Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20282

Hankkeen nimi: Työtä luonnosta Iissä

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iin kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 2054621-1

Jakeluosoite: PL 24 (Jokisuuntie 2)

Puhelinnumero: 08 5875 5000

Postinumero: 91100

Postitoimipaikka: Ii

WWW-osoite: http://www.ii.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jenni Miettunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jenni.miettunen(at)ii.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1471045

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Iin kunta sijaitsee Oulun kaupungin pohjoisena naapurina, vain n. 30 minuutin automatkan päässä, meren rannalla. Maaseutumaisessa kunnassa asuu n. 9 660 henkilöä. Väestötiheys on 6,22 asukasta/km².
Iin kunnan työttömyysluvut ovat nousseet v:n 2014 aikana Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suurimmiksi (POP ELY Työllisyyskatsaus). Työttömyysprosentti oli joulukuussa 2014 jo 20,4%. Erityisesti on kasvanut pitkäaikaistyöttömyys, yli 50-vuotiaiden työttömyys, nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys ja miesten työttömyys. Oulun suuralueen työttömyyden kehitys (lomautukset ja irtisanomiset, erityisesti ICT-alan suuri rakennemuutos) näkyy Iissä, sillä paljon iiläisiä on kulkenut työssä Oulussa (ajoetäisyys n. 30-100km). Taloustaantuma on koskettanut kunnan alueella sijaitsevia yrityksiä yhtälailla. Kunnalla ja paikallisilla yrityksillä on tarjottavissa vain hyvin rajallinen määrä työllistäviä tehtäviä.
Työtä luonnosta Iissä -hankkeessa kehitetään uusi, iiläinen osallistamis-, toimijuus-, aktivointi- ja työllistämismalli, johon osallistuvat kunta, yritykset ja 3.sektorin toimijat. Moottorina toimivat kylissä sijaitsevat luonto- ja virkistysalueiden investoinnit ja kunnostukset.
Hankkeessa aktivoidaan pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä ja nuoria uudelle polulle, syrjästä esiin, toimijuuteen, osallisuuteen ja kohti pitempiaikaista työllistymistä. Kyläyhdistykset ja muut 3.sektorin toimijat koulutetaan työnantajataitoihin ja työnohjaukseen. Kylillä kunnostettavat luonto- ja virkistyskohteet tuovat hankkeen jälkeenkin työtehtäviä: kunnossapito, siivous, opastus sekä tuotteistaminen virkistys- ja/tai matkailukäyttöön. Kohteiden kunnostamisesta ja palveluista hyötyvät myös alueen mökkiläiset. Kylätoimijoiden aktivoimisella ja kouluttamisella tuetaan yhteisöjä, jotta ihminen voi toimia ja osallistua omalla kotikylällä. Monien kylien liikenneyhteydet päätaajamaan ovat hyvin rajalliset eikä kaikilla ole mahdollisuutta käyttää omaa autoa.
Hankkeessa luodaan toimivat välityömarkkinat kyläverkostoon sekä uusia työtehtäviä kunnostustöiden myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät työttömät (yli 50-v.) ja nuoret (alle 29-v.) työttömät, jotka voivat olla jo myös sosiaalipuolen asiakkaita
- 3. sektorin toimijat, kyläyhdistykset, nuorisoseurat, harrastusyhdistykset ja muut yhdistykset
- kunnan eri organisaatiot, kylien mikroyritykset, yrittäjät, joita verkotetaan yhdistysten kanssa

4.2 Välilliset kohderyhmät

- paikalliset luonto- ja virkistyspalveluiden käyttäjät, ml. koululaiset
- mökkiläiset, vierailijat, matkailijat
- paikallisia palveluita hyödyntävät yritykset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 209 162

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 185 950

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 261 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 232 391

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren

Kunnat: Ii

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 85

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankevalmistelussa on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen julkaiseman Työllisyyskatsauksen tilastoaineistoa alueen ja kunnan työttömyyden rakenteesta ja kehityksestä. Siinä on erikseen naisten ja miesten tilanne. Oulunkaaren kuntayhtymän sote-palveluissa on voitu osittaa palkkatukityöpaikkoja erityisesti naisille. Kunta tarvitsee enemmän sellaisia palkkatukipaikkoja, joita voi tarjota mm. rakennusalalta työttömiksi jääneille miehille (suurin työttömien ryhmä). Toimialojen työttömyys näkyy ELYn tilastoissa myöskin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa panostetaan syrjäytymisvaarassa olevien osallistamiseen ja työllistymistilanteen parantamiseen: pitkäaikaistyöttömät, ikääntyvät ja nuoret alle 25-v. Työllisyystilaston valossa tämä kohderyhmä on Iin kunnassa miesvaltainen. Hankkeessa tehdään myös palvelujen tuotteistamista. Näissä puitteissa tuetaan myös naisia aktivoinnissa ja työllistymisessä. Työllisyystilaston mukaan naisten työttömyys painottuu palvelualoille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on osallistaminen, aktivointi ja työllistyminen sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 2
Lievästi positiivinen vaikutus: kunnostamisessa käytetään kierrätysmateriaaleja sekä luonnon materiaaleja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Luonto-, ulkoilu- ja virkistyskohteiden kunnostaminen, turvallisten kulkureittien ja opasteiden rakentaminen, tiedotetaulujen laittaminen ohjaa ihmisiä kulkemaan turvallisilla reiteillä, suojelemaan kasvillisuutta ja muita luonnonpintoja. Tiedotetauluissa kerrotaan kohteiden eliöistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Virkistys- ja luontoreitit suunnitellaan siten, että ei aiheuteta vaaraa vesialueille eikä maaperään. Yksi kohde esim. Praavan satama-alueen siivous.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei tiedossa hakuvaiheessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Kunnostamisessa suositaan kierrätysmateriaaleja sekä luonnon materiaaleja. Virkistys- ja luontokohteisiin sijoitetaan jätteiden ja roskien keräysastiat sekä tarvittavat ekokäymälät.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei tiedossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Tuetaan ja verkotetaan paikallisia yhdistyksiä, yrittäjiä, mikroyrityksiä, mökkiläisiä. Kunta toimii mahdollistajana.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Kunnostetuissa luonto- ja virkistyspaikoissa tarvitaan opaspalveluita, tiedotteita ja niihin tietosisältöä.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Kunnostuksessa panostetaan esteettömään pääsyyn ja kulkuun luonto- ja virkistyskohteissa. Kunnostetaan ranta-alueita. Rakennetaan tarvittaessa lisävalaistusta. Lisätään opastuskylttejä, jolloin eksymisen riski pienenee. Kohteissa liikkuminen tulee turvallisemmaksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeessa tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia, pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyviä ja nuoria uudelle polulle; ratkaisuilla on sekä henkisiä, taloudellisia että sosiaalisia positiivisia vaikutuksia. Pitkittynyt työttömyys syventää syrjäytymis- ja köyhtymisriskiä. Hankkeessa nostetaan kyläyhdistysten osaamista ja toimintaa laadullisesti; näin ne voivat toimia myös oman kylänsä palvelujen tuottajina (ja sitä myöten työllistäjinä) sekä palvelujen kehittäjinä yhteistyössä kunnan ja elinkeinon harjoittajien kanssa. Luonnolla ja osallisuudella, tekemisellä luonnossa on tutkimustulosten mukaan terapeuttunen vaikutus (ks.http://www.ts.fi/teemat/terveys/244066/Luonto+elvyttaa+ja+terapoi).
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Neutraali. Hankkeen kehittämistoiminta kohdistetaan henkilöiden työttömyyden kesto- ja ikäperusteella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali. Hankkeen kehittämistoiminta kohdistetaan henkilöiden työttömyyden kesto- ja ikäperusteella, kulttuurisella tms. taustalla ei ole merkitystä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali. Hankkeen suunnitteluvaiheessa ei ole tiedossa kylissä relevantteja kulttuuriympäristökohteita. Mikäli näitä ilmaantuu, ne otetaan mukaan hankkeen asettamien raamien (mm. aikataulu ja kustannukset) puitteissa.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeen vetäjäksi palkataan henkilö, jolla on osaaminen ja kokemus ympäristörakentamisen, puutarha-alan ja/tai vastaavan alalta, ja joka osaa aktivoida, kouluttaa ja ohjata työyhteisön muita toimijoita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli iiläisten pitkään työttömänä olleiden määrä (vuonna 2015: 18,7 %) sekä erityisesti miesten osuus työttömistä (58 %). Iin kunta on harvaan asuttu alue, jossa etäisyydet ovat pitkiä. Alueella on runsaasti ränsistyneitä luonto- ja virkistyskohteita. Alueella toimii paikallisyhdistyksiä, mutta heillä ei ole tietotaitoa työllistämiseen.

Asiakkaille tarjottiin palkkatukitöitä sekä koulutuksia, jotka ylläpitivät ja vahvistivat asiakkaiden omaa osaamista. Koulutuksia suunniteltiin tarpeen mukaan, sekä suoritettiin valmiita lyhytkoulutuksia. Palkkatukitöitä räätälöitiin asiakkaiden osaamisen mukaan. Suurin osa töistä oli virkistyskohteiden, kuten laavut, kodat ja pitkospuut, kunnostusta ja rakentamista. Muita työtehtäviä olivat muun muassa valokuvaus, kyselyiden ja geokätkösarjan laatiminen sekä luontokohteiden kuntamarkkinointi. Tukityöllistetyistä yli 30 % työllistyi hankkeen jälkeen muille työmarkkinoille.

Yhdistyksille tarjottiin työnantajataitokoulutusta sekä yhdistysten kanssa tehtiin yhteistyötä kunnostettavien kohteiden valinnassa ja kunnostussuunnitelmissa. Kunta laati yhdistysten kanssa kunnostetuista kohteista toistaiseksi voimassa olevia ylläpitosopimuksia. Tätä uutta toimintamallia kunnan ja yhdistyksiä aktivoivien sopimusten laatimiseksi käytetään aina tarvittaessa myös hankkeen jälkeen. Turvalliset luontokohteet ja niiden markkinointi lisäävät aktiivisuutta kylillä sekä lisäävät alueen vetovoimaa. Luonto- ja matkailualan yrittäjät voivat hyödyntää kohteita jatkossa. Yhdessä kylässä aloitettiin kyläavustajatoiminta, joka myös jatkui hankkeen jälkeen.

Hankkeen hyödyt kunnan toiminnalle työllistämisasioiden hoidossa olivat merkittävät. Yhteistä tahtotilaa työllistämisasioiden hoidossa parannettiin sektorirajat ylittäen. Työnohjaustaitojen merkitys tukityöllistettyjen positiivisten kokemusten rakentajana tiedostettiin, ja myös jatkossa eri osastojen henkilöstön työnohjaustaitoihin kiinnitetään huomioita muun muassa uusissa rekrytoinneissa.