Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20292

Hankkeen nimi: Kuopion Saaristokaupungin nuoret kansalaiset - NuoriZaaristo

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1474763-1

Jakeluosoite: Ilkantie 4

Puhelinnumero: 0207621263

Postinumero: 00400

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.humak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Natalia Kemppi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Suunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: natalia.kemppi(at)humak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0207621235

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuopion Saaristokaupungin nuoret kansalaiset - NuoriZaaristo -hanke keskittyy otsikkonsa mukaisesti Saaristokaupungin nuoriin. Hankkeen lähtökohtana on Kuopion nuorisopalveluiden tunnistama huoli nuorten osallisuuden, vaikuttamismahdollisuuksien, mielekkään elämänkulun ja aikuisuuden läsnäolon vajeista. Kaupungin nuorisopalveluilla on selkeä tarve kehittää nuorisopalvelujen työtapoja ja -menetelmiä uusille kasvaville asuinalueille, kuten Saaristokaupunki. Näitä uusia menetelmiä kehitetään sosiaalisesti vahvistavasti, ehkäisevästi ja yhteisöllisyyttä rakentavasti osallistamalla nuoret. Nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeen toimenpiteitä, jakamaan tietoa ja vaikuttamaan yhteisvastuullisesti. Näin nuorten hyvinvointi lisääntyy, työelämävalmiudet paranevat ja nuoret saavat hyviä eväitä tulevaisuuden opintopolkujensa suunnitteluun.

Hanke toteutetaan 1.8.2015–31.7.2016 välisenä aikana. Hankkeen prosessi etenee ideoidenkeruuvaiheesta toiminnan luomiseen ja kokeilemiseen ja siihen osallistumiseen kunkin omien mieltymysten mukaan. NuoriZaaristo -hanke antaa nuorelle tuntee, että hänen sanoillaan ja teoillaan on merkitystä. Toimenpiteissä on mukana Saaristokaupungin nuoria, Kuopion kaupungin nuorisopalveluiden työntekijöitä, hankkeen projektipäällikkö Humanistisesta ammattikorkeakoulusta (Humak) sekä Saaristokaupungin asukasyhdistyksen jäseniä.
Hankkeen osapuolina ovat Humak ja Kuopion kaupunki. Näiden toimijoiden osaaminen ja vahvuudet tuottavat hankkeeseen parhaan mahdollisen tietotaidon. Humak on profiloitunut kumppanuudella kehittämiseen ja sillä on vahvaa kompetenssia nuorisotyön saralta. Kuopion kaupungin nuorisopalveluilla puolestaan on ajantasaisin tieto nuorten tarpeista ja palveluiden nykytilanteesta sekä visio niiden toteuttamisesta tulevaisuudessa.

NuoriZaaristo -hankkeen tuotoksena syntyy työkirja, johon tulee kootusti tietoa muun muassa uusista menetelmistä, niiden käyttöönotosta ja nuorten kokemuksista. Hankkeen tuloksena nuoret ovat kiinnittyneet kotipaikkakunnalleen ja asuinyhteisöönsä entistä paremmin, nuorten hyvinvointi on lisääntynyt, työelämävalmiudet ovat parantuneet ja tulevaisuuden opintosuunnitelmat ovat edenneet. Hankkeella on positiivista vaikutusta myös syrjäytymisen ehkäisyyn.

Hanke kohdistuu tasapuolisesti sekä tyttöihin että poikiin. Hankkeen toiminnot edistävät tasa-arvoa muutoinkin kuin sukupuolinäkökulmasta tarkasteltuna. Horisontaalisten periaatteiden valossa tarkasteltuna hankkeella on merkitystä niin ekologiseen, taloudelliseen kuin sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen sekä yhdenvertaisuuteen. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sekä yhdenvertaisuuden vaikutukset hankkeessa nousevat kuitenkin muiden edelle vahvistaen sekä välillisesti että välittömästi muun muassa hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

NuoriZaaristo -hankkeen pilottivaiheessa varsinainen kohderyhmä ovat Saaristokaupungin yläkouluikäiset (12–15 vuotiaita) ja toiminta heidän kanssaan. Kohderyhmäksi on valikoitu yläkouluikäiset, koska alueella ei ole juurikaan nuorisotyöllistä toimintaa ja nuoret käyvät koulua alueen ulkopuolella. Yläkouluikäisillä ei ole mahdollisten kaverisuhteiden lisäksi juuri lainkaan kiinnittymiskohtia omalle asuinalueelleen. Myös käydyt keskustelut alueen asukasyhdistyksen kanssa tukevat yläkoululaisten valintaa kohderyhmäksi.

Hankkeen pilotoinnissa huomioidaan ja valmistellaan myös toimintaa alakoulujen 5-6 luokkalaisten lasten kanssa, koska he ovat toimintamallin kehittämisen jatkuvuuden kannalta olennainen kohderyhmä. Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat Kuopion nuorisopalvelujen työntekijät ja alueen asukasyhdistystoimijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat Saaristokaupungin alueella toimivat julkisen sektorin toimijat, kolmannen sektorin järjestökenttä sekä kaupalliset nuorisopalvelujen toimijat mm. nuorten vapaaehtoistyön ja muun yhteistoiminnan ryhmien kohteina. Välillisiin kohderyhmiin voidaan lukea myös Humakin yhteisöpedagogiopiskelijat, jotka ovat olleet/ovat mukana hankkeen esiselvityksessä keväällä 2015.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 40 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 50 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 50 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmään ja sen toimintaympäristöön lukeutuvat nuoret jakaantuvat tasaisesti sukupuolinäkökulmasta tarkasteltuna. Nuorisotyöllä tavoitetaan sekä tytöt että pojat.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aikaset toimenpiteet tavoittavat niin tytöt kuin pojatkin ja toimenpiteet suunnitellaan siten, että niissä huomioidaan tasa-arvoisesti molempien sukupuolten edustajat.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on nuorten osallistaminen sekä uudenlaisten nuorisotyöllisten menetelmien suunnittelu ja toteutus yhdessä nuorten kanssa lisäten näin nuorten työelämävalmiuksia ja helpottaen opintopolkujen valintaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Nuorisotyöhön kuuluu lakisääteisesti myös ympäristökasvatus. Tämänkin hankkeen on edistettävä nuorten ja nuorisotyöntekijöiden parissa näitä lakisääteisiä tehtäviä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Nuorisotyön ympäristökasvatustehtävään liittyen myös ilmastonmuutos ja mahdollisuudet sen torjumiseen tai vaikutusten hidastamiseen tulevat olemaan osa hankkeen tukemaa oppimista. Nuoret ja työntekijät vievät asiaa eteenpäin omilla valinnoillaan. Nuorisoplaveluissa toimitaan Kuopion kaupungin ympäristöpolitiikan ja -ohjelmien mukaisesti, joten välillisiä vaikutuksia voi ilmetä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Asiaa tullaan käsittelemään nuorten ja työntekijöiden kanssa. Nuoret ja työntekijät osaltaan vievät oppiaan eteenpäin omissa valinnoissaan ja konteksteissaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Asiaa tullaan käsittelemään nuorten ja työntekijöiden kanssa. Nuoret ja työntekijät osaltaan vievät oppiaan eteenpäin omissa valinnoissaan ja konteksteissaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Hankkeen toiminnot kohdistuvat lähinnä Kuopion Saaristokaupunkiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 6
Näkökulma liittyy keskeisesti nuorisotyöhön. Se on käytännön tasolla esillä sekä työntekijöiden että nuorten parissa. Nuorisopalveluissa toimitaan Kuopion kaupungin ohjeistusten mukaisesti esim. kierrätyksen ja jätteiden käsittelyn suhteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Nuorten kanssa käsitellään myös kysymyksiä uusiutuvista energialähteistä. Nuorisopalveluissa toimitaan Kuopion kaupungin ohjeistusten mukaisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Paikallisia resursseja hyödynnetään Kuopion kaupungin käytäntöjen mukaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 5
Tässä hankkeesa kehitetään nimenomaisesti nuorille suunnattuja palveluja asiakaslähtöisesti. Heijastusvaikutuksena voidaan olettaa seuraavan muutosta myös lähitoimialojen palveluohjauksessa ja palvelujen toteuttamisessa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 5
Liikkuminen on osa nuorten arkea, joten sitä käsitellään väistämättä. Mm. erilaisissa nuorten kuulemistilaisuuksissa nuosee säännöllisesti esiin joukkoliikenteeseen, mopoiluun ja pyöräilyyn liittyvät kysymykset. Tämän hankkeen puitteissa on oletettavaa, että paikalliset liikennejärjestelyt nousevat esille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeella edistetään välittömästi Kuopion Saaristokaupungin nuorten hyvinvointia. Hankkeella on erittäin suuri vaikutus osallisuuteen, yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja tiedon saatavuuteen. Harrastemahdollisuuksiin sekä luovuuden toteuttamiseen hankkeella on myös vaikutusta. Välillisesti myös Kuopion nuorisopalveluiden työhyvinvointia edistetään, kun otetaan käyttöön uusia nuorisotyön menetelmiä helpottamaan arkea.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
NuoriZaaristo -hankkeella edistetään tasa-arvoa sekä välittömästi että välillisesti. Nuorisotyössä kohdataan moninaisuutta ja tasa-arvon edistäminen on keskiössä. Tasa-arvo on tässä yhteydessä laajempi kuin vain sukupuoleen liittyvä käsite.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen aikainen toiminta pohjaa juuri erilaisista taustoista tulevien nuorten sekä heidän perheidensä ja eri-ikäisten toimijoiden kohtaamiseen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota nuorisotyöntekijöiden valmiuksiin kohdata ja työskennellä taustoiltaan erilaisten nuorten keskuudessa.
Kulttuuriympäristö 4 7
Hankkeella saattaa olla vaikutusta myös kulttuuriympäristöön ja erityisesti virkistysalueisiin, kun nuoret pääsevät osallisiksi suunnitteluun.
Ympäristöosaaminen 8 8
Ympäristökasvatus on nuorisotyöhön sisältyvä lakisääteinen tehtävä. Ympäristöosaaminen ja sen osaamisen varmistaminen ja levittäminen on yksi nuorisotyön tehtävistä. Nuorisopalveluissa toimitaan Kuopion kaupungin ympäristöpolitiikan -ja ohjeistuksien mukaan, jolloin tietoisuus ympäristöosaamisen ja -tietoisuuden osalta vahvistuvat niin nuorten kuin heidän parissa toimivien keskuudessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kuopion Saaristokaupungin nuoret kansalaiset – nuoriZaaristo -hanke toteutettiin ajalla 1.8.2015–31.7.2016. Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja Kuopion kaupungin nuorisopalveluiden yhteistyöhanke on ollut avaus nuorten osallisuuden edistämiseen ja alueellisen yhteisöllisyyden kehittämiseen. Tavoitteena on ollut selvittää, millaista nuorisotyötä Kuopion uudella Saaristokaupungin asuinalueella, jossa ei ole perinteistä nuorisotaloa ja jonka erityispiirteenä on yläkouluttomuus, on mielekästä toteuttaa. NuoriZaaristo -hankkeen yhteistyökumppaneita ovat olleet Saaristokaupungissa tai lähialueilla toimivat julkisen sektorin toimijat (koulut), kolmannen sektorin järjestökenttä sekä kaupalliset toimijat.

Hanketyöskentelyn lähtökohtana oli nuorisotyöhön kiinnittyvä ehkäisevä työote, jonka avulla pyrittiin sosiaaliseen vahvistamiseen ja osallisuuden edistämiseen. Huomio kohdentui erityisesti alueen ulkopuolella kouluaan käyviin yläkouluikäisiin sekä nivelvaiheen alakoululaisiin. NuoriZaaristo -hanke on ollut luonteeltaan kehittävää kokeilutoimintaa. Eri toimintamuotojen lähtökohtana on ollut nuorten omien toiveiden kartoittaminen ja huomioiminen osallisuuden edistämisen näkökulmasta.
NuoriZaaristo -hankkeen tuloksena syntyi toimintamalli Saaristokaupungin nuorisotyöhön. Malli kuvataan Zoutaa ja huopaa -työkirjassa, joka avaa työskentelyprosessia ja välittää tietoa kokeilluista työ- ja toimintatavoista. Toimintamallin rakentamisen tueksi on tuotettu tietoa selvitysten ja pienimuotoisten tutkimusten avulla nuorten vapaa-aikaan liittyvistä alueen toimijoista ja palveluntuottajista sekä nuorten sosiaalisen median käytöstä. Toimintamallin kehittäminen edistää pitkällä tähtäimellä tavoitteiden mukaisesti osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittymistä, vaikuttaa nivelvaiheen pudokkuuteen, edistää nuorisotyön ja koulujen kasvatuskumppanuutta ja kasvattaa nuorten työelämävalmiuksia.

Nuorten työelämävalmiuksien kehittymistä tavoiteltiin Zobi- vapaaehtoistominnan avulla. Zobi -toiminnassa tarjottiin 14 – 17 -vuotiaille nuorille mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä ja saada työkokemusta yhteistyökumppaneiden työkohteissa nuorisonohjaajien ohjauksessa. Zobi -toimintaan osallistuvien nuorten kanssa kehitettiin jatkopolkuja yhteiseen toimintaan myös tulevaisuudessa (nivelvaihepudokkuuden ehkäisy). Yläkouluikäisille nuorille suunnattiin Pop Up -nuoriso(talo)toimintaa esiselvityksen toiveisiin pohjautuen. Pop Up -toimintaa toteutettiin sekä koulupäivien aikana että viikonloppuisin. Saaristokaupungin koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä kehitettiin säännölliseksi välitunti- ja koulupäivän jälkeiseksi toiminnaksi 5.–6.-luokkalaisille ja yläkouluikäisille nuorille.

Hankkeessa on tavoitettu koulujen kautta eri kulttuureista ja sosioekonomisista taustoista tulevia nuoria ja hankkeen toiminnot ovat suuntautuneet tasa-arvoisesti nuoriin. Horisontaalisten periaatteiden valossa sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden sekä yhdenvertaisuuden vaikutukset hankkeessa nousevat muiden tavoitteiden edelle vahvistaen sekä välillisesti että välittömästi muun muassa hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.