM:ssä laaditut ohjeet ja osaamistavoitteet otettiin käyttöön lukuvuonna 2018-2019. Akateemisten taitojen lisäksi tavoitteissa otetaan huomioon myös työelämävalmiuksien kehittyminen.
Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) tehtiin työnantajahaastatteluin kartoitus siitä, millaisia työelämätaitoja kompetentilla diplomi-insinöörilla tulisi olla valmistuttuaan ja miten näitä taitoja kannattaisi kehittää opintojakson aikana. Tämän kartoituksen tukemana kehitettiin ja toteutettiin yleisiä työelämätaitoja kehittävä opintojakso maisterivaiheen loppuun. Lisäksi tehtiin kartoitus siitä, minkä verran TTY:n opintojaksoilla on yritysyhteistyötä ja millaisilla eri muodoilla yritysyhteistyötä toteutetaan. Kartoituksen tulokset julkaistiin valtakunnallisesti ja tuloksia on hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään opetussuunnitelmatyössä.
TTY:ssa toteutettiin kaikkia tutkintoja koskeva Curriculum mapping -kartoitus, jonka avulla saatiin selville tutkintojen sisältämät geneeriset työelämätaidot ja niissä mahdollisesti esiintyvät puutteet. Vastaava kartoitustyö yksittäisten tutkintojen tai ohjelmien osalta tehtiin kolmessa kumppaniyliopistossa.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston hanketyön tuloksena konetekniikan opintoihin luotiin opiskelijoiden ja ohjaavien opettajien verkosto. Sen ideana on mahdollistaa tutustumisen aitoon teollisuuslähtöiseen alihankkijaverkostoon eri opiskeluvaiheissa sekä työharjoittelun aikana. Verkostotyön rinnalla luotiin työelämäkurssi, jonka aikana opiskelijat mm. tekevät kohdeyritystä kiinnostavan opinnäytetyöpaikan hakemuksen sekä laativat osaamisprofiilinsa.
Hankeessa toteutettujen koulutusten, johdon foorumeiden, pilottien ja kehitystyön kautta on vahvistettu opetushenkilökunnan tietoisuutta omasta roolistaan työelämätaitojen kehittäjänä. Ohjelmajohdon roolia työelämävalmiuksien kehittämisessä on korostettu. Yliopisto-opetuksen ja työelämän edustajien väliseen yhteistyöhön on otettu käyttöön uusia toimintatapoja. Opintoihin on saatu uudenlaisia harjoittelun ja muiden työelämäjaksojen malleja. Opintojen aikaisen työssäkäynnin opinnollistamiseen on saatu ohjeistuksia. Hanketulokset parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja antavat tukea työelämätaitojen integrointiin yliopistojen opetussuunnitelmiin.
Kumppaniyliopistoissa on tehty Tyylin tulosten viestintä- ja levittämistyötä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Hankkeen tuloksia on mahdollista hyödyntää Suomen yliopistokentällä ja yliopistojen eri koulutusaloilla.