Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20291

Hankkeen nimi: Esiselvitys järjestöjen roolista kuntalaisten yhteiskuntaosallisuuden vahvistamisessa

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 15.7.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1978283-1

Jakeluosoite: Hallituskatu 7

Puhelinnumero: 040 354 8086

Postinumero: 96100

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.rovaniemi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SAARELAINEN TARJA HANNELE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tarja.saarelainen(at)rovaniemi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 354 8086

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, 1091823-7
Rovaniemen Seudun mielenterveysseura ry, 1049101-8
Rovalan Setlementti ry, 0210668-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke on esiselvitys niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla Rovaniemen alueella toimivat järjestöt voivat yhdessä vahvistaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yhteiskunta- ja työelämäosallisuutta (liite 1: kuva työllistymisen polusta). Hankkeessa selvitetään järjestöjen roolia osallisuuden lisäämisessä, yksinäisyyden vähentämisessä ja muun yhteiskuntaosallisuuden vahvistamisessa.

Esiselvitys on järjestöjen ja kaupungin yhteinen suunnitelma/toimintamalli siitä, miten muun muassa Lapin maahanmuuttostrategiassa 2017, Lapin maakunnallisessa järjestöstrategiassa ja kaupungin ohjelmissa, kuten kotouttamisohjelmassa mainitut tavoitteet ja toimenpiteet otetaan konkreettisesti käyttöön ja miten niiden toteuttamista johdetaan monialaisessa järjestöverkostossa.

Hanke tukee Rovaniemellä järjestöjen ja kunnan yhteisten työmuotojen kehittämistä, missä järjestöjen osaaminen, tieto ja resurssit otetaan mukaan kunnan strategiseen suunnitteluun sekä toiminnan toteutukseen elämänkaariajattelun mukaisesti koko palvelujärjetelmä huomioon ottaen. Järjestöt ovat tärkeä kumppani kuntalaisten kuulemisessa.

Hanke on valmisteltu yhdessä Rovaniemen kaupungin, Rovalan Setlementti ry:n, Rovaniemen Seudun mielenterveysseura ry:n (Neuvokas) ja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen kanssa.

Esiselvitys luo pohjaa erilliselle kolmevuotiselle jatkohankkeelle, jossa keskeinen tehtävä on työttömyyden pitkittyessä luoda julkisen palvelujärjestelmän rinnalle osallisuuden väylä, joka pitää yllä työkykyä ja vähentää syrjäytymisen riskiä.

Järjestöjen roolin vahvistuminen vähentää pitkällä aikavälillä julkisen sektorin taloudellista vastuuta syrjäytymisen vaikutuksista ja lisää tietoa kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta. Esiselvityksen pohjalta arvioidaan järjestöjen toiminnan vaikutuksia kuvaavia sopivia indikaattoreita, joita kehitetään edelleen. Saadaan pitkän ajan seurantatietoa kaupungin hyvinvointikertomusta varten ja tätä tietoa tulee tarvitsemaan myös perustettava SOTE-palvelujärjestäjä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat kuntalaiset, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja syrjäytymisen riski on suuri; erityisesti henkilöt joilla on eri syistä johtuen pitkä matka avoimille työmarkkinoille ja henkilöt jotka tuntevat itsensä yksinäisiksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat julkisen sektorin palvelutuottajat ja kolmas sektori, jotka tarjoavat työllisyys- ja erilaisia sosiaalista kuntoutumista vahvistavia palveluja.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ne kuntalaiset, jotka kaipaavat mielekästä tekemistä, ja ovat kiinnostuneita olemaan mukana osallisuutta edistävissä toiminnoissa vapaaehtoistyön eri muodoissa. Esimerkkeinä maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen, eri-ikäisten yksinäisyyden vähentäminen, jne.

Muut järjestöt ja kunnat Lapissa hyötyvät esiselvityksestä saatavasta tiedosta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 40 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 50 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 50 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Ei ole tehty.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tukee sekä naisten että miesten yhteiskuntaosallisuutta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 2
Parannetaan väylää työelämäosallisuuteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 3
Kehitetään tiedolla johtamisen prosesseja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Hyvinvointi lisääntyy mm. osallisuuden kautta yksinäisyyden vähentyessä ja työllistymisen edellytysten parantuessa.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Väestöryhmien välinen sosiaalinen tasa-arvo lisääntyy heikossa sosiaalisessa/työmarkkina-asemassa olevien yhteiskunnallisen roolin vahvistuessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 6
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen eriarvoisuus pienenee erityisten kohderyhmien, kuten maahanmuuttajien, yhteiskunnallisen roolin vahvistuessa.
Kulttuuriympäristö 0 3
Kulttuuriympäristö monipuolistuu uusien toimijoiden (mm. maahanmuuttajat) myötä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Esiselvitys järjestöjen roolista kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi on lähtenyt liikkeelle tarpeesta selvittää järjestöjen tarjoamia toiminnan mahdollisuuksia erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolella oleville kuntalaisille. Hanke on esiselvitys konkreettisista toimenpiteistä, joilla Rovaniemen alueella toimivat järjestöt voivat yhdessä vahvistaa työmarkkinoiden ulkopuolella olevien, erityisesti maahanmuuttajataustaisten henkilöiden yhteiskunta- ja työelämäosallisuutta.

Esiselvityksen tuloksena on havaittu, että maahanmuuttajia koskettavat samat esteet kuin muitakin kuntalaisia erityisten esteiden (mm. kielitaito) ohella. Esteitä järjestötoimintaan osallistumiselle ovat mm. oma elämäntilanne ja puuttuvat voimavarat, verkostojen puuttuminen, virheellinen tieto työttömien vapaaehtoistoimintaan osallistumisen mahdollisuuksista ja mielikuvat järjestö- ja vapaaehtoistoiminnasta. Maantieteelliset etäisyydet luovat Rovaniemelle omat erityiset haasteensa ja puutteet esteettömyydessä vaikuttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien osallistumisen mahdollisuuksiin.
Kuntalaiset taustasta riippumatta kaipaavat yhteen paikkaan koottua tietoa ja henkilökohtaista neuvontaa järjestötoimintaan osallistumisen mahdollisuuksista. Tätä varten kehitetään Lapin järjestöstrategian mukaisesti esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia kokoavaa lappilaiset.fi-sivustoa. Rovaniemen Järjestötaloon on perustettu Järjestöpiste JOIKU, josta kuntalaiset saavat ohjausta ja neuvontaa erilaisista vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista.

Järjestöjen toiminnan kehittäminen edellyttää uutta tarkastelutapaa, jossa toiminnan kohteista tulee osallisia, jotka tuottavat uusia ideoita toiminnan sisällöiksi ja osallistuvat itse toiminnan toteuttamiseen omien voimavarojensa mukaan. Maahanmuuttajat itse ovat kiinnostuneita mm. vertaisoppimisesta ja mahdollisuuksista toimia ohjaajina. Osallistujien motivointi ja osaamisen vahvistaminen edellyttävät riittäviä resursseja myös järjestöiltä. Kaksisuuntaisen kotoutumisen toteutumiseksi järjestökentällä tulee pohtia, millaista tukea järjestöt tarvitsevat maahanmuuttajien ja muiden heikommassa asemassa olevien huomioimiseksi omassa toiminnassaan. Mitä järjestöt voivat oppia toisiltaan?

Kuntalaisten välisiä kohtaamisia voidaan edistää järjestöjen yhteistyöllä ja vapaaehtoisten välisellä liikkumisella järjestöjen välillä. Esimerkkinä järjestöjen välisten raja-aitojen madaltamisesta ja yhteistyön mahdollisuuksien kasvattamisesta on Rovaniemen uusi Järjestötalo. Erilaiset rahoituskanavat ja yhteisten pelisääntöjen luominen luovat omat haasteensa järjestöjen väliselle yhteistyölle, mutta verkostoista ja yhteisten toimintojen järjestämisestä on myös hyötyä uusien sisältöjen kannalta. Konkreettisen esimerkin matalan kynnyksen osallistumiseen tuo esimerkiksi ajatus Ystävyyskalenterista, joka toisi yhteen maahanmuuttajataustaisia ja muita rovaniemeläisiä.

Esiselvityksessä on tarkasteltu myös järjestöjen ja kunnan yhteistyön kehittämistä. Yhteistyön tarkoituksena on ottaa järjestöjen osaaminen, tieto ja resurssit otetaan mukaan kunnan strategiseen suunnitteluun sekä toiminnan toteutukseen elämänkaariajattelun mukaisesti koko palvelujärjestelmä huomioon ottaen. Kaupungin ja järjestöjen välinen hyvinvointikertomusyhteistyö on esimerkki järjestöjen tuottaman tiedon ja asiantuntemuksen hyödyntämisestä kunnan strategisessa suunnittelussa. Kunnille järjestöt ovat tärkeä kumppani erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden kokemusten vahvistamisessa. Järjestöt tarjoavat menetelmiä ja paikkoja, joissa ihmiset voivat tulla kuulluiksi omilla ehdoillaan. Tämä edellyttää joustavuutta myös kuulemisten järjestämisessä ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamisessa. Esiselvityksessä toteutetussa järjestökyselyssä nousi esiin pienenkin tuen merkitys järjestöjen toiminnan ja sitä kautta kuntalaisten osallisuuden vahvistamisen turvaamiseksi.