|
|
|
Hankekoodi: S20307
Hankkeen nimi: Starttivalmennus Stara
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tornion Työvoimalasäätiö
Organisaatiotyyppi: Säätiö
Y-tunnus: 2034178-5
Jakeluosoite: Kauppakatu 10
Puhelinnumero: 050-5972062
Postinumero: 95420
Postitoimipaikka: Tornio
WWW-osoite: http://www.tyovoimalasaatio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: JUNTUNEN SAMUEL ANTERO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: samuel.juntunen(at)tyovoimalasaatio.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400-295121
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoite:
Starttivalmennus -hankkeen tavoite on luoda pysyvä matalimman kynnyksen pajatoiminto. Hankkeen keskeisin tavoite on saavuttaa ne asiakkaat, jotka eivät ole aktivointitoimenpiteiden piirissä ja jotka erinäisistä syistä ovat pudonneet tai ovat putoamassa pois yhteiskunnan toiminnoista. Hankkeen tarkoitus on tuottaa uudenlaista pajapalvelua Torniolaisille. Valmennukseen osallistuvan nuoren kanssa laaditaan realistiset tavoitteet ja suunnitelmat joita kohti edetään yhdessä. Tavoitteena valmentautujilla on alkuvaiheessa arjen rytmin löytäminen ja omien voimavarojen tunnistaminen, sekä jatkosuunnitelna hahmottuminen sekä sitoutuminen siihen. Hankkeen lyhyen aikavälin tavoite on tehdä tunnetuksi toiminta josta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat voivat saada avun. Hankkeen pitkän aikavälin tavoite on vakiinnuttaa asiakasohjaus sellaiseksi, että toiminta jatkuminen on mahdollista olemassa olevia sopimusmuotoja hyödyntäen. Hankkeen kohderyhmänä on 15-60 vuotiaat syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla olevat asiakkaat, joita arvioidaan vuosittain olevan 40-60 henkilöä. Lisäksi kohderyhmänä voivat olla ne asiakkaat jotka ovat jo aktivointitoimenpiteiden piirissä, mutta jotka kuitenkin hyötyvät Starttivalmennuksen voimallisemmasta tuesta toimintakyvyn väliaikaisesti heiketessä esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen myötä. Hanke tavoittelee 70% positiivista sijoittumista Starttivalmennusjakson jälkeen.
Toimenpiteet:
Hankkeessa tarjotaan kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja lähiohjausta sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Toiminta suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, mutta lähtökohtana on keskittyminen elämänhallintaa tukevaan toiminnalliseen tekemiseen. Näihin toimenpiteisiin lukeutuu esimerkiksi ruoan laitto, kaupassa käynti, liikunta, ulkoilu, hygienia-asiat, kulttuuripalvelut. Myös toimeentulon näkökulmasta tarpeelliseen asiointiin TE-toimistossa, sosiaalitoimessa ja Kelassa annetaan tukea ja ohjausta. Starttivalmennuksen työntekijöillä on aikaa asiakkaalle. Asiakkaan tilanteeseen paneudutaan ja häntä ohjataan ja opastetaan riittävästi jotta hän voi ottaa itse vastuuta omasta elämästään ja tuntea osallisuutta yhteiskuntaan. Toimintakyvyn lisääntyessä asiakasta ohjataan yhä enenevässä määrin ottamaan itse selvää asioista ja toimimaan omia tavoitteita tukevalla tavalla siten, ettei häntä kuitenkaan jätetä selviämään yksin. Starttivalmennuksen tuki on konkreettista ohjausta eri ryhmätoimintojen muodossa, mutta myös henkistä jaksamista tukevaa toimintaa.
Tulokset:
Hankkeen aikana luodaan toimivia käytäntöjä eri viranomaisten välille, jossa saadaan uusia asiakkaita palveluiden piiriin. Matalankynnyksen pajana Starttivalmennus toimii hankkeen tuloksena tiiviissä yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa ja etsivän nuoristyön asiakkuuden ohjautuvat Starttivalmennuksen piiriin. Starttivalmennuksen toimii myös ammatillisen koulutuksen tukena ja keskeytysuhan alla olevat opiskelijat, joilla on selviä elämänhallintaan liittyviä ongelmia, ohajutuvat Starttivalmennusen piiriin ja saavat tukea jotta opiskelujen jatkaminen oppilaitoksessa on mahdollista. Starttivalmennuksen toiminnan tuloksena yhä harvempi asiakas jää palvelujärjestelmän ulkopuolelle ja yhä harvempi syrjäytyy, sillä syrjäytymiskehitykseen voidaan Starttivalmennuksen avulla puuttua ajoissa. Matalankynnyksen paikkana Starttipaja tarjoaa asiakkaille paikan selvittää omia voimavarojaan ja rakentaa niitä paremmaksi. Voimavarojen rakentumisen myötä asiakas löytää tiensä yhteiskunnan aktiiviseksi kansalaiseksi. Hankkeen aikana yhdistetään eri toimijatahojen työpanokset siten, että ne johtavat asiakkaan ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Hankkeen tuloksena 70% Starttivalmennukseen osallistuneista asiakkaista sijoittuu lähtötilanteeseen nähden positiivisesti, toisin sanoen 70 prosentille asiakkaista on löydetty heidän elämäntilannettaan eteenpäin vievä ratkaisu. Hankeeseen sisältyy myös vaikuttavuuden tutkiminen, jolla selvitetään Starttivalmennustoiminnan vaikuttavuus asiakkaiden näkökulmasta Starttivalmennuksen päätyttyä. Väitöstutkimuksen tuloksia ei kuitenkaan voi ennakoida tässä, mutta tulokset ovat myös hankkeen tuloksia.
Hankkeen kohderyhmänä on pääasiassa alle 30 vuotiaat syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla olevat nuoret asiakkaat, joita arvioidaan vuosittain olevan 40-60 henkilöä. Lisäksi kohderyhmänä voivat olla ne asiakkaat jotka ovat jo aktivointitoimenpiteiden piirissä, mutta jotka kuitenkin hyötyvät Starttivalmennuksen voimallisemmasta tuesta toimintakyvyn väliaikaisesti heiketessä esimerkiksi muuttuneen elämäntilanteen myötä.
Starttivalmennustoiminnan välillisiä kohderyhmiä ovat toimijaverkoston työntekijät ja säätiön työntekijät. Toimijaverkostoon kuuluvat:
- Sosoaalitoimen työntekijät
Sosiaalitoimen henkilökunta on asiakkaita Starttivalmennukseen ohjaava taho, joiden kanssa yhteistyö on tiivista ja joka on myös taho, joilta toive Starttivalmennustoiminnalle on lähtenyt.
- TE-palveluiden asiantuntijat
TE-palveluiden asiantuntijoiden rooli on merkittävä siinä vaiheessa kun asiakkaiden urapolkuja suunnitellaan työelämän näkökulmasta ja kun asiakkaat ovat työnhakijoina. TE-palvelut voivat olla myös asiakkaita ohjaava taho.
- Ammattiopiston henkilökunta
Ammattiopiston henkilökunta voi olla asiakkaita ohjaava taho siinä tilanteessa, kun opiskelu oppilaitoksessa takkuaa. Myös asiakasprosessien edetessä voidaan olettaa, että kouluttautuminen on monen asiakkaan kohdalla kuntoutustoimnepiteiden jälkeinen ensisijainen toimenpide jolla pyritään edesauttamaan työelämään siirtymistä.
- Nuorisopalveluiden henkilökunta ja Etsivä nuorisotyö
Erityisesti Etsivä nuorisotyö on asiakkaita ohjaava taho ja Starttivalmennuksen asiakaskunnan oletetaan muodostuvan merkittävässä määrin Etsivän nuorisotyön asiakkaista.
- Mielenterveyspalveluiden henkilökunta
Asiakkaita ohjaava taho ja mahdollisesti myös yhteistyötaho asiakkuuksien tarpeiden mukaisesti.
- A-klinikan henkilökunta
Asiakkaita lähettävä taho ja yhteistyötaho asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
- Tornion työvoimalasäätiön työpajat ja henkilökunta
Asiakkaita vastaanottava ja myös asiakkaita lähettävä taho. Talon sisäistä siirtymistä ja Starttivalmennusta tukevaa toimintaa. Osa ryhmätoiminnoista kuten ruoan laitto, ATK opetus ja muu pajatyö tapahtuu säätiön tiloissa ja säätiön muun henkilökunnan osa-ohjauksessa. Säätiön muu henkilökunta ei kuitenkaan ole Starttivalmennuksen henkilökuntaa vaan yhteistyötahona tukemassa toimintaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 307 464
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 307 464
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 384 330
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 384 330
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion
Kunnat: Tornio
Jakeluosoite: Kulleronkatu 7
Postinumero: 95430
Postitoimipaikka: Tornio
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 155
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei arvioida olevan ekologiseen kestävyyteen liittyviä vaikutuksia merkittävässä määrin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei arvioida olevan ilmastonmuutokseen liittyvien riskien näkökulmasta juurikaan merkitystä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden merkitys riippuu paljon asiakkaista. Mikäli "luonto-orientoituneita" asiakkaita on, voi merkitystä olla tiedon lisääntymisen näkökulmasta. Hankkeen aikana liikutaan luonnossa, mutta vaikutusten voi silti olettaa olevan hyvin vähäiset. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suurempaa vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Noudatetaan kierrätykseen liityviä ohjeita ja opastetaan oikeaan kierrätykseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Testaamme ja tutkimme eri toimintamalleja veikeimmin tavoitettavien asiakkaiden näkökulmasta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei merkitystä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke pyrkii juuri hyvinvoinnin edistämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Ajattelen tasa-arvoa yhteiskunnallisen tasa-arvoajattelun näkökulmasta. Hanke pyrkii siihen että asiakkailla olisi toimenpiteiden ansiosta tasa-arvoinen lähtökohta yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja itsensä kehittämiseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hanke pyrkii siihen, että kaikilla asiakkailla olisi yhteiskunnallisesta asemasta ja kulttuuritaustoista riippumatta hankkeen tuloksena yhdenvertaiset lähtökohdat itsensä kehittämiselle. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeen tuloksena osallisuuden kokemus kunkin asiakkaan kulttuuriympäristössä paranevat. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Perusosaaminen ympäristöön liittyen kasvaa. | ||
Hankkeen lähtökohtana oli yhteistyöverkoston pyyntö synnyttää toimintaa sellaisille asiakkaille, joiden on vaikea sitoutua olemassa oleviin palveluihin. Alkuperäinen pyyntö tuli Tornion kaupungin sosiaalipalveluista ja hanketta suunniteltiin sittemmin yhdessä toimijaverkoston kanssa. Kaikkien yhteistyöverkoston jäsenten yhtenäinen näkemys oli starttivalmennus tyyppisen palvelun tarpeellisuudesta.
Starttivalmennus sijoittuu asiakasprosessin aivan alkupäähän, jolloin matalimman kynnyksen toiminta tarjoaa intensiivisen tuen yhdessä toimijaverkoston kanssa asiakkaalle.
Hankkeen toiminnan ytimessä oli toiminnallinen työote, ajan antaminen ja asiakkaan tuen tarpeen kokonaisvaltainen huomioiminen yhteistyössä asiakkaan muun tukiverkoston kanssa. Tarkoituksena oli ryhmätoimintojen tarjoaminen niin, että asiakkaalla oli hyvä syy ja tarvittava motivaatio lähteä kotoa pajalle. Yksilövalmennusta tarjottiin asiakkaan tarpeiden mukaan ja muutenkin toiminta pyrittiin räätälöimään asiakkaan tarpeen mukaiseksi. Perustoimintoja olivat elämänhallintataitojen teemat, ravitsemusasiat, terveys, liikunta, talous, opinnot ja työelämä. Starttivalmennuksessa asiakkaalla oli mahdollisuus kokea osallisuuden tunteita, saada vertaistukea ja sosiaalisia kontakteja oman ikäisten parissa, kokeilla ja tutustua asioihin, mihin muuten ei olisi ollut rohkeutta. Starttivalmennus on arjenhallintataitojen ABC. Taitojen harjoittelu ympäristössä, missä on lupa epäonnistuakin turvallisesti, oli toiminnan yksi kiitosta saanut piirre.
Jokaiselle valmennukseen osallistuneelle tehtiin yksillöllinen suunnitelma, jonka tavoitteet asetettiin realistisiksi asiakkaan lähtötilanne huomioiden. Suunnitelman toteutumista tarkasteltiin tasaisin väliajoin ja yleensä mukana oli myös asiakkaan muita verkoston jäseniä.
Asiakkaiden aktivoituminen ja omien voimavarojen löytyminen tapahtui yksilöllisellä aitataululla. Starttivalmennuksen jaksojen keskipituus oli noin neljä kuukautta. Positiiviset eteenpäin menot olivat valmennuspäivien lisäämisiä, muille pajoille ohjautuminen yleensä kuntouttavan työtoiminnan sopimukselle, keskeytyneiden opintojen pariin palaaminen tai uuden ammattilinjan aloittaminen. Muutamia nuoria lähti myös työkokeiluun ja jopa suoraan työelämään. Starttivalmennuksen asiakkaiden lähtötilanteet palveluun ohjautumisvaiheessa olivat kuitenkin yleensä sen verran haastavia, että ensimmäinen askel otettiin yleensä kuntouttavan tai koulun kautta.
Asiakkaita hankkeen aikana oli 97 henkilöä. Tavoite oli 40-60 henkilöä vuosittain. Tavoite toteutui tässä kohtaa kohtuu hyvin. Asiakkaita oli 32 henkilöä vuodessa starttivalmennuksessa sopimuksella ja n. 60 henkilöä rekrytoinnin kautta hankkeen toiminnan piirissä. Miesten osuus valmennukseen osallistuneista oli 64%, naisten osuuden ollessa 36%. Sukupuolijakauma oli hyvin pitkälle odotusten mukainen. Starttivalmennukseen osallistuneiden asiakkaiden keski-ikä oli hivenen alle 25-vuotta. Suurimmalla osalla asiakkaista koulutuspohja oli peruskoulu.
Hankeen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli 70% positiivinen eteenpäin sijoittuminen. Hankkeen tuloksena 67% asiakkaista eteni positiivisesti suunnitelman mukaan. Hankkeen tavoitteena oli tarjota matalimman kynnyksen palvelua ensisijaisesti alle 30-vuotiaille nuorille. Hankkeen aikana kohderyhmän keski-ikä oli n. 25-vuotta. Tältäkin osin tavoite täyttyi hienosti.
Asiakkaat ohjautuivat starttivalmennukseen pääasiassa verkoston kautta. Myös muilta säätiön pajoilta ja suoraan starttipajalle ohjautuvia asiakkaita oli hankkeen edetessä yhä suurempia määriä. Eniten asiakkaita ohjautui sosiaalitoimen, mielenterveyspalveluiden, a-klinikan ja etsivän nuorisotyön kautta.