Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20298

Hankkeen nimi: Tuottava yritys ja hyvinvoiva yrittäjä Etelä-Savossa - TYHY

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.8.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 181

Puhelinnumero: 0153 5561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Avelin Eila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eila.avelin(at)mamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0445050404

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

1) Hankkeen keskeisenä tavoitteena on eteläsavolaisten mikroyritysten elinvoimaisuuden ylläpitäminen ennakoivasti. Hankkeessa syntyy uusia, konkreettisia yrittäjän työhyvinvointia ja sitä kautta liiketoimintaa tukevia palvelumalleja yrityksen elinkaaren kolmeen eri vaiheeseen: alkutaipaleelle ja kasvu- ja kehitysvaiheessa oleville sekä omistajan vaihdokseen valmistautuville yrityksille. Tavoitteena on rakentaa kehittämispolkuja yritysryppäiden tarpeiden mukaisesti hyvinvoivan, kannattavan, kilpailukykyisen ja uudistuvan toiminnan edistämiseksi. Hanke edistää alueen työllisyyttä tukemalla yrityksiä ja yrittäjiä erilaisissa muutostilanteissa. Kilpailukyvyn osatekijöihin voidaan vaikuttaa yrittäjän ja työntekijöiden työhyvinvoinnin kautta. Työhyvinvointi parantaa työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja työyhteisön ilmapiiriä, jonka myötä työn tuloksellisuus paranee. Työhyvinvointi lisää oppimishalukkuutta ja oman osaamisen kehittämistä, minkä seurauksena voidaan odottaa syntyvän uusia palveluideoita ja tuotteita sekä työhön sitoutumista. Tämä parantaa yrityksen imagoa haluttuna työpaikkana että yhteistyökumppanina.

Hanke tukee valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteita ja painopistealueita. Valmistelutyössä on ollut mukana kyseisen hankkeen Etelä-Savon alueverkosto. Hankkeen toimenpiteillä edistetään mikroyrityksissä työhyvinvointia, terveyttä, osaamisen kehittämistä, kannattavuuden parantumista, yritysten verkostoitumista ja kumppanuuksien rakentamista. Hanke tukee Etelä-Savon maakuntaohjelmassa esille nostettuja painopistealueita työhyvinvoinnin kehittämisen nivomisesta työn ja työyhteisön kehittämiseen. Yritystoiminnassa työhyvinvointi vahvistaa edellytyksiä innovaatioille ja toiminnan uudistamiselle ja kehittymiselle, mikä ohjelman mukaan on edellytys yrityksen kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilymiselle ja kehittymiselle. Lähde: Etelä-Savo -ohjelma, maakuntaohjelma vuosille 2014-2017, s. 39.

2) A.Yritysten sitouttaminen hankkeeseen jalkautuneella otteella, yritysten kontaktoinnit ja haastattelut sekä infotilaisuudet ja seminaarit. B. Havaitun tarpeen pohjalta rakennetaan kehittämistoimenpiteet vertaiskehittämistä hyödyntäen. Kehittämisen painopiste voi olla yrittäjän elämänhallinnan ja työhyvinvoinnin tukemisessa ja/tai liiketoiminnan kehittämisessä. Menetelminä pienryhmäprosessit, yksilö- ja ryhmäohjaukset (esim. coachaus, bencmarking, tuotekehityspajat), täsmätietoiskut kohdennetuista aiheista tarpeen mukaan.

Hankkeessa pilotoidaan uusia, syvennettyjä toimenpiteitä ja ne toteutetaan mikroyritykset parhaiten tuntevalla kehittämiskonsultoinnilla julkista ja yksityistä asiantuntijaverkostoa hyödyntäen konsultatiivisella työotteella. Uusien palvelujen tuotekehitystyöhön ja pilotointiin kutsutaan mukaan Yritys-Suomen seudullisten yrityspalveluiden asiantuntijoita. Lisäksi tehdään yhteistyötä valtakunnallisen omistajanvaihdoksiin perehtyneen Suomen Omistajanvaihdosseuran kanssa. Hankkeen tuloksena syntyvät uudet kehittämisen käytänteet vakiintuvat osaksi muuta mikroyrityksille suunnattua palvelutarjontaa. Hankkeen voimavarana hyödynnetään valtakunnallisen Työelämä 2020 hankkeen sekä valtakunnallisia että alueellisia tilaisuuksia.

3) Hankkeen tuloksena eteläsavolaisten mikroyritysten työhyvinvointi - elinvoimaisuus ja kannattavuus on parantunut. Yritykset ovat hyvässä kunnossa ja houkuttelevampia potentiaalisille ostajille tai perheyrityksen jatkajille. Hankkeen aikana vahvistetaan yritysten omaa osaamista ja rakennetaan kestäviä verkostosuhteita. Mahdollisesti syntyy myös uusia palvelutuotteita. Yrittäjien oma elämänhallinta ja työhyvinvointi on parantunut ja yrittäjäidentiteetti vahvistunut. Yritykset saavat verkostoitumisen johdota lisää näkyvyyttä ja myyntiä. Yritysten tietoisuus tarjolla olevista neuvonta- ja kehittämispalveluista on parantunut ja omaehtoinen palveluihin hakeutuminen on lisääntynyt. Määrällinen tavoite on noin 50 kontaktoitua mikroyritystä, joissa pilotoidaan syvennettyjä toimenpiteitä. Hankkeen tuloksena alueen toimijoiden osaaminen ja yhteistyö on parantunut ja hyvät käytännöt saadaan laajempaan levitykseen myös muille mikroyrityksille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Etelä-Savossa toimivat alle 10 henkilöä työllistävät yritykset ilman toimialarajoituksia. Hankkeeseen tulee mukaan mm. Pienyrityskeskuksen, ProAgria Etelä-Savon ja Uusiyrityskeskuksen asiakkaita sekä Etelä-Savon Yrittäjien jäsenistöä. Koska kohderyhmänä on pienet mikroyritykset, hankkeeseen sitoutuvien yritysten maksuosuuksien on oltava kohtuulliset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on osallistujayritysten asiakkaat. Toisena kohderyhmänä ovat kehitystyön verkostot eli alueen kehittäjät, Etelä-Savossa toimivat Yritys-Suomen seudullisten yrityspalveluiden asiantuntijat ja muut yritysneuvontaa tekevät tahot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä Työelämä 2020 kehittämisverkoston alueelliset toimijat. Omistajanvaihdokseen liittyvät yritysten ostajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 284

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 144 691

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 192 550

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 187 826

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Rantasalmi, Sulkava, Puumala, Pieksämäki, Kangasniemi, Mäntyharju, Hirvensalmi, Mikkeli, Pertunmaa, Enonkoski, Savonlinna, Juva, Joroinen, Heinävesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 44

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toiminta keskittyy eteläsavolaisten mikroyritysten elinvoimaisuuden ja yrittäjien työhyvinvoinnin parantamiseen. Yrittäjät voivat valita ja osallistua hankkeen toimenpiteisiin sukupuolesta riippumatta samanarvoisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta keskittyy sukupuolineutraalisti mikroyrittäjiin, jotka haluavat kehittää yritystään ja omaa hyvinvointiaan. Valtavirtaistaminen näkyy kaikissa hankkeen toteutusvaiheissa. Asiantuntija- ja ohjausryhmissä sekä toteuttajaorganisaatiossa ovat molemmat sukupuolet yhtälailla edustettuina.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on mikroyritysten elinvoimaisuuden ylläpitäminen ennakoivasti Etelä-Savossa. Mikroyrittäjinä on sekä naisia että miehiä ja molemmille sukupuolille yrityksen menestyminen ja elinvoimaisuuden takaaminen on tärkeää sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Tämä hanke tukee omalta osaltaan osallistujayritysten kykyä tuottaa luonnonvaroja säästäviä ja ekologisia palvelu- tai tuoteinnovaatioita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Osallistuvia yrityksiä kannustetaan hyödyntämään luonnonvaroja säästävää uutta teknologiaa palvelujen ja tuotteiden kehittämisessä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeen materiaali jaetaan ja tallennetann mahdollisuuksien mukaan digitaalisena. Jätteiden lajittelu.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hanke tukee osalta osaltaan osallistujayritysten kykyä tuottaa luonnonvaroja säästäviä ja ekologisia palveluja ja tuotteita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hankkeen tavoittena luoda taloudellista kestävyyttä alueelle luomalla pohjaa palveluiden ja tuotteiden kehittämiselle alueen yrityksissä, siten että ne menestyvät, työllistävät ja ovat taloudellisesti vakaita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke pyritään linkittämään olemassa oleviin palveluihin ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään verkostokehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka -2 -2
Hankkeen luonteen vuoksi toteuttavat tahot käyvät osallistujayritysten luona Etelä-Savon alueella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeessa tavoitteena on yrittäjän ja yrityksessä toimivien työhyvivoinnin tukeminen, joka nähdään merkittävänä tekijänä yrityksen menestymisessä. Työhyvinvointi parantaa työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja työyhteisön ilmapiiriä, jonka myötä palvelutaso paranee, mikä puolestaan parantaa toiminnan laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Työhyvinvointi lisää osaamista ja oppimista (Otala ja Ahonen 2005, Työhyvinvointi tuloksentekijänä)
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeen avulla vahvistetaan monialaista kulttuurista ja taloudellista kehitystä ja näin lisätään sosiaalista kestävyyttä. Tilaisuuksien järjestämisessä huomioidaan alueellinen tasa-arvo viemällä osittain toimintaa osallistujayrityksen luokse.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Hankkeen toimenpiteitä tarjotaan tasapuolisesti kaikkien alueen mikroyritysten hyödynnettäväksi.
Kulttuuriympäristö 1 1
Kulttuuriympäristö huomioidaan palveluiden kehittämisessä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Kulttuuriympäristö huomioidaan palveluiden kehittämisessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli eteläsavolaisten mikroyritysten elinvoimaisuuden ylläpitäminen ennakoivasti kehittämällä yritysten liiketoimintaa ja tukemalla yrittäjän henkilökohtaista elämänhallintaa ja työhyvinvointia. Yritykset sitoutettiin hankkeeseen henkilökohtaisesti kontaktoiden ja jalkautuvalla otteella koko hankekauden ajan. Tavoitteita kohti lähdettiin selvittämällä hankkeeseen mukaan tulleiden yritysten ja yrittäjien sen hetkinen tilanne. Yrittäjät tekivät haastattelijan johdolla liiketoimintaan ja hyvinvointiin liittyvän voimavarakartoituksen lomakkeella, joka kehitettiin hankkeessa tätä tarkoitusta varten. Siinä yrittäjät asettivat itselleen kehittämistavoitteet sekä mittarit, joilla itse arvioivat asettamiensa tavoitteiden saavuttamista hankkeen lopussa. Haastatteluilla saatiin arvokasta ja täsmällistä tietoa jokaiselta yrittäjältä millaisia toimenpiteitä hankkeen aikana kannatti tehdä ja mistä aiheista yrittäjät tarvitsivat lisää tietoa.

Vertaiskehittämisestä muodostui keskeinen toimintatapa hankkeen aikana. Vertaiskehittämispajatoiminta käynnistettiin heti hankkeen alussa. Toiminta perustui ohjattuun, systemaattiseen prosessiin, jossa yrittäjät saivat tukea ja sparrausta omiin haasteisiin luottamuksellisissa pienryhmissä. Vertaikehittämispajat rakentuivat sen mukaan, missä elinkaaren vaiheessa yritykset olivat ja miten ne palvelivat mahdollisimman hyvin jokaista yrittäjää. Esimerkkeinä omistajanvaihdos/muutoskehittämispaja, toimialankohtainen paja, useamman henkilön työllistävistä yrityksistä koostuva paja sekä toistensa yritystoimintaa tukevien toimialojen yrittäjistä koostuva vertaiskehittämispaja. Hankkeen aikana syntyi 10 vertaiskehittämisryhmää (5-6 henkilöä/ryhmä), jotka kokoontuivat 7 kertaa puoli päivää kerrallaan. Ryhmiä oli Mikkelissä, Mäntyharjussa, Pieksämäellä ja Savonlinnassa ja niihin sitouduttiin kiitettävästi.

Hankkeen aikana järjestettiin valmennusta monista erilaisista teemoista liittyen sekä liiketoimintaan että hyvinvointiin. Yrityssparrausta järjestettiin muutamalle yrittäjälle henkilökohtaisesti sekä kahdelle samalla toimialalla toimivalle yritykselle. Hankkeen aikana syntyi konkreettista yrittäjien työhyvnvointia ja liiketoimintaa tukevaa toimintaa. Hankkeessa oli mukana 44 yritystä ja 50 yrittäjää, jotka osallistuivat vertaiskehittämisprosessiin. Hankkeeseen osallistui kuudesta yrityksestä yrittäjäpariskunta. Hankkeessa toteutettiin runsaasti kiinnostusta herättänyt työhyvinvointiseminaari, jossa oli n. 150 osallistujaa. Lisäksi hanke oli mukana järjestämässä useita yhteistyöseminaareja muiden hankkeiden kanssa. Yrittäjiä tiedotettiin aktiivisesti Työelämä 2020 verkoston, Etelä-Savon hyvinvointiverkoston ja työterveyslaitoksen järjestämistä tapahtumista ja he osallistuivat niihin mahdollisuuksiensa mukaan.

Sisällöllisesti tavoitteet saavutettiin hyvin osallistujien antamien loppuarviointien perusteella. Erityisesti pienryhmätoiminta ja vertaiskehittäminen tuki yrittäjiä monin eri tavoin. Palautteiden mukaan yrittäjät tarvitsevat vierelleen rinnallakulkijoita, joiden kanssa voi luottamuksellisesti ideoida ja kehittää omaan liiketoimintaa ja jakaa asioita. Loppupalautteessa yrittäjiltä kysyttiin tuloksista "Mitä uusia ajatuksia / ideoita koet saaneesi liiketoimintasi kehittämiseen?" Hankkeen aikana syntyi vastausten perusteella: uusia palvelupaketteja, erityisesti Mäntyharjun matkailuyrittäjien vertaiskehittämisryhmästä, uusia ajatuksia, joita yrittäjä toivoi pääsevänsä toteuttamaan, asiakaslähtöisempää ja näkyvämpää toimintaa - uusi tapa toimia, vahvistusta liiketoiminnan suuntaamisesta uudelleen, ryhmäkehityskeskustelun käyttöönotto, uusia kontakteja ja vinkkejä, yrittäjäidentiteetin kasvaminen terveempään suuntaan, yritystoiminnan suunnan kehittämistä, vanhasta luopumista, uudet nettisivut, toimintamalli henkilöstön sitouttamiseksi ja palkitsemiseksi, havainto ettei kaikkea tarvitse tehdä itse ja pikkuvinkkejä jokapäiväiseen omaan olemiseen ja hyvään oloon - myös liiketoiminnan kannalta. Yhdessä paperissa oli tiivistetysti seuraava ajatus: "Lopeta kaikki mikä ei kannata. Huolehti itsestäsi, ole perheen kanssa, tee sitä mistä tykkäät".

Loppupalautteessa kysyttiin tuloksista myös "Miten koet voimavarojesi kehittyneen hankkeen aikana" Numeeriset arviot olivat lähes kaikki positiivisen puolella. Sanallisten vastausten mukaan positiivisia vaikutuksia olivat: olen oppinut ottamaan lepohetkiä pitkiin päiviin, hanke on tukenut jaksamista, auttanut silloin, kun on kokenut olleensa yksin ongelmien kanssa, jatkossa pystyn arvioimaan ehkä paremmin omat resurssit, saanut ymmärrystä omista voimavaroista ja omista toimintamalleista-en ole muuttunut toisenlaiseksi, mutta ymmärrän itsestäni enemmän, jäsentelyn taidon kehittyminen, rohkeus lisääntynyt, saanut henkistä tukea, uudet idea lisäävät uskoa tulevaisuuteen, voimavarat kasvaneet koko projektin ajan.

Hankkeen aikana syntyi uusina palvelutuotteina pk-yrittäjien tyhy-vertaiskehittämispajamalli ja yrittäjän polku -työskentelymenetelmä sekä työkalu voimavarakartoituksia ja toimenpiteiden vaikuttavuusarviointeja varten. Vertaiskehittämispajatyöskentely osoittautui hyväksi keinoksi tukea yrittäjiä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjien palautteiden mukaan hankkeen aikana yritysten omaa liiketoimintaosaaminen vahvistui ja sen aikana rakennettiin kestäviä verkostosuhteita. Yrittäjien elämänhallinta ja työhyvinvointi näytti kohentuneen sekä oma yrittäjäidentiteetti vahvistuneen. Hankkeen aikana yrityksiin syntyi runsaasti uutta osaamista ja uusia ideoita. Myös yrittäjien tietoisuus tarjolla olevista kehittämispalveluista parantui. Hankkeen lopussa yrittäjät arvioivat hankkeen vaikuttavuutta omiin tavoitteisiinsa nähden ja tulokset olivat erittäin hyvät. Erityistä kiitosta sai vertaiskehittämispajatyöskentely. Hankkeen aikana yhteistyö muiden hankkeiden kanssa oli aktiivista ja yrittäjät osallistuivat erilaisiin tapahtumiin mahdollisuuksiensa mukaan.