Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20279

Hankkeen nimi: VERKKOVIRTA – Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Jakeluosoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: 09 229 611

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirjo Aura

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: T&K Koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirjo.aura(at)haaga-helia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404887384

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalainen yhteiskunta ja työelämä ovat murroksessa, jonka seurauksia kukaan ei voi tarkkaan ennustaa. Koulutus työurien eri vaiheissa ja vuoropuhelun tiivistäminen elinkeinoelämän ja koulutuksen välillä ovat entistäkin tärkeämpiä muutosten hallitsemiseksi. Tähän vuoropuheluun tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan tehostaa koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita ja niitä tukevia palveluja. Verkkovirta-hankkeessa haetaan uudenlaisia ratkaisuja ammattikorkeakouluopintojen ja työssä kertyvän osaamisen integroimiseen. Hankkeessa kehitetään ja levitetään työn opinnollistamisen käytäntöjä ja luodaan perustaa niihin liittyvien tukitoimien valtakunnalliselle uudistamiselle.

Työn opinnollistamisella tarkoitetaan tässä hankkeessa opiskelijan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi korkeakouluopintoja. Osaamisessa huomioidaan myös tutkintomuotoisen koulutuksen ulkopuolella syntyvä osaaminen. Työn opinnollistamisen tavoitteena on koulutuksen ja työn tekemisen saumaton yhdistäminen. Työn ajasta tulee koulun aikaa ja koulun ajasta työn aikaa. Opinnollistaminen pohjautuu lähtökohtaan, jossa työtä tekemällä opitaan ja kehitytään monitasoisesti. Käytännön työstä esiinnousevat, tiedostettavat ja työtä ohjaavat teoriat yhdistyvät korkeakoulun antamaan pohjaan. Korkeakoulu voi opinnollistaa tarjoamiaan opintojaksoja. Opinnollistaminen voi toimia myös jaettuna räätälöintinä yritysten osaamisen kehittämisessä.

Hankkeen tavoitteena on:
1. Tunnistaa ja kehittää uusia toimintamalleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen, huomioiden yleiset ja koulutusalakohtaiset tarpeet korkeakouluopinnoissa
2. Levittää ja ankkuroida työn opinnollistaminen opiskelumuodoksi korkeakouluissa
3. Edistää joustavien opintoprosessien kehittämistä korkeakouluissa työn opinnollistamisen mahdollistamiseksi
4. Kehittää uudenlaisia työtä ja opiskelua integroivia muotoja työharjoitteluratkaisujen rinnalle
5. Parantaa koulutuksen ja työn siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluita
6. Syventää ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän yritysten välistä kumppanuutta, jossa mahdollistuu opiskelijan eteneminen opinnollistamisen kautta vaiheittaisesti opinnoista työllistymiseen

Hankkeen valtakunnalliset tulokset ovat:
1. Hankkeessa mukana olevissa korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle ja joustaville työharjoittelumuodoille.
2. Opinnollistaminen antaa opiskelijoille entistä joustavammat mahdollisuudet kerryttää opintopisteitä (opintopistekertymäseuranta 55 op / vuosi).
3. Opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihin ja ohjaukseen on lisääntynyt (AVOP-opiskelijapalaute).
4. Työelämään kiinnittyminen korkeakouluopintojen aikana lisääntyy, mikä nopeuttaa korkeakouluista työelämään siirtymistä.
5. Työmarkkinoille sijoittumisen osuvuus paranee.

Hankkeen alueellisena tuloksena on opiskelijoiden osaamisen kehittymisen entistä parempi limittyminen työuraan ja opiskelijoiden kiinnittyminen ja työllistyminen alueelliseen työelämään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Osahankekuvauksista käy ilmi, että opinto-ohjaajat, uraohjaajat sekä ohjaushenkilöt ovat avainasemassa työn opinnollistamisen ja sen menetelmien juurruttamisessa ja uusien ratkaisujen eteenpäin viemisessä. Nämä ovat myös hankkeen kannalta ensisijainen ja olennainen kohderyhmä. Kohdeorganisaatiot ovat ensi sijaisesti hankkeen osatoteuttaja ja kumppaniorganisaatiot, mutta syntyneet mallit ja käytänteet ovat levitettävissä myös muihin korkeakouluihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke vaikuttaa välillisesti nuoriin opiskelijoihin sekä työssäkäyviin nuoriin ja aikuisiin, jotka hakeutuvat koulutukseen. Hankkeen tulosten kautta heidän opintonsa etenevät sujuvammin ja siirtymät työstä koulutukseen ja koulutuksesta työhön tulee sujuvammaksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 997 793

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 997 793

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 228 245

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 228 245

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 60

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 900

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolijakaumatietoja ja koulutuksellista eriytymistä koskevia tietoja on käytetty hankkeen valmisteluvaiheessa. Periaatteessa opinnollistaminen tarjoaa neutraalin vaihtoehdon osaamisen tunnistamiseen, vaikka aiempi koulutustausta on eriytynyttä. Lähtökohtana työn opinnollistamisessa on keskittyminen osaamiseen. Sukupuolinäkökulma pitää kuitenkin huomioida hankkeen toteutuksessa ja hankkeen vaikuttavuutta pitää seurata sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Opiskelijoiden koulutusalakohtaista eriytymistä vähennetään tietoisella toiminnalla huomioimalla osaamiskriteerien muotoilussa ja OPS- ja ohjausajattelussa. Hankkeen kohderyhmässä naisia on enemmän kuin miehiä. Vaikuttavuus ja valtavirtaistaminen tulee olemaan esille arvioinnissa ja kehittämistoimenpiteissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, vaikkakin sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Päätavoite on työn opinnollistamisen mallien rakentaminen, mutta siinäkin huomioiden tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Viestinnässä käytetään sähköisiä välineitä ja näin pyritään vähentämään paperin - ja muun materiaalin kulutusta hankkeen aikana. Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ja tämä hanke noudattaa Green Office -periaatteita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hankkeen välttämättömissä matkoissa pyritään käyttämään julkista liikennettä ja suosimaan junayhteyksiä. Lisäksi osa kokouksista hoidetaan virtuaalisesti acp-yhteyksillä, jolloin ympäristöä rasittava matkustaminen vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuten ei ole suoria eikä juurikaan välillisiä vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei voida osoittaa suoria, tai välillisiä vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei voida osoittaa suoria, tai välillisiä vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Materiaalin tuotannossa huomioidaan Green Office -periaatteet ja käytetään mahdollisimman paljon sähköistä viestintää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Ei suoria eikä välillisiä vaikutuksia. Green Office –periaatteet käytössä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Hankkeen toiminnoilla tuetaan kestävää taloutta ja paikallista elinkeinorakennetta, vastaamaan yhä paremmin alueellisiin osaamistarpeisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Koko hanke keskittyy aineettomien tuotteiden ja palvelujen eli koulutuksen ja alueellisen kehittämisen edistämiseen. Lyhemmät koulutusajat ja joustavampi siirtyminen työmarkkinoille tehokkaampaa taloutta ja kehittää myös osaamisen kautta aineettomia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Videoneuvottelut ja sosiaalinen media.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 0
Hankkeessa saadut tulokset edistävät kestävää taloutta ja erityisesti nuorten hyvinvointia ja työmarkkinoille siirtymistä.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Hankkeessa päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, mutta huomioidaan sukupuolinäkökulma eri koulutusaloilla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 0
Osaamiskriteeripohjainen ajattelu edistää osaamisen tunnistamista on se syntynyt tai hankittu työssä tai opiskelemalla. Se tarjoaa mahdollisuuden ei-muodollisen osaamisen huomioimiseen. Hankkeessa luodaan mahdollisuuksia erilaisiin uramalleihin ja urapolkuihin työelämän ja koulutuksen välillä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeessa huomioidaan kulttuuriset tekijät ja korkeakoulujen moniarvoisuus lisääntyy.
Ympäristöosaaminen 0 0
Lisääntyvä osaaminen tuottaa myös ympäristö-osaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

VERKKOVIRTA – Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Hankkeen tavoitteena oli:
1. Tunnistaa ja kehittää uusia toimintamalleja opintojen aikaisen työn opinnollistamiseen
2. Levittää ja ankkuroida työn opinnollistaminen opiskelumuodoksi korkeakouluissa
3. Edistää joustavien opintoprosessien kehittämistä korkeakouluissa työn opinnollistamisen mahdollistamiseksi
4. Kehittää uudenlaisia työtä ja opiskelua integroivia muotoja työharjoitteluratkaisujen rinnalle
5. Parantaa koulutuksen ja työn siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluita
6. Syventää ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän yritysten välistä kumppanuutta.

Hankkeessa hyödynnettiin kestävän kehityksen horisontaalisia periaatteita.
Tuloksena syntyi uudenlaisia joustavia malleja ja työkaluja työssä hankitun osaamisen tunnustamiseksi opintopisteiksi.