|
|
|
Hankekoodi: S20284
Hankkeen nimi: Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy Pohjois-Pohjanmaan avaintoimialoilla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.7.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Veteraanikatu 1
Puhelinnumero: 0295038000
Postinumero: 90130
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KELA EINE
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eine.kela(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295038227
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on edistää avaintoimialoilta pitkäaikaistyöttömiksi joutuneiden työllistymismahdollisuuksia. Hankkeessa pyritään kohottamaan ja päivittämään pitkäaikaistyöttömien osaamista, työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. Hankeen tavoitteena on osaltaan vastata Pohjois-Suomeen suunniteltujen suurhankkeiden (Pyhäjoen ydinvoimala, kaivoshankkeet ja muut merkittävät investointihankkeet) osaavan työvoiman saatavuuteen ja ennaltaehkäisemään ICT –alan työttömyyden pitkittymistä. Suurhankkeiden luomaa työvoiman kysyntää hyödynnetään pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun.
Tässä hankkeessa avaintoimialoilla tarkoitetaan ICT-alaa, rakennus- ja metalliteollisuutta.
Pitkäaikaistyöttömissä on suuri joukko korkeakoulutettuja alle 50-vuotiaita ICT- alan ammattilaisia, joiden työllistämisessä ICT-alalle tai muille aloille työvoimapolitiikan hyvinä keinoina ovat räätälöidyt työvoimakoulutukset, muuntokoulutukset, ns. kehittämiskoulutukset (keko) sekä omaehtoiset koulutukset.
Rakennusalan ja metalliteollisuuden pitkäaikaistyöttömyys on selkeästi yli 50-vuotiaiden työttömyyttä, joka on pitkittyessään muuttunut suhdannetyöttömyydestä rakenteelliseksi työttömyydeksi. Työvoimapolitiikan toimenpiteinä ovat soveliaimpia räätälöidyt yksilölliset koulutukset ja palkkatuetun työn yhdistelmät.
Hankkeen tärkeänä toimenpiteenä ovat selvitykset ja kartoitukset pitkäaikaistyöttömien osaamistarpeista, avaintoimialojen yritysten työvoimatarpeista, suurhankkeiden alihankkijayritysten työvoimatarpeista ja pendelöinnin helpottamisesta.
Hankkeen tulokset syntyvät toteutettavien työvoimapalveluiden vaikuttavuuden kautta työllistymisenä. Pitkäaikaistyöttömien osaaminen hyödynnetään yrityksissä sekä osaamisperusteisessa yrityksen kasvussa (esim. ICT –alalla) että suurhankkeiden toteutuksessa osana työvoiman saatavuuden turvaamista. Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen estää köyhyyttä ja syrjäytyneisyyttä ja helpottaa kuntien tilannetta. Hankkeella edistetään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta ja pidemmällä ajalla julkisen liikenteen kehittymistä.
Horisontaaliset vaikutukset:
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeessa räätälöidyillä koulutuksilla. Kestävä kehitys huomioidaan avaintoimialojen pitkäaikaistyöttömien osaamisen hyödyntämisessä uusilla aloilla elinkeinorakenteen kehittämisessä.
Pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat työttömät avaintoimialoilla, joiksi tässä nimetään ICT –ala, rakennusala ja metalliala.
Alueellisesti hanke kattaa Pohjois-Pohjanmaan kunnat sekä myös Vaalan kunnan 1.1.2016 alkaen, jolloin Vaala siirtyy Kainuun maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.
Yritykset hyötyvät, kun niiden työvoiman saatavuusongelmiin tarjotaan ratkaisuja.
Kunnat hyötyvät, kun niiden velvoitetta pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen voidaan edistää.
Palveluntuottajat hyötyvät kehittäessään uudenlaisia koulutus- ja työllistämisratkaisuja.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 383 200
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 342 622
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 383 200
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 342 622
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Koillismaan
Kunnat: Siikajoki, Lumijoki, Muhos, Ylivieska, Merijärvi, Oulainen, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Alavieska, Kempele, Raahe, Ii, Hailuoto, Utajärvi, Siikalatva, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Oulu, Sievi, Reisjärvi, Nivala, Pyhäntä, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Haapavesi, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 135
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 80
Suunniteltu: 400
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Lisätään sähköisten palveluiden käyttöä hankinnoissa ja tapaamisissa. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään esimerkiksi videoyhteyksiä kokousten järjestämisessä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Julkisia liikenneyhteyksiä kehittämällä voidaan vähentää yksityisten kulkuneuvojen käyttöä ja siten vähentää ilmansaasteiden määrää. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Vaikutukset ovat vähäisiä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Esim. hankittavan työvoimakoulutuksen sisällössä voidaan painottaa materiaalitehokkuusosaamista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Työvoimakoulutushankinnoissa voidaan ottaa kohderyhmän osaaminen huomioon suuntaamalla koulutusta ja työssäoppimisjaksoja yrityksiin, joissa uusiutuvaa energiaa kehitetään ja hyödynnetään. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 7 |
| Avainalojen pitkäaikaistyöttömien ryhmässä on kokeneita tutkimus- ja tuotekehityksessä työskennelleitä henkilöitä, joiden osaamisen soveltaminen muilla aloilla mahdollistaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen. Paikallista elinkeinorakennetta kehitetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä parantamalla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
| Hyödynnetään sähköisiä palveluita jatkossa entistä enemmän (mm. sähköinen kilpailutusalusta). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Suurhankkeet lisäävät työvoiman pendelöintiä, mikä vaatii julkisen liikenteen kehittämistä. Liikkumisen helpottaminen edellyttää selvitystä liikkumistarpeista. Etäyhteyksien hyödyntäminen vähentää liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Työttömyyden vähentäminen edistää väestön hyvinvointia ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Koulutusten kohdentaminen räätälöidysti edistää miesten ja naisten pääsyä työmarkkinoille. Miesten ja naisten tasa-arvo on sisäänkirjoitettu jo työllistämiseen liittyvissä ohjeistuksissa, jota levitetään myös hanketoimintaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Työllisyyden edistäminen lisää kansalaisten mahdollisuuksia ja aktiivisuutta osallistua yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen toimintaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 5 |
| Työllistämistoimet voivat kohdentua myös kulttuurin ja luovien alojen toimialan tehtäviin, jotka puolestaan tukevat aktiivista toimijuutta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Ympäristöosaamista voidaan myös painottaa työvoimakoulutusten hankinnoissa. | ||
Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy Pohjois-Pohjanmaan avaintoimialoilla (lyh. Pitkos) -hankkeen tavoitteena oli edistää avaintoimialoilta pitkäaikaistyöttömiksi joutuneiden työllistymismahdollisuuksia. Hankkeessa oli tavoite kohottaa ja päivittää osallistujien osaamista, työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. Pitkos-hankkeen tavoitteena oli lisäksi osaltaan vastata Pohjois-Suomeen suunniteltujen suurhankkeiden osaavan työvoiman saatavuuteen ja ennaltaehkäistä ICT-alan työttömyyden pitkittymistä. Avaintoimialat hankkeessa olivat ICT-ala, rakennus- ja metalliteollisuus.
Varsinaisena kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat työttömät nimetyillä avaintoimialoilla. Välilliset kohderyhmät olivat yritykset, kunnat ja palveluntuottajat. Alueellisesti hanke kattoi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan.
Pitkos oli sekä toteutusajan että sisällön ja osallistujamäärän suhteen mittava hanke. Henkilöasiakkaita oli yhteensä 520 ja yrityksiä 80 sekä lisäksi 9 muuta organisaatiota. Pitkos-hankkeen tulokset syntyivät toteutettujen työvoimapalvelujen vaikuttavuuden kautta osallistujien työllistymisenä. Rinnakkaishankkeen rahoituksella Pitkoksen asiakkaille hankittiin avaintoimialoihin liittyviä koulutuskokonaisuuksia (esim. RekryKoulutuksia, korttikoulutuksia, rakennusalalle ohjaavaa koulutusta, maarakennusalan koulutusta, ICT-koulutusta ja Robotiikan 3D-tulostuksen koulutusta) sekä valmennuksia. Palkkatukijaksojen, joita rinnakkaishankkeen kautta tarjottiin, tavoitteena oli tukea henkilöasiakkaan etenemistä työllistymisen polulla, mielellään kohti vakinaista työtä, mutta samalla tarjota yrityksille mahdollisuus saada tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa palkkatuen avulla. Hankkeen rahoituksella toteutettiin myös osaamiskartoituksia.
Hankkeen vaikuttavuusarvioinnissa todettiin valittujen avaintoimialojen olleen juuri oikeita. Asiakkaiden palvelutarpeet työllistymiseen liittyen ovat hyvin yksilölliset. Palvelujen räätälöinti on tärkeää. Pitkäaikaistyöttömien polku kohti työllistymistä tulisi olla mahdollisimman katkeamaton ja sujuva. Pitkos-hanke yhdessä yhteistyöverkoston kanssa pyrki tähän. Vaikuttavuusarvioinnin mukaan hankkeeseen osallistuneista henkilöistä melkein 60 % on työllistynyt heti hankkeeseen osallistumisen päätyttyä. Ko. arvioinnin mukaan nuoret näyttävät työllistyneen hyvin ja ikääntyneitä asiakkaita paremmin etenkin tilanteessa, jossa hankkeeseen osallistumisen päättymisestä on kulunut jonkin verran aikaa. Työnsaanti koettiin tärkeimmäksi vaikutukseksi hankkeen palveluihin osallistumisesta. Työllistymistä on edistänyt ammattitaidon laajentuminen ja uusien taitojen saaminen sekä luottamuksen lisääntyminen omaa ammattitaitoa kohtaan.
Työnantajat kokivat tehdyn arvioinnin mukaan saaneensa hankkeesta pääasiassa jonkin verran hyötyä organisaatioonsa. Yhteensä 87 % vastanneista organisaatioista koki saaneensa hyötyä vähintäänkin jonkin verran. Erityisesti palkkatuella työllistäminen, mutta myös yhteishankintakoulutus (RekryKoulutus), koettiin hyödyllisiksi hankkeen palveluiksi. Osa yrityksistä sai näiden avulla työntekijöitä, joita ei olisi muutoin saanut. Parhaimmillaan hanke on osaltaan ollut edistämässä osaavan työvoiman saantia sekä yritysten prosesseja ja työn sujuvuutta.
Noin puolet hankkeen avulla työllistyneistä on työllistynyt uudelle toimialalle ja puolet samalle toimialalle, jolla he olivat aikaisemmin (vaikuttavuusarviointi). Uudet toimialat ovat olleet eniten rakennusalalta sekä metallialalta. Yli puolet kyselyyn vastanneista on työllistynyt uuteen ammattiin. Noin kymmenesosa työllistyneistä asiakkaista ilmoitti kyselyssä muuttaneensa työn vuoksi.