Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20308

Hankkeen nimi: TeknoStePS2018 - Pohjois-Savon valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan osaamisen kehittämishanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savon koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1852679-9

Jakeluosoite: PL 87

Puhelinnumero: 017 214 3000

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.sakky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Latosuo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.latosuo(at)sakky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 8377

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, 2629463-3
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, 0214765-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TeknoStePS2018 - Pohjois-Savon valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan osaamisen kehittämishanke on Pohjois-Savon valmistavaan teollisuuteen suunnattu osaamisen kehittämishanke. Hankkeen toteuttajina toimivat Savon koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Hankkeen hallinnoija on Savon koulutuskuntayhtymä.

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat maakunnan valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yritykset ja niiden henkilöstö sekä maakunnan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö ja hankkeessa mukana olevat opiskelijat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat yllä mainittujen oppilaitosten opiskelijat

Toimiala on ollut useita vuosia matalasuhdanteessa, mutta nyt on näkyvissä pidempikestoinen kasvuvaihe, jonka onnistumisen turvaamiseksi tarvitaan yritysten henkilöstön osaamisen lisäämistä. Uuden osaavan työvoiman tarve on selvästi lisääntynyt. Useissa TKI-hankkeissa Pohjois-Savoon on rakentunut tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristöjä, joissa voidaan edistää tutkimusta ja koulutusta, kun ne saadaan yhteiseen suunnitelmalliseen kehitys- ja koulutuskäyttöön. Tuottavuutta voidaan merkittävästi parantaa, jos perinteisestä sarjavalmistuksesta voidaan siirtyä tehokkaaseen automatisoituun piensarjatuotantoon.
Hyvin kohdennetuilla korkeatasoisilla koulutuksilla sekä toimijoiden yhteistyöllä TKI-ympäristöjä hyödyntäen on mahdollista nostaa yritysten tuottavuutta ja edesauttaa toimialan kasvua. Hankkeen toimenpiteillä voidaan kouluttaa entistä osaavampaa työvoimaa, rakentaa yritysten tuotteisiin ja palveluihin uutta kilpailuetua sekä nostaa koulutusorganisaatioiden osaamista.

TeknoStePS2018 - Pohjois-Savon valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan osaamisen kehittämishankkeen tavoitteena on
1. Uuden teknologian hyödyntäminen Pohjois-Savon valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yrityksissä, tutkimuksessa ja koulutuksessa
2. Toimialan osaamisen lisääminen niin yrityksissä kuin oppilaitoksissa
3. Koulutusorganisaatioiden resurssien tehokas käyttö
4. Uuden kilpailuedun ja kasvun mahdollistaminen monialaisissa verkostoissa
5. Koulutuksen kehittäminen
6. Toimialan vetovoiman vahvistaminen

Hankkeen käynnistyttyä siihen muodostetaan viisi teemaryhmää, joissa on hankkeen toteuttajien ja yritysten edustus. Koulutus- ja kehittämispanokset kohdistetaan näihin teemoihin. Teemaryhmät ovat:
Tuotteiden ja tuotannon kehittäminen
Robotiikan soveltaminen piensarjatuotantoautomaation kehittämisessä
Hitsausteknologia ja – automaatio
Energiateknologian osaamisen kehittäminen
Toimialan vetovoimaisuuden kehittäminen
Ryhmät työstävät kukin oman teemansa kehittämiskohteista hankkeessa toteutettavia toimenpiteitä, joita ovat yhteiset kehittämishankkeet yritysten kanssa ja teemaan liittyvät koulutukset, joihin osallistuu sekä yritysten että oppilaitosten henkilöstöä. Oppilaitosten opiskelijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kehittämishankkeisiin.

Oppilaitosten oppimisympäristöistä luodaan yhteinen rekisteri, josta ilmenee oppimisympäristön kone- ja laitekanta sekä mahdollisuudet oppimisympäristöjen käyttöön tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja koulutuksessa. Rekisteristä tiedotetaan toimialan yrityksille ja muille näiden ympäristöjen potentiaalisille käyttäjille. Oppilaitosten yhteistyötä oppimisympäristöjen yhteiskäytössä tehostetaan. Hankkeessa hyödynnetään aiemmin tehtyjä osaamispääoman kartoituksia ja sovitaan niiden yhteiskäytön pelisäännöistä.

TeknoStePS2018-hankkeella luodaan yrityksille mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään ja luodaan edellytyksiä yritysten liiketoiminnan kasvulle. Hankkeen tuloksena yritysten ja oppilaitosten yhteistyö kehittyy. Myös oppilaitosten keskinäinen yhteistyö monipuolistuu ja hanke mahdollistaa oppilaitosten osaamisen kehittymisen vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita.

Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutukset:
- Yritysten kasvava työvoiman tarve voidaan tyydyttää nopeammin ja paremmin
- Oppilaitosten kyky vastata yritysten nopeasti uusiutuviin osaamistarvevaatimuksiin paranee
- Uudet teknologiat ja niiden osaaminen saadaan yritysten käyttöön joustavasti

Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksia ovat mm.:
- Yritysten kilpailukyky, kasvu ja kannattavuus paranevat
- Toimialan osaavan työvoiman saatavuus paranee
- Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö lisääntyy ja tiivistyy
- Toimintamalli osaamisen siirtämiseksi koulutusorganisaatioiden ja yritysten kesken
- Uusien hitsausmenetelmien osaamisen haltuunotto ja jalkauttaminen yrityksiin
- Oppilaitosten yhteistyön kehittyminen – osaamisen yhteiskäyttö

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Savon valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yritykset ja niiden henkilöstö sekä ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulu ja niiden henkilöstö sekä opiskelijat, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat maakunnan ammatilllisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka hyötyvät hankkeesta oppilaitoksen osaamisen ja opetuksen tason parantuessa hankkeen kehittämistoimenpiteiden ansiosta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 890 207

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 764 019

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 092 354

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 964 784

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Koillis-Savon, Kuopion, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Pieksämäen

Kunnat: Sonkajärvi, Kaavi, Siilinjärvi, Rautavaara, Suonenjoki, Kiuruvesi, Rautalampi, Keitele, Tervo, Kuopio, Pieksämäki, Tuusniemi, Vesanto, Lapinlahti, Leppävirta, Joroinen, Varkaus, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 110

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 115

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 600

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
lähes 90 % hankkeen kohderyhmän henkilöistä on miehiä. Jakauma vastaa valtakunnallista vastaavien toimialojen jakaumaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimenpiteiden sisältö suunnitellaan ja toteutetaan niin, ettei se rajoita tasa-arvoista osallistumista.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kohderyhmän osaamistason nosto.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Tuotannon toimintaketjujen kehittämisellä vähennetään tavaran siirtelyä toimintayksiköiden välillä. Tuotanto tehostuu, raaka-ainekäyttö ja hävikki pienenee. Tuotantoyksikköä kohti käytettävä energiamäärä pienenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Energian ja raaka-aineen käytön vähentyminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Energian ja raaka-aineen käytön vähentyminen ja tehostuminen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
Uusien tuotantomenetelmien ansiosta materiaalin käyttö tehostuu ja hukka pienenee.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 3
Hankkeen kohderyhmäyritysten kilpailukyky paranee, joka edistää elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Yritykset ja työpaikat säilyvät maakunnassa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 2
Hankkeen toteuttajien osaaminen kehittyy siten, että pystytään tuottamaan osaamispalveluita, joita hankkeen kohderyhmän yritykset tarvitsevat lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Alihankintaketjujen hallinnan kehittämisellä toimitusketjut lyhenevät fyysisesti. Paikallisuutta pystytään hyödyntämään tehokkaasti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Yritykset ja työpaikat säilyvät alueella kannattavuuden parantumisen ja vientitulojen lisääntymisen myötä.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hankkeen toimenpiteenä on alan vetovoimaisuuden kasvattaminen, jolla vaikutetaan alalle hakeutuvien henkilöiden sukupuolijakaumaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 1
Hanke parantaa yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta luomalla työpaikkoja toimialalle ja ehkäisee syrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö 2 2
Ammatillisen osaamisen kehittyminen tukee työelämän työkulttuurin muutosta.
Ympäristöosaaminen 3 3
Koulutuksissa huomioidaan Kestävän Kehityksen periaatteet, jonka myötä osallistujien ympäristöosaaminen lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana on ollut valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen ja työpaikkojen säilyminen maakunnassa. Hankkeen toimenpiteet suunniteltiin yhteistyössä yritysten kanssa siten, että ne oli mahdollista toteuttaa nopeasti ja joustavasti yritysten tarpeiden mukaan. Hankkeella pyrittiin vastaamaan valmistavan teollisuuden kehittämistarpeisiin, jotka johtuvat teollisuuden suhdannetilanteen paranemisesta ja toiminnan volyymin kasvusta sekä tuotannon tehostamisen tarpeesta. Toiminnan volyymin kasvu on tuonut yrityksille tarpeita rekrytoida lisää työvoimaa. Samaan aikaan alalle hakeutuvien opiskelijoiden määrä ei ole kehittynyt toivotulla tavalla ja osaavasta työvoimasta on maakunnassa pulaa. Valmistavan teollisuuden imagon ja vetovoiman parantaminen on yksi hankkeen toiminnan painopistealueista.

Hankkeen kohderyhmä oli maakunnan valmistavan teollisuuden ja sitä palvelevan liiketoiminnan yritykset ja niiden henkilöstö sekä maakunnan ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Hankkeen päätoteuttaja oli Savon koulutuskuntayhtymä ja osatoteuttajia olivat Savonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Toiminta-alue oli Pohjois-Savon maakunta sekä Pieksämäki ja Joroinen.
Hanke järjesti 90 koulutuskokonaisuutta, jotka edistivät hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hankkeen määrälliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Koulutuksissa aloitti 750 henkilöä 119 yrityksestä ja oppilaitoksesta. Koulutukset kohdentuivat hankesuunnitelmassa esiin nostettuihin teemoihin eli tuotteiden ja tuotannon kehittäminen, robotiikan soveltaminen piensarjatuotantoautomaation kehittämisessä, hitsausteknologia, – automaatio ja laadun varmistus sekä energiateknologian osaamisen kehittäminen. Koulutusta toteutettiin oppilaitoksissa sekä yrityksissä ja toteuttajien TKI- ja oppimisympäristöjä hyödynnettiin koulutuksissa mahdollisuuksien mukaan. Koulutukset olivat yritysryhmille järjestettyjä täsmäkoulutuksia, joiden tarpeet ovat lähteneet yrityksiltä. Koulutusten sisältö, aika ja paikka sovittiin siten, että ne vastasivat yritysten tarpeita. Maakuntaan tuotiin uutta osaamista ostamalla erityisosaamista vaativia koulutuksia eri palvelujen tuottajilta. Hankkeen aikana kehitettiin ja pilotoitiin verkkokoulutuksia. Hankkeen toteuttajien välinen yhteistyö toimi hyvin ja syveni koko hankkeen ajan.

Hankkeessa on tehty toimialan vetovoiman ja imagon kehittämistä parantavia toimenpiteitä. Hanke on ollut mukana messuilla ja useissa tapahtumissa markkinoimassa toimialan työpaikkoja ja koulutusta sekä valmistellut suunnitelman Valmistavan teollisuuden vetovoiman lisäämisen toimenpide-ehdotuksista.

Koulutukset vastasivat yritysten tarpeita myös sisällöllisesti ja laadullisesti. Tämä selviää yrityksille tehdyssä vaikuttavuuskyselyssä, joka suunnattiin yritysten johdolle. Selvityksessä kysyttiin mielipiteitä hankkeen tiedottamisesta, koulutuksiin osallistumisen ja ilmoittautumisen helppoudesta, koulutusten sisällöstä ja niiden hyödystä yrityksille. Vastatusten keskiarvo oli 4,0 (asteikko 1 – 5). Vastaajilta kysyttiin myös koulutuksissa saadun tiedon hyödyistä yritykselle. Vastaajista 100 % ilmoitti, että koulutuksen oppeja voitiin suoraan soveltaa toimintaan. 95,2 % vastaajista ilmoitti, että koulutuksesta oli hyötyä yrityksen toimintojen kehittämisessä ja 81 % kertoi koulutuksesta olleen hyötyä esim. tuotannon tehostamisessa. Koulutukseen osallistujilta kerättiin palautetta. Vastaajia oli 704 ja vastausten painotettu keskiarvo oli 3,9 (asteikko 1 – 5). Erityisesti positiivista palautetta keräsivät kouluttajien hyvät työelämäyhteydet ja asiantuntemus sekä koulutusten fyysinen ympäristö, oppimateriaalit ja sisällöt.

Toimialan vetovoimaisuuden systemaattiselle parantamistyölle on luotu hyvää pohjaa hankkeessa tehdyllä valmistavan teollisuuden vetovoiman lisäämisen toimenpideohjelmalla.

Hankkeen koulutukset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että yrityksissä on entistä selkeämmin huomattu henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittämisen välttämättömyys tehokkaan ja kehittyvän toiminnan edellytyksenä. Hankkeen koulutuksissa saatu uutta osaamista ja tämä on edesauttanut uuden teknologian käyttöön ottoa. Tätä osaamista voidaan hyödyntää osallistujien omassa työssä sekä yritysten ja oppilaitosten kehittämistoiminnassa. Hanke on selkeästi tunnistettu kanavaksi hankkia henkilöstölle uutta osaamista. Yritysten ja oppilaitosten sekä oppilaitosten keskinäinen yhteistyö ovat hankkeen aikana syventyneet ja se antaa oppilaitoksille mahdollisuuden kehittää ja monipuolistaa yrityksille suunnattua palvelu tarjontaa.