Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Description of the project funded by the European Social Fund (ESF)

1 Project

Project code: S20289

Project name: See Me

Policy: 4. Education, professional skills and lifelong learning

Specific objective: 9.1. Improving services supporting transition stages and educational equality

Planned completion time: Start 1.8.2015 and end 31.7.2017

Operational status: Ended

Responsible authority: Centre for Economic Development, Transport and the Environment Häme

2 Basic applicant information

Official name of the applicant: Suomen Diakoniaopisto Oy

Organisation type: Vocational institute

Business ID: 2756786-7

Street: Alppikatu 2

Telephone number: 050 502 7569

Postal code: 00530

City/town: Helsinki

Website: http://www.sdo.fi

Project contact person's name: Vesa Silander

Contact person's position in the organisation: Projektipäällikkö

Contact person’s email address: vesa.silander(at)sdo.fi

Contact person's phone number: 0503103448

Number of applicants or subsidy transfer:

3 Plan-specified summary of the project completion

The target group is young (under 30 years) immigrants with a low level of formal education. They are underrepresented in the vocational training and they have a long history of unemployment.

The objectives of the project are 1) to recognise non- and informal learning of the target group, 2) to pedagogisate and validate the recognised learning of the target group, 3) to create an e-portfolio to support validisation of learning, and 4) to support target group to get formal training and/or education, or employment.

The activities of the project are 1) kick off of the project, 2) guidance of the target group into the project from the public Employment and Economic Development Offices, 3) the process of recognizing and validating lifelong learning/knowledge of the target group, 4) guidance of the target group into the Preparatory Training for Basic Vocational Education, 5) development of methods for recognizing and validating lifelong learning/knowledge using alternative pedagogy, 6) dissemination of best practices, 7) communication, 8) evaluation, and 9) reporting.

The results of the project are that 80 young immigrants have taken part in the process where their knowledge has been recognized and documented in an e-portfolio. Knowledge of 40 young immigrants has been recognised as a part of Preparatory Training for Basic Vocational Education, and knowledge of 40 young immigrants as a part of Basic Vocational Education. 30 young immigrants have been accepted into some formal training program. Furthermore, 10 persons from the staff of the Helsinki Diaconia College and 5 from Employment and Economic Development Office have learnt and got the competence to use methods with which they are able to recognize the knowledge of young immigrants.

In the short run, the self-knowledge, self-esteem and knowledge capital of the young immigrants have been improved as their non- and informal knowledge has been recognized and validated. Due to the project, their pathway into training programs, education and work has been fastened which on the other hand has decreased their risk of exclusion. The competence of the staff working with the target group has been improved and it has led to better job satisfaction and faster service processes for the target group.

In the long run, the recognition and validation of the knowledge of immigrants has been accepted as part of their integration process. The e-portfolio has become a tool with which immigrants can be accepted into different training programs or work, and they can get their knowledge validated. The immigrants' entrance into working life has been improved and thereby made working life and the whole society increasingly multicultural.

The gender perspective is central for the project. The young immigrant women are at more vulnerable position compared both to Finnish young men and women, and young immigrant men, and therefor they need special protection. The project improves social and cultural equality guaranteeing possibilities for good health, basic security, income, training and work for those young immigrant women who are at risk of exclusion. The project respects the principles of sustainable development. The project is in line with the EU Strategy for the Baltic Sea, and its main objectives, notably the increase of prosperity.

4 Project target groups

4.1 Actual target groups

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on alle 30-vuotiaat TE-tukikelpoiset maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kohderyhmä on heterogeeninen joukko nuoria, joilla on alhainen muodollinen osaaminen ja joiden työllistyminen on pitkittynyt. Hanke keskittyy erityisesti Suomeen nuoruusiässä tulleisiin tai yksin maahantulleisiin nuoriin. Maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää, vaan heidän välillään on, heidän moninaisista taustoistaan johtuen, merkittäviä eroja. Näitä eroja on tarkoitus huomioida kartoituksessa (henkilökohtaistaminen) ja etsiä kullekin nuorelle hänen taustojaan vastaavia mahdollisuuksia.

1 Suomessa syntyneet, toisen polven maahanmuuttajanuoret
- Yleinen käsitys: Suomessa syntyneet maahanmuuttajalapset käyvät päivähoidossa ja saavat sieltä hyvät edellytykset pärjätä koulussa.
- Kouluista annetun kokemustiedon perusteella tämä on usein liian positiivinen yleistys.
- Perheillä voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat lapseen ja nuoreen.

2 Suomessa syntyneet tai lapsina maahan tulletet nuoret; vanhemmat vailla koulutusta
- Yleinen käsitys: Maahanmuuttaja-lasten koulumenestys on heikko, koska vanhemmat eivät pysty tukemaan lastensa koulunkäyntiä.
- Kouluista annetun kokemustiedon perusteella tämä on usein liian negatiivinen yleistys. Nuorilla on kuitenkin epäselvä kuva ammattitaidosta ja ammateista.
- Perheillä voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat lapseen ja nuoreen.

3 Suomeen nuoruusiässä tulleet nuoret
- Nuoruusiässä maahan tulleet nuoret eivät useinkaan ehdi hankkia sekä riittävää kielitaitoa, opiskelu-valmiuksia ja ammatilliseen koulutukseen vaadittavia taitoja, kuten esimerkiksi yleistä kuvaa ammateista.
- Nuorilla on usein traumaattisia kokemuksia, joita ei huomioida ja joita harvoin hoidetaan.

4 Yksin maahan tulleet nuoret
- Yksin maahan tulleet nuoret jäävät vaille tukea eivätkä ehdi hankkia riittävää kielitaitoa, opiskeluvalmiuksia ja ammatilliseen koulutukseen vaadittavia taitoja, kuten esimerkiksi yleistä kuvaa ammateista.
- Nuorilla on usein traumaattisia kokemuksia, joita ei huomioida ja joita harvoin hoidetaan.

Erityisesti nuorilla maahanmuuttajataustaisilla naisilla on usein hyvin vaikea, jopa traumaattinen tausta. Toisilla tämä tarkoittaa, että he ovat voineet oppia vaativiakin asioita, vaikka heillä ei ole ollut mahdollisuutta käydä muodollista koulua. Toisilla elämä on saattanut olla ”köyhä”, vailla tapahtumia. Tämä näyttää erityisesti koskevan nuoria naisia, jotka usein omien sanojensa mukaan ”ovat istuneet kotona” tai työskennelleet "vain äidin apuna". Ilmaisu saattaa myös viitata kotityön aliarvioimiseen.

Helsingin Diakoniaopiston omistaja, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, on kaikessa yleishyödyllisessä toiminnassaan keskittynyt vaikeimmassa asemassa olevien erityisryhmien ihmisarvon ja palveluiden puolustamiseen ja siksi tässäkin hankkeessa kohdennetaan toimet vaikeimmassa asemassa oleviin nuoriin. Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnassa ja se edellyttää itselle sopivan tehtävän löytymistä, jotta syrjäytymiskierre voitaisiin ennaltaehkäistä tai katkaista. Ilman koulutusta maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät työllisty tämän päivän työmarkkinoille, eivätkä välityömarkkinat pysty tarjoamaan kaikille mielekkäitä tehtäviä, jotka takaisivat riittävän toimeentulon.

4.2 Indirect target groups

Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa työskentelevät tahot ja niiden työntekijät.

1 Helsingin Diakoniaopiston työntekijät
- Helsingin Diakoniaopiston opiskelijoista noin 40 % on maahanmuuttajataustaisia tai Suomen etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ja siksi kaikilla opiston työntekijöillä on tiedon ja työkalujen tarve koskien kohderyhmän osaamisen tunnistamista.

2 Uudenmaan TE-toimiston työntekijät
- Hanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä TE-palvelujen kanssa. Uudenmaan TE-toimisto syöttää hankkeeseen nuoria kolme kertaa vuodessa. Hanke puolestaan tarjoaa TE-toimiston työntekijöille lisäosaamista maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden non- ja informaalin osaamisen tunnistamiseksi.

3 Sovinto ry:n työntekijät
- Sovinto ry:llä on kokemusta maahanmuuttajataustaisten nuorten työpajatyöskentelystä osana osaamisen tunnistamista. Yhteistyössä Sovinto ry:n kanssa opitaan vastavuoroisesti miten kehittäää arkilähtöisiä toiminnallisia työmenetelmiä.

4 Diadome Oy:n työntekijät
- Diadome Oy on kehittänyt työn etsimiseen, löytämiseen ja työssä pysymiseen keskittyviä työelämäpalveluita menestyksellisesti useiden vuosien ajan yhteistyössä työnantajien ja työnhakijoiden kanssa. 1.5.2015 sen työelämäpalvelut siirtyvät osaksi Helsingin Diakoniaopistoa, mikä mahdollistaa työntekijöiden vastavuoroisen benchmarkaamisen.

5 Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos nuorten palveluiden työntekijät
- Vamos nuorten palveluiden työntekijät oppivat hankkeelta osaamisen tunnistamisen dokumentointimenetelmiä ja voivat puolestaan tukea hanketta perille saakka viemisessä ja yhden luukun periaatteen kehittämisessä, mikä Vamoksen erityistä osaamista.

5 Public funding of the project (EUR)

EU and State funding granted: 203 371

EU and State funding used: 203 371

Planned public funding (total): 203 371

Planned public funding used (total): 203 371

6 Geographical target area

Regions: Uusimaa

Subregions: Helsinki

Municipalities: Helsinki

Address of the project site, if the project is carried out in one place

Street:

Postal code:

City/town:

7 Estimates of project-specific monitoring information reported during the application phase

7.1 Number of participating companies

Planned: 0

Completed according to monitoring information: 0

7.2 Number of participating persons

Planned: 80

8 Horizontal principles

8.1 Gender equality

: Yes
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä koulutus- ja työllisyyspoluilta hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta, sekä Helsingin Diakoniaopiston ja Niceheartsin pitkää kokemusta nais- ja maahanmuuttajatyöstä. Hanke rakentuu aiemman kehitystyön ja kokemusten pohjalle, joissa myös on tehty selvityksiä (esim. Vakimo 2001), sekä verkostyöhön, joista erityisesti voi mainita Helsingin kaupungin Opetusviraston ostaman konsultaation. Konsultaation aikana kuultiin opetusviraston oppialahuoltoryhmän päällikön Vesa Nevalaisen huoli maahanmuuttajanuorista, jotka eivät pääse jatkamaan koulutuksessa, sekä kahden oppilaitoksen opetushenkilöstöä. Lisäksi voi mainita Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön tekemä etsivä nuorisotyö (Vamos nuorten palvelukokonaisuus), säätiön tytäryhtiö Diadome Oy:n tekemä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työvalmennus, ja Espoon kaupungin Koty (Nuorten maahanmuuttajien kotoutumistyöryhmä), joiden kokemukset ja selvitystyö osoittavat, että nuoret maahanmuuttajataustaiset syrjäytyvät usein ammatillisesta koulutuksesta puutteellisten peruskoulutodistusten ja/tai kokonaan puuttuvan peruskoulutodistusten perusteella. Tilastollista analyysia vaikeuttaa tilastointitapa. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt määritellään eri hallinnonaloilla eri tavoin, eikä myöskään ole yksiselitteistä määritelmää siitä kuka on maahanmuuttajataustainen. Toisen polven maahanmuuttajien tilanteesta ei ole vastaavaa seurantatietoa kuin itse maahan muuttaneista henkilöistä. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutuksesta ei kerätä systemaattisesti tietoja ja siksi heidän koulutuksensa usein jää tuntemattomaksi. Tilastoissa ”tuntematon koulutustaso” yhdistyy luokkaan ”vain perusasteen koulutus”. Nuorissa ikäluokissa jo lähes 10 % on maahanmuuttajataustaisia, ja jos valtaosa heidän mahdollisista tutkinnoistaan on tietymättömissä, suurentaa se vain perusasteen suorittaneiden osuutta koko ikäluokassa. Ongelma on pahenemassa, koska maahanmuuttajataustaisen väestön määrä kasvaa noin 20 000 henkilöllä vuosittain. Nyt Suomessa on noin 250 000 ulkomaalaista ja vuonna 2020 ehkä lähes puoli miljoonaa. Suuri osa heidän suorittamistaan tutkinnoista jää kokonaan pimentoon. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten osuus nuorissa ikäluokissa on lähes kaksinkertainen koko maan tasoon verrattuna. (Pietiläinen 2013) Vuonna 2011 suomalaistaustaisista työikäisistä (18–64-vuotiaat) 81 % oli suorittanut tutkinnon, maahanmuuttajataustaisista vain hieman yli puolet, 55 %. Sekä maahanmuuttaja- että suomalaistaustaisilla naisilla tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkeampi kuin miehillä. Myös naisten koulutustaso oli korkeampi kuin miesten niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisillakin. Suomalaistaustaisista naisista lähes 40 % oli suorittanut vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon ja 11 % ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen. Maahanmuuttajataustaisista naisista vähintään alimman korkeakoulututkinnon oli suorittanut 13 %. (emt.) Vuoden Suomessa asuneiden naisten ja miesten työllisyysasteiden ero on lähes 20 prosenttiyksikköä: työikäisistä miehistä on töissä hieman yli puolet, kun taas naisista vain noin kolmannes. Kahdeksan Suomessa vietetyn vuoden jälkeen ero on pienentynyt 10 prosenttiyksikköön, ja yli 14 vuotta Suomessa asuneiden kohdalla ero on enää marginaalinen, puoli prosenttiyksikköä. (emt.) Samanaikaisesti kotoutumistoimenpiteet ja osaaminen kotouttaa maahanmuuttajia ovat parantuneet kuten TEM 2013 tuottamassa kotoutumisen kokonaiskatsauksessa toteaa. Maahanmuuttajien kotouttamispolitiikka ja kotoutumistoimenpiteet ovat parantuneet ja näin ollen maahanmuuttajaväestön kokonaistilanne on parantunut. Maahanmuuttajataustaisista miehistä 28 % ja naisista 35 % ei ole töissä, koulutuksessa tai työharjoittelussa eli tulee määritellyksi NEET-ryhmään (not in employment, education or training). Jos otetaan huomioon perhetilanne eli poistetaan luvuista ne äidit ja isät, joilla oli perheessä alle 7-vuotiaita lapsia, NEET-nuorten osuudet pienenevät maahanmuuttajataustaisten naisten kohdalla 21 prosenttiin. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat monessa suhteessa poikkeavassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän työllisyysasteensa on sekä suomalaistaustaisia miehiä ja naisia että maahanmuuttajataustaisia miehiä matalampi. He ansaitsevat vähemmän kuin maahanmuuttajataustaiset miehet ja huomattavasti vähemmän kuin suomalaistaustaiset miehet ja naiset. Viidesosa nuorista maahanmuuttajataustaisista naisista on vailla työtä ja opiskelupaikkaa. Sukupuolinäkökulmasta suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten naisten asemat muistuttavat toisiaan. Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten naisten mediaanitulo on miesten mediaanituloa pienempi. Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisista nuorista miehistä opiskelee pienempi osuus kuin naisista. Toisaalta maahanmuuttajataustaiset naiset myös poikkeavat suomalaistaustaisista; esimerkiksi miesten ja naisten työllisyystilanteet ovat päinvastaiset: suomalaistaustaisten naisten työllisyysaste on miehiä korkeampi, maahanmuuttajataustaisten kohdalla miesten työllisyysaste on korkeampi. Ehkä sukupuolta enemmän maahanmuuttajataustaisten naisten asemassa näkyy kuitenkin juuri maahanmuuttajataustaisuus. Esimerkiksi erot suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten työllisyysasteiden välillä ovat suurempia kuin erot ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten työllisyysasteiden välillä. (emt.) Uudenmaan TE-toimiston kokemuksen mukaan heidän nuoret maahanmuuttajataustaiset asiakkaansa ovat etupäässä miehiä, koska nuoret naiset ovat kotona hoitamassa lapsia. Osa näistä naisista on lähtömaassaan ollut kotona ”auttamassa äitiä”, jolloin muodollinen pohjakoulutus voi puuttua kokonaan. On myös paljon nuoria naisia, joilla ei ole koulutusta, mutta sen sijaan paljon muin tavoin kertynyttä non- ja informaalista osaamista. Helsingin Diakonissalaitoksen työllistämishankkeiden kokemukset puolestaan kertovat, että osa maahanmuuttajataustaisista naisista ei välttämättä pidä kouluttautumista yhtä tärkeänä kuin suomalaistaustaiset naiset, koska heillä on halu työllistyä mahdollisimman nopeasti, jotta he voivat lähettää rahallista tukea lähtömaahan jääneille läheisilleen. Näiden tietojen valossa tulisi työllistämisen edistämisessä kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajataustaisten naisten koulutuksen ja työn saantiin ja mahdollisuuksiin opiskella ja tehdä työtä. Varsinkin Suomessa olon alkuvaiheessa maahanmuuttajataustaiset naiset tarvitsevat erityistä tukea.
: Yes
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Koulutus- ja työuraa valitessa nuorilla on tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojen valossa naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisia aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että mehiä ja naisia kouluttautuu ja työllistyy erityyppisiin tehtäviin ja sukupuolten koulutuspolut ovat usein rakenteeltaan erilaisia. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan.
: No
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Sustainable development

DirectIndirect
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Materiaalit ja jätteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa jätteiden määrä ja hyötykäyttöaste on arvioitu olennaiseksi tekijäksi. Hankkeessa asiakokonaisuuden merkitys on kuitenkin vähäinen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 10
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka työllistyvät huonommin kuin suomalaistaustaiset nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajataustaisille nuorille soveltuvia palveluita, jotka auttavat heidän etenemistään opiskelu- ja työllisyyspoluilla. Viime kädessä hanke edistää nuorisotakuun toteuttamista, mikä on merkittävä taloudellinen kysymys. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa liikkuminen ja logistiikka on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeessa erityisen merkityksellinen.
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hankkeen ensisijainen tavoite on hyvinvoinnin edistäminen. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen asiakkaan omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Hanke pyrkii varmistamaan, että yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat myös maahanmuuttajataustaisten nuorten ulottuvilla.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että syrjäytyminen koulutus- ja työllistymispoluilta tapahtuu ja kohdistuu miehiin ja naisiin eri tavoin. Maahanmuuttajataustaiset naiset ovat haavoittuvammassa asemassa verrattuna sekä valtaväestöön kuuluviin nuoriin että maahanmuuttajataustaisiin nuoriiin miehiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Koulutus- ja työllisyyspoluilta syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajataustaisille nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon, koulutukseen ja työllistymiseen. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota myös maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtimenen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta merkityksellinen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on usein paljon tietoa kestävästä kehityksestä, sillä moni tulee maista, joissa luonnonvarojen riittämättömyys ja monimuotoisuuden katoaminen on ajanut heitä paon tielle. On osoittautunut, että aihe kiinnostaa heitä ja he kantavat huolta luonnosta myös heidän uudessa kotimaassaan, jossa he taloudellisistakin syistä ovat tottuneet kierrattämään. Siksi tässäkin hankkeessa pidetään esillä kestävän kehityksen teemoja ja kannustetaan nuoria ymmärtämään suhdettaan luontoon ja vahvistamaan ympäristövastuullisuutta. Samalla parannetaan myös työntekijöiden valmiuksia ympäristökasvatustyöhön.

9 Final report summary

The project started by teaching participants basics of the Finnish Society, education system and vocational studies. They worked with their own narrative and made a video presentation and plan for their studies and future.
They produced material for The Book of Cultures. Participants saved their CVs, presentations, certificates, evaluations, work experience documents, courses and diplomas, etc. to ePortfolio (http://herringbarrel.blogspot.fi/2017/03/how-to-use-cloud-for-eportfolio.html).
The project utilized self-valuation and independent work was practiced. In the morning they were conducted as a class and in the afternoons they did independent work. Every day or every week participants were asked what will they do on that day and do they think about their day – and if they are satisfied with their work and results.
One of our participants was interviewed for the celebration of ESR 60 years.
video: https://youtu.be/NTOn6ZCLMYs
As a result of the project there have been 80 immigrants that have taken part in the process. It is 100 % of our target. On average, people that participated in the group were in it for 50 days.
71% of the participants were female. This was little over the target (62,5%). The average age was 32 years. Average age for females was over 33 and for males under 29. About 43% of participants are now studying. 41% of the participants had a Somalian background.