Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20305

Hankkeen nimi: Rakennustuotantoinsinööri RTI 2015

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2014 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: +358 20 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VESA JUHA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Rakennustekniikan opettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.vesa(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406724241

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena on luoda rakennusinsinöörikoulutusmalli, jossa opiskelijat oppivat jo koululutusaikana työelämän
käytänteet tulevassa yrityksessään. Samalla malli palvelee keskuspaikkojen ulkopuolella olevia yrityksiä saamaan
pysyvää henkilökuntaa. Projektissa käytettävä etäopetus- ja oppiminen edistää etätyömenetelmien käyttöä
työtehtävissä.

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulu ja Centria ammattikorkeakoulu. Tutkintonimike on
insinööri (AMK), osaamisala Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, laajuus 240 op ja tutkinnon antajana on
Lapin ammattikorkeakoulu. Opiskelijamäärä on 25 ja hakijoilla on oltava asetuksen mukainen ammattikorkeakoulun
hakukelpoisuus. Centria vastaa yleisten insinööriopintojen toteuttamisesta ja Lapin amk vastaa rakennusteknisen
osaamisen opettamisesta.

Opiskelijat valitaan siten, että he voivat tehdä omat ammattiopintonsa todellisiin rakennusliikkeiden työkohteisiin. Suuri
osa ammattiopinnoita suoritetaan ongelmaperusteisen projektioppimismenetelmän mukaan. Tuloksena saadaan uusia
innovatiivisia rakennusinsinöörejä alueelle, jossa heitä tarvitaan ja jolle on tulossa suurrakennushanke.

Yhtenä opintojen teemana oleva Lean-konsepti tähtää hukka-ajan poistamiseen rakentamisprosessista, mikä
osaltaan edesauttaa siirtymistä vähähiilisempään rakentamiseen. Lean -menetelmän tarkoituksena on rakentaa
yritykseen toimintakulttuuri, jossa tehdään kerralla riittävän laadukastuote. Tämä johtaa sujuvampaan
rakentamisprosessin läpimenoon sekä työmaan tehokkuuden varmistamiseen sekä asiakaslaadun paranemiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Rakennusalalla työskentelevät ammatillisenasteen tutkinnon suorittaneet henkilöt, joilla on tarve nostaa
koulutustasonsa rakennustuotantoinsinööriksi. Yritysten työnohjaukseen ja projektitöiden järjestämiseen osallistuvat
henkilöt todennäköisesti saavat uusia näkökulmia töiden tekemiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Rakennusliikkeet ja talotehtaat sekä kunnat Ylivieskan-, Nivala-Haapajärven-, Haapaveden-Siikalatvan, Kokkolan-, Kaustisen ja Raahen-seutukunnissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 434 739

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 418 753

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 543 426

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 523 441

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Kaustisen, Kokkolan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Kannus, Reisjärvi, Siikalatva, Alavieska, Merijärvi, Kalajoki, Perho, Veteli, Kärsämäki, Toholampi, Ylivieska, Halsua, Oulainen, Kokkola, Sievi, Lestijärvi, Pyhäjärvi, Raahe, Siikajoki, Kaustinen, Haapajärvi, Pyhäntä, Nivala, Haapavesi, Pyhäjoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Vierimaantie 7

Postinumero: 84100

Postitoimipaikka: Ylivieska

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 25

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on lähtökohtaisesti sukupuolineutraali. Naisilla ja miehillä on opiskelussa samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet. Molemmilla oppilaitoksilla on tasa-arvosuunnitelmat, joihin toiminta perustuu. Tasa-arvon huomioiva toimintakulttuuri on ammattikorkeakoulussa olemassa ja sitä kehitetään edelleen. Suunnitelmat sisältävät periaatteet ja toimenpiteet, joihin ammattikorkeakoulut työ- ja oppimisyhteisönä sitoutuu edistämään tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Rakennusteollisuus on miesvaltainen ala. Kuitenkin alalla on jo pitkään pyritty nostamaan naisten osuutta, etenkin insinööriosaamisessa. Se on nähty alalle hyväksi. Rakennusalan insinöörikoulutus osaltaan helpottaa naisten etenemistä uralla. Molemmissa oppilaitoksissa on tilastoista havaittavissa, että arviotuntumalla aikuiskoulutuksessa tutkinnon suorittaneissa on naisia enemmän kuin alan työtekijäjakautuma on.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma ja tasa-arvo on otettu huomioon koulutussisältöjen suunnittelussa ja se otetaan huomioon myös soveltavissa harjoitustöissä yrityksiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 9
Vähähiilisyyden teema rakennetaan osaksi opintokokonaisuuksia ja opetuksessa tullaan käyttämään eri rakentamisen aloilta erityisasiantuntijoita joilla on vahva tutkimuksellinen osaaminen uusista materiaaleista, energiamuodoista ja niiden soveltamisesta uudis- ja korjausrakentamisessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 9
Rakennusten energiankulutuksen koulutussisällöissä huomioidaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet rakentamiselle ja hiilidioksidi päästöjen syntyminen ja niiden vähentäminen uudis- ja korjausrakentamissa. Lisäksi rakennusmateriaalien hiili- ja energiatase huomioidaan oppisisällöissä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 8
Koulutussisällössä eri oppiaineissa käydään läpi ympäristön maisemakuvaan, valuma-alueen metsien virkistyskäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvä säännöstö ja niiden huomioiminen uudis- ja korjausrakentamisessa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 8
Rakennusten energiankulutuksen koulutussisällöissä huomioidaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet rakentamiselle ja hiilidioksidi päästöjen syntyminen ja niiden vähentäminen uudis- ja korjausrakentamissa. Lisäksi rakennusmateriaalien hiili- ja energiatase huomioidaan oppisisällöissä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 6 7
Oppikokonaisuuksiin sisältyy vaikutusten arviointi luonnon monimuotoisuuden selvitysmenetelmiä ja arviointikriteerejä, sekä Yva-lain mukainen arviointiprosessi
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Rakennusten energiankulutuksen koulutussisällöissä huomioidaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet rakentamiselle ja hiilidioksidi päästöjen syntyminen ja niiden vähentäminen uudis- ja korjausrakentamissa. Lisäksi rakennusmateriaalien hiili- ja energiatase huomioidaan oppisisällöissä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Rakennusten energiankulutuksen koulutussisällöissä huomioidaan ilmastonmuutoksen tuomat haasteet rakentamiselle ja hiilidioksidi päästöjen syntyminen ja niiden vähentäminen uudis- ja korjausrakentamissa. Lisäksi rakennusmateriaalien hiili- ja energiatase huomioidaan oppisisällöissä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 9
Hanke nimenomaan kehittää alueen yrityksiä ottamaan kestävän kehityksen ratkaisut käyttöön rakentamisessa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 4
Koulutusprojekti edesauttaa opiskelijoita opiskelijoita tuotteiden ja palveluiden kehittämispyrkimyksissä
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Logistiikan merkitys rakennusmateriaalien hankinnassa on huomioitu opuiskelijoiden opetussuunnitelmissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Koulutushanke edistää osaamisen- ja vähähiilisyystietouden kautta hyvinvoinnin edistämistä alueella.
Tasa-arvon edistäminen 9 8
Rakennusteollisuus on miesvaltainen ala. Kuitenkin alalla on jo pitkään pyritty nostamaan naisten osuutta, etenkin insinööriosaamisessa. Se on nähty alalle hyväksi. Rakennusalan insinöörikoulutus osaltaan helpottaa naisten etenemistä uralla. Molemmissa oppilaitoksissa on tilastoista havaittavissa, että arviotuntumalla aikuiskoulutuksessa tutkinnon suorittaneissa on naisia enemmän kuin alan työtekijäjakautuma on.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 8
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa koulutushankkeessa.
Kulttuuriympäristö 8 8
Kulttuuriympäristö ja sen säilyttämiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet on huomioitu koulutussisällöissä. mm. yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja kulttuuriympäristön merkitys viihtyisänä ja houkuttelevana asuinympäristönä
Ympäristöosaaminen 9 9
Ympäristöteknologian, ympäristöjärjestelmien käyttöönotto sekä ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistuminen sisältyvät koulutuskokonaisuuksiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa luotiin rakennusinsinöörikoulutusmalli, jossa opiskelijat oppivat jo koululutusaikana työelämän käytänteet tulevassa yrityksessään. Keskuspaikkojen ulkopuolella olevat yritykset saivat ammattitaitoista pysyvää henkilökuntaa. Projektissa käytettiin etäopetusta ja etäopetus menetelmien oppiminen kehitti etätyömenetelmien käyttöä työtehtävissä.

Koulutus järjestettiin Lapin ammattikorkeakoulun ja Centria ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tutkintonimike on insinööri (AMK), osaamisala Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, laajuus 240 op ja tutkinnon antajana on Lapin ammattikorkeakoulu. Opiskelijamäärä oli 28 joista 23 valmistui hankkeen aikana. Centria vastasi yleisten insinööriopintojen toteuttamisesta ja Lapin amk rakennusteknisen osaamisen opettamisesta.

Opiskelijat olivat taustaltaan pääasiassa toisen asteen-tutkinnon omaavia ammattimiehiä ja -naisia. Yhteensä opiskelijoita aloitti 28 henkilöä, joista naisia 3 henkilöä. Aloittaneessa ryhmässä oli myös työttömiä. Opiskelijat ovat saanet koulutusta vastaavaa työtä jo opintojen aikana, pois lukien yksi keskeyttänyt opiskelija.

Opiskelijat valittiin siten, että he voivat tehdä omat ammattiopintonsa todellisiin rakennusliikkeiden työkohteisiin. Ammattiopinnot suorittiin ongelmaperusteisen projektioppimismenetelmän mukaan. Tuloksena on saatu innovatiivisia rakennusinsinöörejä alueelle.

Yhtenä opintojen teemana oli Lean-konsepti joka tähtää hukka-ajan poistamiseen rakentamisprosessista, tämä edesauttaa siirtymistä vähähiilisempään rakentamiseen. Lean -menetelmän tarkoituksena on rakentaa kerralla laadukas lopputuote. Tämä johtaa sujuvaan rakentamisprosessin läpimenoon sekä työmaan tehokkuuteen että laadun paranemiseen.