Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20285

Hankkeen nimi: STEP - Y-askelin tulevaisuuden työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0242746-2

Jakeluosoite: Sirkkalantie 12 A

Puhelinnumero: 013 267 7111

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.joensuu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KAUPPINEN OLLI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: olli.kauppinen(at)jns.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5587514

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke tukee hallitusohjelman ja OKM:n KESU:n tavoitteita koulutuksen työelämäyhteyksien ja yrittäjyyskasvatuksen vahvistamisesta. Lisäksi OPS 2016 uudistustyön myötä opetussuunnitelman perusteissa korostuvat laaja-alaisen osaamisen taidot. Hankkeessa toteutettavien mallinnusten kautta luodaan pohja opetussuunnitelman perusteiden työelämä- ja yrittäjyysnäkökulmaan siten, että elinikäisen oppimisen avaintaidot, yrittäjämäinen toimintatapa sekä työelämäyhteydet vahvistuvat.

Yrittäjyyskasvatus on osa elinikäistä oppimista, jossa yksilön koulutus- ja oppimispolkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät ja täydentyvät. Yrittäjyyskasvatuksen kautta kehitetään opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, oppimisympäristöjä ja toimintakulttuuria, opetushenkilöstön osaamista sekä yrittäjyyttä tukevia toimintaverkostoja, jotta oppijan yrittäjämäiset valmiudet, työelämätaidot ja elämänhallinta vahvistuvat. Kyse on myös oppijan omien vahvuuksien tunnistamisesta, vastuunotosta, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista sekä kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Yrittäjyyskasvatuksella vahvistetaan myös tulevaisuuden työmarkkinoilla toimimisen valmiuksia, joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Yleissivistävässä koulutuksessa korostetaan myönteisiä asenteita, yrittäjyyteen liittyviä perustietoja ja -taitoja sekä yrittäjämäistä toimintatapaa. Yrittäjyyskasvatus käsitteenä kattaa myös yrittäjyyskoulutuksen. Toisella asteella osaamista syvennetään ja mukaan tulevat myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet.

Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten työelämätuntemusta, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä kehittämällä yrittäjyyskasvatuksen hyviä käytänteitä sekä lisäämällä opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatuksellista osaamista työelämäyhteistyön, koulutusten ja vertaisoppimisen kautta. Hankkeen aikana kootaan ja kehitetään ohjaus- ja opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja työvälineitä vahvistamaan työelämätaitojen ja yrittäjyyden integroimista opetettavien aineiden sisältöihin ja tavoitteisiin. Hankkeen myötä valtakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen YES-malli sekä Nuori Yrittäjyys -ohjelma saadaan Pohjois-Karjalaan yleissivistävän koulutuksen tueksi.

Varsinaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen yläkoulujen sekä lukioiden opinto-ohjaajat, opettajat ja rehtorit. Perusopetuksen puolelta hanke koskee myös niitä alakouluja, joissa yhtenäiskouluina on samat opettajat yläkoulun opettajien kanssa. Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat erityisesti seuraaville kouluasteille: lukio ja perusasteen 9-luokkalaiset. Toimenpiteissä painotetaan erityisesti siirtymävaiheiden tuen merkitystä koulutus- ja uravalintoihin. Oppilaat ovat välillisinä hyödynsaajina hankkeen toimenpiteitä kehittävien ja toteuttavien ohjauksen ja opetuksen asiantuntijoiden kautta.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa hyödyntäen ammatillisen koulutuksen kokemuksia yrittäjyyden oppimisympäristöistä ja soveltaen niitä kohderyhmille sopiviksi. Muina yhteistyökumppaneina ovat alueellisesti mm. yrittäjäjärjestöt, kauppakamari, uusyrityskeskus, kehittämisyhtiöt ja yritykset, joiden kanssa yhdessä kehitetään koulu-yritysyhteistyötä uusille urille. Kansallisesti yhteistyötä tehdään erilaisissa yrittäjyyskasvatuksen verkostoissa.

Konkreettiset tulokset:
1) parhaiden käytäntöjen työkalupakki, Y-pakki, on käytettävissä työelämätaitojen ja yrittäjyyden integroimiseksi oppimiseen
2) kouluissa on vastuuhenkilöt, Y-opet, jotka toimivat yrittäjyyskasvatuksen tukihenkilöinä
3) yrittäjyyskasvatuksen ympärille on kehittynyt aktiivinen kehittämisverkosto
4) opettajien ja ohjaajien lisääntynyt työelämätuntemus ja vahvistuneet yrittäjyyskasvatuksen valmiudet tukevat uudenlaista oppimista
5) YES-toiminta ja Nuori Yrittäjyys -ohjelma aktivoituu maakunnassa

Tässä hankkeessa mukana olevien koulujen toimintakulttuuriin haetaan yksittäisten toimenpiteiden sijasta kokonaisvaltaisempaa ja kestävämpää toimintaa. Kokemukset ja tulokset voidaan hyödyntää alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä kouluverkostossa. Hankkeen toimenpiteillä voidaan vastata pitkällä aikajänteellä alueen rakennemuutoksesta johtuviin haasteisiin ja muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin sekä estää nuorten syrjäytymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksessa yläkoulujen sekä lukioiden opinto-ohjaajat, opettajat ja rehtorit. Perusopetuksen puolelta hanke koskee myös niitä alakouluja, joissa yhtenäiskouluina on samat opettajat yläkoulun opettajien kanssa.

Hankkeen toimenpiteet kohdentuvat erityisesti seuraaville kouluasteille: lukio sekä 9-luokkalaiset perusasteella. Rajauksen perusteena on näkökulma siirtymävaiheiden tuen merkityksellisyydestä koulutus- ja uravalintoihin sekä työelämätuntemisen ja osaamisen jatkumisesta aina työmarkkinoille saakka.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Suurin välillinen kohderyhmä muodostuu perusopetuksen yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaista, jotka ovat lähes suoraan hyödynsaajia hankkeen toimenpiteitä kehittävien ja toteuttavien ohjauksen ja muun koulutuksen asiantuntijoiden kautta.

Muita välillisiä kohderyhmiä tai hyödynsaajia ovat:
alueen yritys- ja elinkeinoelämän edustajat
alueen kuntien johtajat, päättäjät ja rahoittajat
yrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutusorganisaatiot ja niiden henkilöstö
yhteisöt ja järjestöt
muut koulut ja oppilaitokset
muut hanketoimijat
viranomaistahot
vanhemmat ja vanhempaintoimikunnat, muut kouluyhteistyötoimikunnat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 299 880

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 296 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 428 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 423 158

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Polvijärvi, Kontiolahti, Liperi, Joensuu, Outokumpu, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 152

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kevyt analyysi on toteutettu hyödyntäen rakennerahastot.fi -verkkosivujen ohjeistuksia, Sosiaali- ja terveysministeriön laatimia apukysymyksiä ’suvaukseen’ sekä sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä edistävän hankkeen, Lapin Letkan tuottamaa ’suvauskonetta’. Yrittäjyyskasvatuksessa arvostetaan yhtäläisesti eri sukupuolille tyypillisiä arvoja, valintoja ja elämänkokemuksia. Avainajatuksia ovat yhteisöllisyys ja tasa-arvoisuus. Nämä periaatteet ohjaavat myös hankkeen toimintaa. Hanke edistää eri sukupuolten asioita tasapuolisesti. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet ovat kohderyhmien edustajille yhtäläiset sukupuoleen katsomatta. Tarvittaessa toimenpiteiden arvioinnin kautta nostetaan esille huomioonotettavia asioita tai kehittämiskohteita ja parannetaan hankkeen tarvelähtöisyyttä, toimintaa ja vaikuttavuutta eri sukupuolten kannalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnot ja palvelut ovat kohderyhmien edustajien saatavilla yhtäläisesti sukupuoleen katsomatta. Hankkeessa arvioidaan toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ottamalla huomioon hankkeen toimintaympäristö. Arvioinnissa tarkastellaan miten jokin tavoite, toimenpide tai ratkaisu koskee eri sukupuolia. Näin nostetaan esille huomioonotettavia asioita tai kehittämiskohteita ja parannetaan hankkeen tarvelähtöisyyttä, toimintaa ja vaikuttavuutta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toiminnot ja palvelut ovat kohderyhmien edustajien saatavilla yhtäläisesti sukupuoleen katsomatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Verkkoympäristöjen ja muiden sähköisten työvälineiden hyödyntäminen hankkeen toiminnoissa vähentää tarvetta tulostaa ja monistaa oppimateriaaleja sekä siirtyä pitkiä välimatkoja. Materiaalivalinnoissa suositaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Yrittäjyyskasvatukseen kuuluu oleellisesti ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisääminen ja luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuva toiminta. Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt rohkaisevat kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisumalleihin ja toimintatapoihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Pitkien välimatkojen matkustamisen sijaan suositaan verkkoympäristöjä ja muita sähköisiä yhteydenpitovälineitä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamien kuormitusten vähentämiseksi. Samaiset paperittomat ratkaisut ja työvälineet ehkäisevät ilmastonmuutokseen johtavien hiilidioksidipäästöjen muodostumista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Materiaalivalinnoissa suositaan ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Yrittäjyyskasvatus vaihtoehtoiset oppimisympäristöt rohkaisevat kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisumalleihin ja toimintatapoihin, joissa huomioidaan myös luonnon monimuotoisuus.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
Verkkoympäristöjen ja muiden sähköisten työvälineiden hyödyntäminen vähentää ilman kasvihuonekaasujen tuottamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella on neutraali kokonaisvaikutus Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 3
Tiedottamisessa hyödynnetään pääosin paperittomia keinoja. Lisäksi hankkeessa otetaan käyttöön sähköisiä oppimisympäristöjä, jotka vähentävät tarvetta tulostaa ja monistaa oppimateriaaleja. Toimintatapa ehkäisee siten myös jätteen muodostumista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeessa suositaan paikallista osaamista ja palvelujen tuottamista kokonaistaloudellisuuden ja vähähiilisyyden huomioimiseksi. Koulut kehittävät omaa toimintaansa yhä enenevässä määrin työelämää palvelevaksi. Nuoret luovat uusia yhteyksiä yrityselämään ja omaksuvat yrittäjämäisiä toimintatapoja. Uravaihtoehdot lisääntyvät ja jopa oman yrityksen perustaminen muodostuu todelliseksi vaihtoehdoksi. Yhteiskuntaan saadaan lisää vastuullisia, oma-aloitteisia ja aktiivisia kansalaisia. Koulujen ja työelämän vuoropuhelun myötä syntyy osaavia työntekijöitä, jotka haluavat jäädä omalle paikkakunnalle töihin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat työelämätaitojen ja yrittäjyyden oppimisen uusien toimintamallien ja käytänteiden kautta. Opettajien ja opinto-ohjaajien koulutusten kautta lisätään aineetonta pääomaa, osaamista ja ammatillista (sosiaalista) verkottumista.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Yhteistyössä, kokouksissa ja koulutuksissa hyödynnetään AC-verkkokokousympäristöä ja Skypeä matkustamisen vähentämiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyyden valmiuksien lisääminen edistää taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on hyvän ja merkityksellisen elämän edistäminen yhteiskunnassa. Sen myötä ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnan elinvoimaisuus kasvavat ja kykenemme synnyttämään myös uutta liiketoimintaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toiminnot ovat yhtäläisesti eri kohderyhmien edustajien saavutettavissa. Lisäksi hankkeen aikana kehitettävät mallit, menetelmät ja palvelut ovat kaikille avoimia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Vaihtoehtoiset toteutustavat hankkeessa tukevat sosiaalista yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuutta osallistujien toiminnassa. Yrittäjyyskasvatuksen kautta lisätään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Yrittäjyyskasvatus lisää ymmärrystä ja tuntemusta omasta lähiympäristöstä ja kotimaasta muutenkin kuin pelkästään elinkeinoelämän näkökulmasta. Lisäksi se kehittää vuorovaikutustaitoja ja valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.
Ympäristöosaaminen 2 2
Yrittäjyyskasvatukseen sisältyy oleellisesti ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääminen. Toiminnalliset oppimistehtävät ja vaihtoehtoiset oppimisympäristöt rohkaisevat kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisumalleihin ja toimintatapoihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yrittäjyyskasvatus on elämässä tarvittavien taitojen ja valmiuksien oppimista. Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yrittäjäksi kasvattamista, vaan tavoitteena on kokonaisvaltainen asenteen ja taitojen kehittäminen. Step-Y – askelin tulevaisuuden työelämään – hanke on ollut ajankohtainen ja pystynyt tukemaan kouluja uuden opetussuunnitelman käyttöönottamisessa, jossa laaja-alaisen osaamisen taidot, L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys, läpäisee kaikki oppiaineet. Joensuun seudun opetussuunnitelmaan on hankkeen tuella laadittu yrittäjyyskasvatuksen yhtenäinen polku esiopetuksesta perusasteelle. Samalla on jalkautettu Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemia Yrittäjyyskasvatuksen linjauksia 2017 käytäntöön.
Hankkeen toiminnassa ovat mukana olleet kaikki kuntien yhtenäiskoulut, yläkoulut ja lukiot. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämissuunnitelmia on laadittu ja toteutettu koulukohtaisesti toiveita, tarpeita ja lähtökohtia huomioiden. Suunniteltuja toimintoja ja osallistumisen mahdollisuutta on tasa-arvoisesti tarjottu aina kaikille kouluille. Kunkin koulun osalta hankkeen toteutukset ovat räätälöityjä ja omanlaisiaan kokonaisuuksia.
Yrittäjyyskasvatuksen tukihenkilöinä ja työelämä- ja yrittäjyysverkoston tiedon ja kokemusten levittäjinä ovat toimineet koulujen yrittäjyyskasvatuksen vastuuopettajat eli y-opettaja. He muodostavat y-opettajien tiimin, joka on kokoontunut säännöllisesti koko hankeajan. Y-opettajatoiminta jää pysyväksi ja ryhmän vetäjä on valittu.
Hanke on edistänyt nuorten työelämätuntemusta, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä kehittämällä yrittäjyyskasvatuksen hyviä käytänteitä sekä lisäämällä opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatuksellista osaamista työelämäyhteistyön, koulutusten ja vertaisoppimisen kautta. Koulujen toteuttamia hyviä käytänteitä on kerätty kattavasti kaikilta kouluilta. Lisäksi koulut ovat laatineet yrittäjyyskasvatuksen vuosikellot, joihin on kirjattu tärkeät ajankohdat ja tapahtumat. Hyviä käytänteitä on jaettu Y-opettajille järjestetyissä kokouksissa, y-pakissa sekä saatettu toimijoita yhteyteen.
Hankkeessa on koottu ja kehitetty ohjaus- ja opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja työvälineitä vahvistamaan työelämätaitojen ja yrittäjyyden integroimista opetettavien aineiden sisältöihin ja tavoitteisiin. Kehittämistyötä on tehty koulujen toiveesta ja heidän toimintaa tukien. Yksi suosituimmista toteutuksista on usealla paikkakunnalla järjestetty yrityssuunnistus, jossa oppilaat suunnistavat alueen yrityksissä tehden yritysten laatimia rastitehtäviä. Toteutus on mallinnettu ja materiaalit kaikkien käytettävissä yrittäjyyskasvatuksen parhaiden käytänteiden ja materiaalien y-pakissa. Työelämäyhteistyötä on lisätty järjestämällä opetushenkilöstölle ja yrittäjille yhteisiä tilaisuuksia, joissa on tutustuttu ja suunniteltu tulevaa yhteistyötä. Kummiyritystoiminta on käynnistetty ja sitä aktivoitu useilla kouluilla.
Opetushenkilöstön yrittäjyyskasvatuksellista osaamista on lisätty järjestämällä koulutuksia koulujen koko opettajakunnille. Lisäksi on toteutettu lyhempiä koulutuksia myös pienemmille ryhmille, työpajoja, tiedotustilaisuuksia, learning cafe –tyyppisiä tapahtumia ja valmennuksia opetushenkilöstölle. Kouluilla on käynyt työelämän vierailijoita sekä vierailuja yrityksiin on järjestetty. Benchmarking –matkoilla on käyty tutustumassa yrittäjyyskasvatuksen kehittäjien ja edelläkävijöiden kokeiluihin ja toteutuksiin. Messuilla, seminaareissa, koulutuksissa ja tapahtumissa kohderyhmä on saanut käydä oppimassa uutta ja hakemassa innostusta oman koulun arkeen.
Opetuksen, koulutuksen ja työelämän vuorovaikutus vertaisverkostossa ns. yrittäjyyskasvatusfoorumissa on aktivoitunut, kun hanketta on toteutettu laajassa toimijaverkostossa. Mukana toiminnassa ovat olleet yrittäjät, yritykset, Kauppakamari, Nuorkauppakamari, kehittämisyhtiö, yhdistykset, järjestöt, työelämän muut toimijat, muut opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjät, hankkeet, valtakunnalliset verkostot jne. Hankkeeseen on osallistunut 322 (raportoitavissa 255 hlöä) kohderyhmään kuuluvaa opettajaa, opinto-ohjaajaa tai rehtoria sekä 155 yritystä.
Hanke on toiminut Pohjois-Karjalan YES aluetoimijana ja NY ohjelmia on otettu käyttöön kouluissa. Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa yhteistyössä on toteutettu kiertue, markkinoitu materiaaleja ja malleja sekä edistetty uusien digitaalisten opetusmateriaalien käyttöönottoa.
Hankkeen toimenpiteet on toteutettu pyrkien koulujen toimintakulttuurin yksittäisiä toimintatapoja kokonaisvaltaisempaan ja kestävämpään vaikutukseen. Kokemuksia ja tuloksia on jaettu alueellisesti ja kansallisesti. Hankkeen toiminnalla voidaan pitkäjänteisesti vastata alueellisiin nuorten työllistymisen haasteisiin, murroksessa olevan työelämän osaamistarpeisiin sekä tukea alueen nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan kotiseudullaan.