Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20284

Hankkeen nimi: Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy Pohjois-Pohjanmaan avaintoimialoilla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.7.2019

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Veteraanikatu 1

Puhelinnumero: 0295038000

Postinumero: 90130

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KELA EINE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eine.kela(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295038227

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on edistää avaintoimialoilta pitkäaikaistyöttömiksi joutuneiden työllistymismahdollisuuksia. Hankkeessa pyritään kohottamaan ja päivittämään pitkäaikaistyöttömien osaamista, työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta. Hankeen tavoitteena on osaltaan vastata Pohjois-Suomeen suunniteltujen suurhankkeiden (Pyhäjoen ydinvoimala, kaivoshankkeet ja muut merkittävät investointihankkeet) osaavan työvoiman saatavuuteen ja ennaltaehkäisemään ICT –alan työttömyyden pitkittymistä. Suurhankkeiden luomaa työvoiman kysyntää hyödynnetään pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun.

Tässä hankkeessa avaintoimialoilla tarkoitetaan ICT-alaa, rakennus- ja metalliteollisuutta.

Pitkäaikaistyöttömissä on suuri joukko korkeakoulutettuja alle 50-vuotiaita ICT- alan ammattilaisia, joiden työllistämisessä ICT-alalle tai muille aloille työvoimapolitiikan hyvinä keinoina ovat räätälöidyt työvoimakoulutukset, muuntokoulutukset, ns. kehittämiskoulutukset (keko) sekä omaehtoiset koulutukset.
Rakennusalan ja metalliteollisuuden pitkäaikaistyöttömyys on selkeästi yli 50-vuotiaiden työttömyyttä, joka on pitkittyessään muuttunut suhdannetyöttömyydestä rakenteelliseksi työttömyydeksi. Työvoimapolitiikan toimenpiteinä ovat soveliaimpia räätälöidyt yksilölliset koulutukset ja palkkatuetun työn yhdistelmät.

Hankkeen tärkeänä toimenpiteenä ovat selvitykset ja kartoitukset pitkäaikaistyöttömien osaamistarpeista, avaintoimialojen yritysten työvoimatarpeista, suurhankkeiden alihankkijayritysten työvoimatarpeista ja pendelöinnin helpottamisesta.

Hankkeen tulokset syntyvät toteutettavien työvoimapalveluiden vaikuttavuuden kautta työllistymisenä. Pitkäaikaistyöttömien osaaminen hyödynnetään yrityksissä sekä osaamisperusteisessa yrityksen kasvussa (esim. ICT –alalla) että suurhankkeiden toteutuksessa osana työvoiman saatavuuden turvaamista. Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen estää köyhyyttä ja syrjäytyneisyyttä ja helpottaa kuntien tilannetta. Hankkeella edistetään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta ja pidemmällä ajalla julkisen liikenteen kehittymistä.

Horisontaaliset vaikutukset:
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeessa räätälöidyillä koulutuksilla. Kestävä kehitys huomioidaan avaintoimialojen pitkäaikaistyöttömien osaamisen hyödyntämisessä uusilla aloilla elinkeinorakenteen kehittämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pitkäaikaistyöttömät ja pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat työttömät avaintoimialoilla, joiksi tässä nimetään ICT –ala, rakennusala ja metalliala.

Alueellisesti hanke kattaa Pohjois-Pohjanmaan kunnat sekä myös Vaalan kunnan 1.1.2016 alkaen, jolloin Vaala siirtyy Kainuun maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritykset hyötyvät, kun niiden työvoiman saatavuusongelmiin tarjotaan ratkaisuja.
Kunnat hyötyvät, kun niiden velvoitetta pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen voidaan edistää.
Palveluntuottajat hyötyvät kehittäessään uudenlaisia koulutus- ja työllistämisratkaisuja.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 383 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 277 623

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 383 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 277 623

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Oulun, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Hailuoto, Muhos, Raahe, Oulainen, Tyrnävä, Kempele, Ii, Alavieska, Ylivieska, Kärsämäki, Sievi, Siikajoki, Kalajoki, Utajärvi, Siikalatva, Lumijoki, Taivalkoski, Reisjärvi, Pyhäjärvi, Merijärvi, Oulu, Haapavesi, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Kuusamo, Liminka, Nivala, Pyhäntä, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 135

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 74

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysit eri toimialojen sukupuolipainotuksesta saadaan tilastokeskuksen ja työnhakijoiden osalta työnvälitystilastojen avulla. Pitkäaikaistyöttömien kohderyhmässä avainaloilla on miesten työttömyys lisääntynyt huomattavasti verrattuna naisiin. Rakennemuutokset ovat kohdistuneet erityisesti miesvaltaisille aloille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Räätälöidyillä koulutuksilla huomioidaan sukupuolinäkökulma molemmille sukupuolille sopiviksi. Lähinnä ICT -alalla on korkeasti koulutettuja naistyöntekijöitä. Naiset sijoittuvat helpommin muutoskoulutuksilla mm. sote alalle ennen työttömyyden pitkittymistä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen rinnakkaishankkeen kautta hankittavissa työvoimapalveluissa ja niiden kehittämisessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Lisätään sähköisten palveluiden käyttöä hankinnoissa ja tapaamisissa. Hankkeen toiminnassa hyödynnetään esimerkiksi videoyhteyksiä kokousten järjestämisessä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 2
Julkisia liikenneyhteyksiä kehittämällä voidaan vähentää yksityisten kulkuneuvojen käyttöä ja siten vähentää ilmansaasteiden määrää.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Vaikutukset ovat vähäisiä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Esim. hankittavan työvoimakoulutuksen sisällössä voidaan painottaa materiaalitehokkuusosaamista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Työvoimakoulutushankinnoissa voidaan ottaa kohderyhmän osaaminen huomioon suuntaamalla koulutusta ja työssäoppimisjaksoja yrityksiin, joissa uusiutuvaa energiaa kehitetään ja hyödynnetään.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 7
Avainalojen pitkäaikaistyöttömien ryhmässä on kokeneita tutkimus- ja tuotekehityksessä työskennelleitä henkilöitä, joiden osaamisen soveltaminen muilla aloilla mahdollistaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen. Paikallista elinkeinorakennetta kehitetään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä parantamalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Hyödynnetään sähköisiä palveluita jatkossa entistä enemmän (mm. sähköinen kilpailutusalusta).
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Suurhankkeet lisäävät työvoiman pendelöintiä, mikä vaatii julkisen liikenteen kehittämistä. Liikkumisen helpottaminen edellyttää selvitystä liikkumistarpeista. Etäyhteyksien hyödyntäminen vähentää liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Työttömyyden vähentäminen edistää väestön hyvinvointia ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Koulutusten kohdentaminen räätälöidysti edistää miesten ja naisten pääsyä työmarkkinoille. Miesten ja naisten tasa-arvo on sisäänkirjoitettu jo työllistämiseen liittyvissä ohjeistuksissa, jota levitetään myös hanketoimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Työllisyyden edistäminen lisää kansalaisten mahdollisuuksia ja aktiivisuutta osallistua yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen toimintaan.
Kulttuuriympäristö 4 5
Työllistämistoimet voivat kohdentua myös kulttuurin ja luovien alojen toimialan tehtäviin, jotka puolestaan tukevat aktiivista toimijuutta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Ympäristöosaamista voidaan myös painottaa työvoimakoulutusten hankinnoissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-