|
|
|
Project code: S20289
Project name: See Me
Policy: 4. Education, professional skills and lifelong learning
Specific objective: 9.1. Improving services supporting transition stages and educational equality
Planned completion time: Start 1.8.2015 and end 31.7.2017
Operational status: Ended
Responsible authority: Centre for Economic Development, Transport and the Environment Häme
Official name of the applicant: Suomen Diakoniaopisto Oy
Organisation type: Vocational institute
Business ID: 2756786-7
Street: Alppikatu 2
Telephone number: 050 502 7569
Postal code: 00530
City/town: Helsinki
Website: http://www.sdo.fi
Project contact person's name: Vesa Silander
Contact person's position in the organisation: Projektipäällikkö
Contact person’s email address: vesa.silander(at)sdo.fi
Contact person's phone number: 0503103448
Number of applicants or subsidy transfer:
The target group is young (under 30 years) immigrants with a low level of formal education. They are underrepresented in the vocational training and they have a long history of unemployment.
The objectives of the project are 1) to recognise non- and informal learning of the target group, 2) to pedagogisate and validate the recognised learning of the target group, 3) to create an e-portfolio to support validisation of learning, and 4) to support target group to get formal training and/or education, or employment.
The activities of the project are 1) kick off of the project, 2) guidance of the target group into the project from the public Employment and Economic Development Offices, 3) the process of recognizing and validating lifelong learning/knowledge of the target group, 4) guidance of the target group into the Preparatory Training for Basic Vocational Education, 5) development of methods for recognizing and validating lifelong learning/knowledge using alternative pedagogy, 6) dissemination of best practices, 7) communication, 8) evaluation, and 9) reporting.
The results of the project are that 80 young immigrants have taken part in the process where their knowledge has been recognized and documented in an e-portfolio. Knowledge of 40 young immigrants has been recognised as a part of Preparatory Training for Basic Vocational Education, and knowledge of 40 young immigrants as a part of Basic Vocational Education. 30 young immigrants have been accepted into some formal training program. Furthermore, 10 persons from the staff of the Helsinki Diaconia College and 5 from Employment and Economic Development Office have learnt and got the competence to use methods with which they are able to recognize the knowledge of young immigrants.
In the short run, the self-knowledge, self-esteem and knowledge capital of the young immigrants have been improved as their non- and informal knowledge has been recognized and validated. Due to the project, their pathway into training programs, education and work has been fastened which on the other hand has decreased their risk of exclusion. The competence of the staff working with the target group has been improved and it has led to better job satisfaction and faster service processes for the target group.
In the long run, the recognition and validation of the knowledge of immigrants has been accepted as part of their integration process. The e-portfolio has become a tool with which immigrants can be accepted into different training programs or work, and they can get their knowledge validated. The immigrants' entrance into working life has been improved and thereby made working life and the whole society increasingly multicultural.
The gender perspective is central for the project. The young immigrant women are at more vulnerable position compared both to Finnish young men and women, and young immigrant men, and therefor they need special protection. The project improves social and cultural equality guaranteeing possibilities for good health, basic security, income, training and work for those young immigrant women who are at risk of exclusion. The project respects the principles of sustainable development. The project is in line with the EU Strategy for the Baltic Sea, and its main objectives, notably the increase of prosperity.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on alle 30-vuotiaat TE-tukikelpoiset maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kohderyhmä on heterogeeninen joukko nuoria, joilla on alhainen muodollinen osaaminen ja joiden työllistyminen on pitkittynyt. Hanke keskittyy erityisesti Suomeen nuoruusiässä tulleisiin tai yksin maahantulleisiin nuoriin. Maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää, vaan heidän välillään on, heidän moninaisista taustoistaan johtuen, merkittäviä eroja. Näitä eroja on tarkoitus huomioida kartoituksessa (henkilökohtaistaminen) ja etsiä kullekin nuorelle hänen taustojaan vastaavia mahdollisuuksia.
1 Suomessa syntyneet, toisen polven maahanmuuttajanuoret
- Yleinen käsitys: Suomessa syntyneet maahanmuuttajalapset käyvät päivähoidossa ja saavat sieltä hyvät edellytykset pärjätä koulussa.
- Kouluista annetun kokemustiedon perusteella tämä on usein liian positiivinen yleistys.
- Perheillä voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat lapseen ja nuoreen.
2 Suomessa syntyneet tai lapsina maahan tulletet nuoret; vanhemmat vailla koulutusta
- Yleinen käsitys: Maahanmuuttaja-lasten koulumenestys on heikko, koska vanhemmat eivät pysty tukemaan lastensa koulunkäyntiä.
- Kouluista annetun kokemustiedon perusteella tämä on usein liian negatiivinen yleistys. Nuorilla on kuitenkin epäselvä kuva ammattitaidosta ja ammateista.
- Perheillä voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat lapseen ja nuoreen.
3 Suomeen nuoruusiässä tulleet nuoret
- Nuoruusiässä maahan tulleet nuoret eivät useinkaan ehdi hankkia sekä riittävää kielitaitoa, opiskelu-valmiuksia ja ammatilliseen koulutukseen vaadittavia taitoja, kuten esimerkiksi yleistä kuvaa ammateista.
- Nuorilla on usein traumaattisia kokemuksia, joita ei huomioida ja joita harvoin hoidetaan.
4 Yksin maahan tulleet nuoret
- Yksin maahan tulleet nuoret jäävät vaille tukea eivätkä ehdi hankkia riittävää kielitaitoa, opiskeluvalmiuksia ja ammatilliseen koulutukseen vaadittavia taitoja, kuten esimerkiksi yleistä kuvaa ammateista.
- Nuorilla on usein traumaattisia kokemuksia, joita ei huomioida ja joita harvoin hoidetaan.
Erityisesti nuorilla maahanmuuttajataustaisilla naisilla on usein hyvin vaikea, jopa traumaattinen tausta. Toisilla tämä tarkoittaa, että he ovat voineet oppia vaativiakin asioita, vaikka heillä ei ole ollut mahdollisuutta käydä muodollista koulua. Toisilla elämä on saattanut olla ”köyhä”, vailla tapahtumia. Tämä näyttää erityisesti koskevan nuoria naisia, jotka usein omien sanojensa mukaan ”ovat istuneet kotona” tai työskennelleet "vain äidin apuna". Ilmaisu saattaa myös viitata kotityön aliarvioimiseen.
Helsingin Diakoniaopiston omistaja, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, on kaikessa yleishyödyllisessä toiminnassaan keskittynyt vaikeimmassa asemassa olevien erityisryhmien ihmisarvon ja palveluiden puolustamiseen ja siksi tässäkin hankkeessa kohdennetaan toimet vaikeimmassa asemassa oleviin nuoriin. Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnassa ja se edellyttää itselle sopivan tehtävän löytymistä, jotta syrjäytymiskierre voitaisiin ennaltaehkäistä tai katkaista. Ilman koulutusta maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät työllisty tämän päivän työmarkkinoille, eivätkä välityömarkkinat pysty tarjoamaan kaikille mielekkäitä tehtäviä, jotka takaisivat riittävän toimeentulon.
Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa työskentelevät tahot ja niiden työntekijät.
1 Helsingin Diakoniaopiston työntekijät
- Helsingin Diakoniaopiston opiskelijoista noin 40 % on maahanmuuttajataustaisia tai Suomen etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ja siksi kaikilla opiston työntekijöillä on tiedon ja työkalujen tarve koskien kohderyhmän osaamisen tunnistamista.
2 Uudenmaan TE-toimiston työntekijät
- Hanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä TE-palvelujen kanssa. Uudenmaan TE-toimisto syöttää hankkeeseen nuoria kolme kertaa vuodessa. Hanke puolestaan tarjoaa TE-toimiston työntekijöille lisäosaamista maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden non- ja informaalin osaamisen tunnistamiseksi.
3 Sovinto ry:n työntekijät
- Sovinto ry:llä on kokemusta maahanmuuttajataustaisten nuorten työpajatyöskentelystä osana osaamisen tunnistamista. Yhteistyössä Sovinto ry:n kanssa opitaan vastavuoroisesti miten kehittäää arkilähtöisiä toiminnallisia työmenetelmiä.
4 Diadome Oy:n työntekijät
- Diadome Oy on kehittänyt työn etsimiseen, löytämiseen ja työssä pysymiseen keskittyviä työelämäpalveluita menestyksellisesti useiden vuosien ajan yhteistyössä työnantajien ja työnhakijoiden kanssa. 1.5.2015 sen työelämäpalvelut siirtyvät osaksi Helsingin Diakoniaopistoa, mikä mahdollistaa työntekijöiden vastavuoroisen benchmarkaamisen.
5 Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos nuorten palveluiden työntekijät
- Vamos nuorten palveluiden työntekijät oppivat hankkeelta osaamisen tunnistamisen dokumentointimenetelmiä ja voivat puolestaan tukea hanketta perille saakka viemisessä ja yhden luukun periaatteen kehittämisessä, mikä Vamoksen erityistä osaamista.
EU and State funding granted: 203 371
EU and State funding used: 203 371
Planned public funding (total): 203 371
Planned public funding used (total): 203 371
Regions: Uusimaa
Subregions: Helsinki
Municipalities: Helsinki
Street:
Postal code:
City/town:
Planned: 0
Completed according to monitoring information: 0
Planned: 80
| Direct | Indirect | |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa jätteiden määrä ja hyötykäyttöaste on arvioitu olennaiseksi tekijäksi. Hankkeessa asiakokonaisuuden merkitys on kuitenkin vähäinen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 10 |
| Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka työllistyvät huonommin kuin suomalaistaustaiset nuoret. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajataustaisille nuorille soveltuvia palveluita, jotka auttavat heidän etenemistään opiskelu- ja työllisyyspoluilla. Viime kädessä hanke edistää nuorisotakuun toteuttamista, mikä on merkittävä taloudellinen kysymys. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa liikkuminen ja logistiikka on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeessa erityisen merkityksellinen. | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Hankkeen ensisijainen tavoite on hyvinvoinnin edistäminen. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen asiakkaan omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Hanke pyrkii varmistamaan, että yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat myös maahanmuuttajataustaisten nuorten ulottuvilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että syrjäytyminen koulutus- ja työllistymispoluilta tapahtuu ja kohdistuu miehiin ja naisiin eri tavoin. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat haavoittuvammassa asemassa verrattuna sekä valtaväestöön kuuluviin nuoriin että maahanmuuttajataustaisiin nuoriiin miehiin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Koulutus- ja työllisyyspoluilta syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajataustaisille nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon, koulutukseen ja työllistymiseen. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota myös maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtimenen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta merkityksellinen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on usein paljon tietoa kestävästä kehityksestä, sillä moni tulee maista, joissa luonnonvarojen riittämättömyys ja monimuotoisuuden katoaminen on ajanut heitä paon tielle. On osoittautunut, että aihe kiinnostaa heitä ja he kantavat huolta luonnosta myös heidän uudessa kotimaassaan, jossa he taloudellisistakin syistä ovat tottuneet kierrattämään. Siksi tässäkin hankkeessa pidetään esillä kestävän kehityksen teemoja ja kannustetaan nuoria ymmärtämään suhdettaan luontoon ja vahvistamaan ympäristövastuullisuutta. Samalla parannetaan myös työntekijöiden valmiuksia ympäristökasvatustyöhön. |
The project started by teaching participants basics of the Finnish Society, education system and vocational studies. They worked with their own narrative and made a video presentation and plan for their studies and future.
They produced material for The Book of Cultures. Participants saved their CVs, presentations, certificates, evaluations, work experience documents, courses and diplomas, etc. to ePortfolio (http://herringbarrel.blogspot.fi/2017/03/how-to-use-cloud-for-eportfolio.html).
The project utilized self-valuation and independent work was practiced. In the morning they were conducted as a class and in the afternoons they did independent work. Every day or every week participants were asked what will they do on that day and do they think about their day – and if they are satisfied with their work and results.
One of our participants was interviewed for the celebration of ESR 60 years.
video: https://youtu.be/NTOn6ZCLMYs
As a result of the project there have been 80 immigrants that have taken part in the process. It is 100 % of our target. On average, people that participated in the group were in it for 50 days.
71% of the participants were female. This was little over the target (62,5%). The average age was 32 years. Average age for females was over 33 and for males under 29. About 43% of participants are now studying. 41% of the participants had a Somalian background.