|
|
|
Hankekoodi: S20300
Hankkeen nimi: Tuunaamo - Kiinni työhön
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 29.11.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: JUPITER- säätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 1724298-9
Jakeluosoite: Meijerinkatu 2-4
Puhelinnumero: 0405901036
Postinumero: 65100
Postitoimipaikka: Vaasa
WWW-osoite: http://www.jupiter.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LUOMA JYRI-PEKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämis- ja viestintäpäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyri.luoma(at)jupiter.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405901036
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tuunaamo - Kiinni työhön -hankkeessa pilotoidaan innovatiivisia toimintamalleja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi. Osallistujat laativat omasta työllistymisestään asiakaslähtöisen projektin, johon osallistetaan hakijan lisäksi esim. potentiaalisia työnantajia mikro- ja pk-yrityksistä. Osallistujat laativat omasta työllistymisestään asiakaslähtöisen projektin peilaten ja visioiden mahdollisia liiketoimintamalleja.
Tuunaamo on fyysinen, non-stop työpaja, jonka avulla voidaan tarjota tukea ja prosessi-orientoitunutta yhdessä tekemistä hankeaikana noin 60 osallistujille, jotka hyötyvät tehostetusta tuesta itsensä työllistämiseen.
Kierrätysmateriaalista tuotetaan uusiotuotteita Tuunaamo-työpajalla, ja valmentautujat osallistuvat kaikkiin tuotannon vaiheisiin niin tuote- ja tarvesuunnittelusta myyntiin ja markkinointiin. Tuotantovaiheet mallinnetaan siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla sopivat valmentautujien erilaisiin osaamistasoihin.
Yhteisöllistä ja eettistä tuotantomallia kehitetään samanaikaisesti myös Kokkotyö-säätiön itsenäisissä hankkeissa Kokkolassa ja Pietarsaaressa (SORMUS - sosiaalisella muotoilulla uusia ratkaisuja ja menetelmiä työllistämistoimintaan, hankenumero 100535 ja Kokkotyö-säätiön toinen samaan aiheeseen perustuva SOFFAN hanke, toteutusalue Pietarsaaren seutukunta hankenumero 100624). Kolme hanketta tekevät tiivistä yhteistyötä kokemuksia ja käytäntöjä vaihtaen.
Tuunamon tavoitteena on lisäksi pilotoida ja selvittää uudenlaisia, alueella innovatiivisia työllistymisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia vaikeasti työllistyvälle kohderyhmälle sosiaalisen osuuskunnan muodossa. Kohderyhmälle soveltuvan sosiaalisen työosuuskunnan mallintaminen alueelliseen tarpeeseen on hankkeen tavoitteena.
Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät alle 30-vuotiaat sekä yli 54-vuotiaat osallistujat. Erityisenä ryhmänä tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten työllistymisen haasteita. Kohderyhmät ohjautuvat hankkeen asiakkaiksi TE-toimiston kautta, toimenpiteitä joko työkokeilu tai palkkatuettu työ.
ALLE 30-VUOTIAAT
Jupiter-säätiössä on erityisesti nuorille suunnattujen palvelujen ryhmä nimeltään 'Nuortenpalvelut', jossa hakuhetkellä on käynnissä kansallinen Comeetta-valmennus 17–29 -vuotiaille työttömille nuorille, jotka tarvitsevat tukea työmarkkinavalmiuksen parantamiseen ja oman koulutusalan löytämiseen.
Vuonna 2013 n. 70% säätiön palvelujen valmennusasiakkaista oli nuoria. Nuortenpalvelut-palveluryhmässä oli 290 valmentautujaa, minkä lisäksi 80 henkilöä osallistui kuntouttavaan työtoimintaan, TE-toimiston työhönvalmennuspalveluun tai mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen. Valmennusasiakkaita säätiön palveluissa yhteensä oli 517 henkilöä.
YLI 54-VUOTIAAT
Vuonna 2013 yli 54-vuotiaita valmennusasiakkaita oli säätiön palveluissa peräti 58 henkilöä, eli 11,2 % kaikista valmennusasiakkaista. Valmentautujat ohjautuivat pääasiassa Hyppy työelämään- ja Työmatkalle -hankkeiden kautta, mutta myös jonkin verran suoraan palkkatuki- ja työkokeilujaksoille.
MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET VALMENTAUTUJAT
Vuonna 2013 24 %:lla Jupiter-säätiön valmennusasiakkaista äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Heikko kielitaito onkin yksi keskeinen työllistymisen este. Tämän erityiskohderyhmän työllistymisen esteitä kartoitetaan erityisesti hankkeen aikana.
Huomiota kiinnitetään esim. olemassa olevan työllistämishankkeen kriteereihin riittävästä kielitaidosta, joka rajaa osan valmennusasiakkaista palvelurakenteen ulkopuolelle. Käytännössä maahanmuuttajataustaisille ei ole järjestetty erityistä projektia.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat eri toimijat työllistämisen toimintakentällä sekä säätiön muissa valmennuspalveluissa olevat asiakkaat MeTuunaajat-ryhmien kautta. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös pk- ja mikroyritykset, joita pyritään myös sitouttamaan hankkeeseen potentiaalisia työnantajina ja siirtämään palkkatukisia osallistujia myös näihin. Työnantajan näkökulma prosessissa on myös erittäin tärkeä, jotta työllistymisen esteitä voidaan riittävän laaja-alaisesti tarkastella.
Keskeinen keino työllistymisen parantamiseen on osallistujan oma aktiivinen yritys- ja asiakasyhteistyö. Perinteisten harjoittelumahdollisuuksien lisäksi myös työnantajat tarvitsevat erityistä tukea vaativien kohderyhmien kanssa tukea omiin prosesseihinsa, jotta työtön on mahdollista työllistää. Hankkeen aikana selvitetään mahdollisia työllistymisvaihtoehtoja ja konkreettisesti niiden vaatimustasoa suhteessa hakijoiden taitoihin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 141 197
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 115 038
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 176 496
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 158 984
Maakunnat: Pohjanmaa
Seutukunnat: Vaasan
Kunnat: Vaasa
Jakeluosoite: Meijerinkatu 2-4
Postinumero: 65100
Postitoimipaikka: Vaasa
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Ekologinen vaikutus, kierrätysmateriaalien käyttö keskeisenä osana osallistujien tuotannollista valmennusprosessia EU:n jätehierarkian prioriteetti. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Käyttämällä kierrätysmateriaaleja sekä ekologisia tuotannon toimintamalleja edistetään myös ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämistä. Mallilla tähdätään myös pitkän linjan vaikutuksiin yhteiskunnallisesti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta, mutta jätehierarkian mukainen suora yhteys. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 0 |
| Ei suoraa vaikutusta, mutta jätehierarkian mukainen suora yhteys. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Toiminta lähtee kierrätysmateriaalien käytöstä sekä tehokkaasta, jätteen syntymistä ehkäisevästä toimintatavasta | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Kierrätysmateriaalien kokoaminen ja hyödyntäminen, prosesseissa käytetään myös ekologisia pesumenetelmiä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Mallin avulla pyritään löytämään kestäviä, myös paikallista elinkeinorakennetta kehittäviä uusia tapoja työllistyä, erityisenä painopisteenä tavanomaisten keinojen ulkopuolelle jäävät ryhmät. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Eettisen palvelutuotannon pilotointi osallistujalähtöisesti | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Säätiön toiminnassa kiinnitetään huomiota kuljetusten tehokkaaseen käyttöön ympäritöllisestä näkökulmasta kehittämällä säätiön kuljetusautojen logistiikkaa (uutta ohjelmaa kartoitetaan parhaillaan). Tämä vaikuttaa hieman hankkeeseen kohderyhmän ollessa työhönvalmennuksessa logistiikkatehtävissä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen avulla haetaan yksilöllisiä, innovatiivisia, osallistujalähtöisiä polkuja työelämään osallisuuden ja yhteisten kokemusten kautta | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 8 |
| Hanke edistää tasa-arvoa ja tasavertaisuutta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Osallistujia myös maahanmuuttajia, monikulttuurinen työote, vaikeasti työllistyvien yrittäjälähtöisten mahdollisuuksien parantaminen | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 9 |
| Vertaisoppimista ja kulttuurivaihtoa edistävä työympäristö | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 6 |
| Kierrätystietoisuuden kasvattaminen | ||
-