|
|
|
Hankekoodi: S20290
Hankkeen nimi: Työelämän ICT-taidot kaupan alalla.
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.8.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245896-3
Jakeluosoite: 20014 TURUN YLIOPISTO
Puhelinnumero: 02 333 6682
Postinumero: 20014
Postitoimipaikka: Turun yliopisto
WWW-osoite: http://ruse.utu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaipainen Päivi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.kaipainen(at)utu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 02 333 6682
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Digitaalisten palveluiden odotetaan tuovan Suomelle uutta kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman ICT 2015 -työryhmän mukaan suomalaisten osaamisessa on kuitenkin merkittäviä puutteita, jotka ovat osaltaan estämässä digitaalisen talouden kehittymistä. Kansainvälisen aikuisten perustaitoja selvittävän PIAAC-tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että miljoonalla 16–65-vuotiaalla suomalaisella on puutteelliset taidot käyttää tietotekniikkaa ongelmanratkaisuun. Kyse on kolmasosasta koko 16-65-vuotiaiden ikäryhmästä.
Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE) on kehittänyt ICT-taitoja mittaavan ICT-taitotestin, jolla on tutkittu vuoden 2014 aikana 2000 yläkoululaisen sekä toisen asteen koulutukseen osallistuvan nuoren sekä 350 opettajan tosiasiallisia teknologiataitoja. Alustavien tuloksien mukaan huomattavalla osalla nuorista ja opettajista taidot ovat puutteellisia ja lisäksi sukupuolten välillä on merkittävä ero tietotekniikan käyttötavoissa.
Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kaupan alalla toimivien työelämän ICT-taitoja. Kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden tietotekniikan käyttöön liittyvä osaaminen on heikkoa (esim. pelkän peruskoulun käyneet ja ikääntyneet). Hankkeen päätoteuttaja ja koordinaattori on Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuslaitos RUSE, osatoteuttajina Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Työväen sivistysliitto TSL sekä verkostokumppanina edustamassa työnantajapuolta Kaupan liitto. ICT-taitotestien tulosten perusteella alalla toimiville, heikot ICT-taidot omaaville työntekijöille suunnitellaan täydennyskoulutuspaketteja yhteistyössä työmarkkinaosapuolten sekä kouluttavan tahon kanssa. Kaksivuotisen hankkeen aikana kehitetään, testataan ja liikkeellelaitetaan täydennyskoulutuspaketteja, jotka ovat helposti käyttöönotettavia. Hankkeen aikana muodostuvan yhteistyöverkoston tavoite on varsinaisen työelämän ICT-taitoja koskevan koulutuksen lisäksi jakaa hyviä käytäntöjä työelämän ICT-taitojen kehittämiseksi.
Täydennyskoulutuspakettien avulla nostetaan kaupan alalla toimivien osaamistasoa. Yhtenä päätavoitteena on, että puutteelliset ICT-taidot eivät muodostaisi estettä työelämässä mukana pysymiselle. Kehittyneiden työelämän ICT-taitojen kautta työntekijöiden asema työmarkkinoilla paranee erityisesti jos siirtymä uuteen ammattiin tai työpaikkaan on ajankohtaista tai työttömyys uhkaa. Hanke tukee kaupan alalla työskentelevien elinikäistä oppimista, työurien pitenemistä sekä sujuvia siirtymiä työuran aikana. Tarkoitus on myös nostaa koko toimialan tuottavuutta osaamispohjan vahvistuessa. Hankkeesta myös saadaan tutkimustietoa aikuisväestön osaamisesta, minkä nojalla on mahdollista kehittää toimintamuotoja väestön ICT-taitojen kohentamiseksi.
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat kaupan alalla toimivat henkilöt, joiden tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvä osaaminen on heikkoa. Lisäksi hankkeessa tavoitetaan koulutuksesta työelämään siirtymässä olevia sekä jo työelämästä pudonneita aikuisia.
Kuluttajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 138
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 230 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 229 009
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
| Osaamisen epätasainen alueellinen jakautuminen on riski Suomen elinkeinoelämän kestävälle ja tasapuoliselle kehittämiselle. Tieto- ja viestitekniikkataidot vaikuttavat yksilön työssäsuoriutumiseen ja tehokkuuteen ja näin ollen merkittävästi yritysten toimintamahdollisuuksiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Tieto- ja viestintätekniikkataidot ovat merkittäviä myös yksilön oman hyvinvoinnin ja osallisuuden kannalta. Myöskin oman osaamisen kehittäminen ja työssä onnistumisen ja osaamisen tunne ovat voimaannuttavia kokemuksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Naisten ICT-taidot ovat tutkitusti heikommat kuin miesten. Koska kaupan alalla työskentelee suuri joukko heikot ICT-taidot omaavia naisia, hankkeessa järjestettävä täydennyskoulutus tasoittaa siten sukupuolten välistä kuilua ICT-taitojen osalta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Samaan aikaan kun yhteiskunnan palvelut sähköistyvät, tutkimuksista ilmenee että osalla aikuisväestöstä on yhä vajaavaiset tvt- ja ICT-taidot. Tarkoitus on tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua digitalisoituvaan yhteiskuntaan. Ajatuksena on myös tukea ammattillista kehittymistä, jotta mukanapysyminen digitalisoituvassa työelämässä varmistuu. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei kuulu hankkeen päätavoitteisiin. | ||
"Työelämän ICT-taidot kaupan alalla" -hankkeen tavoitteena oli kehittää kaupan alalla työskentelevien, heikot tieto- ja viestintätekniikkataidot omaavien henkilöiden tietotekniikkaosaamista sekä parantaa tätä kautta työssä pärjäämisen edellytyksiä ja motivaatiota työn tekemiseen. Hankkeessa kehitetyllä selainpohjaisella testillä testattiin kaupan alan työntekijöiden tieto- ja viestintätekniikkataitoja seuraavilla osa-alueilla: tietoturva, tiedostojen hallinta, taulukkolaskenta, tiedonhaku, tekstinkäsittely ja viestintä. Mikäli testipisteet jollain osa-alueella olivat alle 60 prosenttia maksimipisteistä, testattavalle tarjottiin hankkeen lähikoulutusta.
Tieto- ja viestintätekniikkataitonsa testasi 497 henkilöä ja hankkeen lähikoulutuksiin osallistui 105 henkilöä. Eniten täydennyskoulutustarvetta testatuilla oli tietoturva-asioissa ja vähiten viestinnässä. Miehillä oli naisia vähemmän osaamispuutteita kaikilla osaamisalueilla tekstinkäsittelyä lukuun ottamatta. Testitulos heikkeni iän noustessa. Osaamiseroa selittää osin nuorempien ikäryhmien korkeampi koulutustausta. Eniten niitä, joilla oli puutteelliset tieto- ja viestintätekniikkataidot, oli pelkän peruskoulun tai ammatillisen tutkinnon suorittaneilla.
Syksyllä 2016 lähikoulutuksiin osallistuneille toteutettiin Webropol-kysely sekä koulutettujen ja työnantajien haastattelut. Tarkoituksena oli selvittää kaupan alan työntekijöiden tietotekniikkaosaamisen tasoa, täydennyskoulutustarpeita ja koulutuksen saavutettavuutta. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista ei ollut saanut aiempaa tietotekniikkakoulutusta työelämässä ollessaan. Koulutuksen puute koski etenkin ikääntyviä ja työntekijäasemassa olevia. Puutteellisten taitojen koettiin hidastavan työntekoa sekä haittaavan uralla etenemistä ja uuteen työhön hakeutumista. Eniten toivottiin tieto- ja viestintätekniikan perusteisiin liittyvää koulutusta sekä kaupan alalle tyypillistä taulukkolaskentaohjelmien käyttötaitojen kehittämistä.
Haastatteluissa tieto- ja viestintätekniikan taitojen testaaminen nähtiin hyvänä keinona saada tietoa niin omasta ja kuin työnantajan kannalta henkilöstönkin osaamistasosta. Hankkeen lähikoulutuksiin osallistuneet raportoivat koulutuksen anniksi kehittyneemmät ja monipuolisemmat tavat käyttää esimerkiksi työvälineohjelmistoja. Koulutus vastasi palautteen perusteella erittäin hyvin koulutettujen odotuksiin ja oli ollut sisällöllisesti hyödyllistä heidän työnsä kannalta.
On tärkeää, että heikot tieto- ja viestintätekniikkataidot pystytään yrityksissä tunnistamaan, ja että työntekijöille mahdollistetaan puuttuvien taitojen hankkiminen henkilöstökoulutuksen kautta. Kaupan alan työntekijät korostivat omaa aktiivisuutta taitojen päivittämisessä, mutta odottivat myös työnantajilta nykyistä suurempaa roolia henkilöstön tietotekniikkataitojen kehittämisessä.