|
|
|
Hankekoodi: S20287
Hankkeen nimi: Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja työhyvinvointia
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2189312-7
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 01535561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAAPALA ANU MARJA ANNELI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.haapala(at)mamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3125123
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja työhyvinvointia -hanke perustuu tunnistettuun tarpeeseen parantaa pienten ja keskisuurten (pk) yrittäjien ajankäyttöä ja palveluprosesseja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Maaseudun ruoka- ja matkailupalveluja tuottavat yritykset ovat kohderyhmänä, koska leimallista niille on yrittäjän työpanoksen suuruus, toiminnan ja palveluvalikoiman sirpaleisuus mutta kuitenkin samalla halu parantaa ja laajentaa yrityksen toimintaa.
Hankkeen toimenpiteet auttavat pk-yrittäjiä ymmärtämään omaa ydinliiketoimintaansa prosessina, tuovat konkreettisia mittaustuloksia ajankäytön ja oman hyvinvoinnin nykytilasta ja keinoja niiden parantamiseen. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään eri työpakettiin, jotka liittyvät 1) palveluprosessien kehittämiseen, 2) ajankäytön hallintaan, 3) työhyvinvointiin ja 4) hankkeen tulosten levittämiseen. Hankkeen lähestymistapa pk-yritysten kehittämiseen on uusi, koska se yhdistää liiketoimintaprosessien, ajankäytön hallinnan ja oman hyvinvoinnin parantamisen. Hankkeen tavoitteena on kehittää ruokapalvelualan pk-yrittäjien
1) liiketoimintaprosessien kehittämisosaamista
2) antaa keinoja oman ajankäytön (tuottavampaan) hallintaan
3) parantaa pk-yrittäjien työhyvinvointia.
Hankkeen tulokset kootaan raporttiin. Raportissa kuvataan, miten palveluprosessien kehittämistyö eteni ja millaisia toimenpiteitä tehtiin. Siinä kerrotaan myös millaisilla välineillä yrittäjien ajankäyttöä mitattiin ja mitä keinoja ajankäytön hallintaan löydettiin. Sen lisäksi raportissa käydään läpi, miten hyvinvointianalyysilla ja ohjauksella voidaan vaikuttaa pk-yrittäjien työhyvinvointiin. Lopuksi arvioidaan miten käyttökelpoinen tämä lähestymistapa on, kun halutaan kehittää pk-yritysten tuottavuutta ja mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan.
Hankkeen kohderyhmä ovat eteläsavolaiset ruokapalveluja tuottavat pk- ja mikroyritykset. Tämä kohderyhmä on valittu, koska Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke – Ruoka matkailun keskiöön -hankkeessa tehty kysely osoitti, että yrittäjillä on kehittämistyöhön halua, mutta sen suurimpana esteenä on yrittäjien kokema ajanpuute. Tällä hankkeella vastataan alueen yrittäjien esittämään kehittämistoiveeseen. Hankkeen tulokset eivät kuitenkaan rajoitu ruokamatkailuyrityksiin, vaan ovat sovellettavissa eri tyyppisiin pk-yrityksiin/maatilayrityksiin.
Välillisiä kohderyhmiä ovat yritysten/yrittäjien työterveyshuolto ja työhyvinvoinnista vastaavat tahot. Myös muut kehittäjäorganisaatiot hyötyvät hankkeen tuloksista; kehittämistyön menetelmistä ja toimintamallista. Yritysten toiminnan kehittyminen näkyy yritysten asiakkaiden tyytyväisyyden lisääntymisenä. Näin hanke vaikuttaa välillisesti myös yritysten asiakkaisiin.
Hankkeen osallistujat:
Suunnitellusta hankkeesta tiedotettiin sähköpostilla kaikille Ruoka matkailun keskiöön hankkeen postituslistalla olleille ja alueen yrityksille lähetettiin postitse tiedote suunnitellusta hankkeesta.
Osallistumisensa hankkeeseen ovat vahvistaneet:
Hotelli Ruusuhovi, Rantasalmi,
Hotelli Rinssi-Eversti, Rantasalmi,
Löydön kartano, Ristiina,
Vanamola, Joroinen
Pitopalvelu Ambrosia, Kangasniemi.
Yritysten lisäksi myös pk-yrittöjien työterveyspalveluja tarjoava Etelä-Savon Työterveys Oy osallistuu hankkeeseen.
Välillisiä kohderyhmiä ovat yritysten asiakkaat ja mahdollisesti yritysten/yrittäjien työterveyshuolto. Myös alueen muut pk-yritykset ja kehittäjäorganisaatiot hyötyvät hankkeen tuloksista; kehittämistyön menetelmistä ja toimintamallista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 69 227
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 227
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 96 396
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 96 396
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Rantasalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Joroinen
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6
Suunniteltu: 30
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 0 |
| Ruokapalveluprosessien kehittäminen vähentää usein hävikin määrää ja parantaa materiaalien (raaka-aineiden) tehokasta käyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Pk-yrittäjien tukeminen ja toiminnan tuloksellisuuden tehostaminen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Pk-yritysten toimintaa voidaan tehostaa mm. alueen yritysten verkkottumisen avulla. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 6 |
| Asiakasarvon käsittely ja avaaminen yrittäjille luo paremmat mahdollisuudet suunnitella uusia aineettomia palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Yrittäjät ovat tuoneet jo suunnitteluvaiheessa esille toiminnan sirpaleisuuden aiheuttaman "turhan liikenteen ja asioinnin". Miettimällä ratkaisuja näihin ongelmiin voidaan henkilöautoliikennettä/tavarankuljetuksia hieman vähentää. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 5 |
| Hankkeella tavoitteena on edistää pk-yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista tuomalla konkrettista tietoa ajankäytöstä ja hyvinvoinnista. Hankkeen tulokset hyödyttävät myös muita yrittäjiä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 0 |
| Ruokapalvelutyöntekijät maaseudulla ovat usein naisia. Pienissä yritykissä työsuhteet ovat usein osa-aikaisia. Työntekijöiden osallistuminen yrityksen kehitystyöhön lisää sosiaalista tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 5 |
| Elinvoimaiset maaseudun yritykset pitävät yllä kulttuuriympäristöä. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan pk-yritysten toimintaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja työhyvinvointia PETRA -hankkeen tavoitteena oli auttaa eteläsavolaisia ruoka- ja matkailupalveluja tarjoavia pk -yrityksiä kehittämään omaa liiketoimintaansa. Kehittämiskohteet koostuivat neljästä työpaketista joiden sisällöt olivat 1) liiketoiminnan kehittämisosaamien, 2) oman ajankäytön hallinta ja 3) pk -yrittäjien työhyvinvoinnin parantaminen. Hanke oli pilotointihanke, jonka aikana pyrittiin selvittämään käytettyjen toimenpiteiden soveltuvuutta pk -yrityksille. Neljäntenä työpakettina oli hankkeen tulosten levittäminen.
Hankkeessa mukana oli viisi Etelä-Savon alueen ruoka- ja matkailupalveluja tarjoavaa pk -yritystä; Vanamolan majatalot Joroisista, Pitopalvelu Ambrosia Kangasniemeltä, Löydön Kartano Ristiinasta sekä Hotelli Ruusuhovi Oy ja Hotelli Rinssi-Eversti Oy Rantasalmelta. Mukana olevasta viidestä yrityksestä neljällä oli majoituspalvelua sekä lisäksi ravintola- ja/tai pitopalvelutoimintaa. Yhdellä yrittäjällä oli pitopalvelutoiminnan lisäksi huoltamoyritys, mutta ei majoituspalveluja. Yksi majoitus- ja ruokapalveluyrittäjä tarjosi myös luonto- ja elämystoimintaa räätälöidysti asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Hanke toteutettiin ajalla 1.5.2015 - 31.12.2016. Hankkeen aikana tietoa kerättiin mm. haastattelemalla ja seuraamalla yrittäjien toimintaa paikanpäällä, kirjaamalla päivittäisiä toimintoja Pomolle.fi työaikaseurantaohjelmaan sekä mittaamalla kehon toimintaa Firstbeat sykeanalyysimittarin avulla. Lisäksi selvitettiin työpisteiden ergonomiaan ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Nousseiden ongelmakohtien perusteella järjestettiin pajoja (4kpl), joissa asiantuntijat olivat jakamassa yrittäjille tietoa. Aihealueina olivat; 1. työelämäyhteistyö, markkinointi, 2. ruokatuotannon prosessit ja kannattavuus, 3. vastuullisuus ja työhyvinvointi sekä 4. työn hallinta ja johtaminen sekä prosessit omassa toiminnassa. Pajoista kolme oli kaikille avoimia tapahtumia ja viimeisin oli tarkoitettu vain hankkeessa mukana olleille yhteistyökumppaneille.
Opintojaksojen, projektiopintojen sekä opinnäytetöiden kautta kehitettiin yhdessä yrittäjien kanssa uusia työkaluja toiminnan tueksi, kuten vakioitua reseptiikkaa, uusia lounas -ja menulistoja, kesätapahtuma ja toimivampi tarjoilulinjasto. Firstbeat analyysien pohjalta yrittäjät saivat hyvinvointiin liittyviä ohjeita ja neuvoja hankkeessa mukana olleelta työfysioterapeutilta. Uusintamittausten avulla seurattiin edistymistä. Yrittäjille järjestettiin myös täsmäkoulutusta/ -ohjausta yrityksissä paikanpäällä sekä pajojen yhteydessä.
PETRA -hanke on ollut pilotointi-hanke, jonka avulla on haluttu selvittää, minkälaisilla koulutusmenetelmillä tietoa voitaisiin yrittäjille jakaa parhaiten ja tältä pohjalta luoda siihen sopiva koulutuspaketti. Hankkeen aikana tiedon jakamisen keinoina ovat olleet pajat ja täsmäkoulutus/ohjaus sekä yrittäjien kanssa käydyt keskustelut. Materiaalia asiantuntijaluennoista on jaettu yrittäjille sähköisesti. Nämä ovat helpottaneet yrittäjien toiminnan kehittämisessä ja samalla myös uudemman tiedon saamisessa.
Asiantuntijaluentoihin työpajat ovat hyvä paikka tiedon jakamiseen. Pajoissa saatiin yhteisesti jaettua tietoa yrittäjille ja samalla he pääsivät keskustelemaan sekä jakamaan kokemuksiaan toisten yrittäjien kanssa. Pajoja tai muita vastaavia tilaisuuksia ei kuitenkaan tulisi järjestää liian usein vuoden aikana, jotta yrittäjät pääsevät ja jaksavat osallistua niihin.
Ruokapalveluyrityksissä on oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä hankkeen aikana tapahtuneeseen toimintaan, joten hankkeessa käytettyjä toimintatapoja voidaan hyvin käyttää pohjana koulutuspaketin kehitystyössä. Mallina voidaan käyttää: Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö (työelämätreffit, jalkautuminen maakuntiin)
Koulutuksen ja ohjauksen tarjonta (ruokaohjeen vakiointi, hinnoittelu, uudet työmenetelmät ruokatuotannossa, ergonomia ja työhyvinvointi).
Hankkeen tuloksena on kirjoitettu raportti ja neljä lehtiartikkelia alan lehtiin. Julkaisussa on esitelty pk-yritysten tuottavuutta parantava kehittämistyön malli sekä kuvattu ja arvioitu ruokapalveluyrityksissä kokeiltuja toimenpiteitä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Hankesuunnitelmaan kirjattu loppuseminaari ei toteutunut vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Toisaalta hankepäätöksessä loppuseminaaria ei ole kirjattu tuloksiin ja toimenpiteisiin.
Hankkeen aikana on käynyt selville, että yrittäjät haluavat tietoa. Yhtä tärkeää kuin tiedon jakaminen on yrittäjän tukeminen. Yrittäjät tarvitsevat ”vierihoitoa” ja konkreettista apua toiminnan kehittämiseen. Tämä siitä syystä, että arjen rutiineista irrottautuminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen on hankalaa. Koulutus ja kehitystyö olisikin hyvä järjestää toiminnan sesongin ulkopuolelle. Hyvä ajankohta voisi olla esimerkiksi alkusyksy ja vuoden alku, jolloin toiminta on rauhallisinta.