Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20313

Hankkeen nimi: Kielen taidot työllistymisen tukena

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0187690-1

Jakeluosoite: PL 63

Puhelinnumero: 08-558 410

Postinumero: 90015

Postitoimipaikka: Oulun kaupunki

WWW-osoite: http://www.ouka.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PELKONEN VELI-PEKKA TAPANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: veli-pekka.pelkonen(at)ouka.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503613842

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kotoutuminen on dynaaminen, kaikkien maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteinen, kaksisuuntainen prosessi. Työllisyys on kotoutumisprosessissa avainasemassa, ja se on keskeinen tekijä maahanmuuttajien osallisuudessa, yhteiskunnallisessa panoksessa ja siinä, miten nämä tulevat näkyviin. Työllisyyden ja osallisuuden edistäminen edellyttää kielen, yhteiskunnan ja instituutioiden perustuntemusta. Kielen taidot työllistymisen tukena -hanke kohdistuu kotoutumistoimenpiteiden jälkeiseen vaiheeseen. Maahanmuuttajia tuetaan ja rohkaistaan parantuneiden suomen kielen taitojen kautta omaehtoiseen elämänhallintaan ja yhteisölliseen toimintaan.


Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Oulun kaupungin työllisyysohjelmassa (2013-2016) on kirjattu kaupungin lähivuosien tavoitteet paremman työllisyyden ja sitä kautta hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi. Tavoitteena on edistää eri toimijoiden keinoin työllistymistä, vahvistaa työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuutta ja aktivoida heitä monin tavoin omaehtoiseen elämänhallintaan. Maahanmuuttajat ovat yksi heikossa työmarkkina-asemassa ja erityisen syrjäytymisuhan alla olevista ryhmistä. Suurimman sosiaalisen syrjäytymisen uhan alla ovat kielitaidottomat, luku- ja kirjoitustaidottomat sekä kouluttamattomat nuoret, naiset ja vanhukset. Hanketoimenpiteet auttavat omalta osaltaan maahanmuuttajia varsinaisten kotouttamistoimenpiteiden jälkeen löytämään paremmin eri palveluiden pariin, osallistumaan omaehtoisesti yhteisölliseen toimintaan ja kehittämään käytännön kielitaitoaan.

Kielitaito on avaintekijä kotouttamisessa toteutettavien toimenpiteiden onnistumisessa ja sitä kautta yhteiskunnallisen integraation sekä elämänhallinnan saavuttamisessa. Kielen opetuksessa olisi huomioitava yksilölliset tarpeet ja siinä tulisi olla mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen myös niille, joilla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Kielen ja kulttuurin opetus integroituna monipuoliseen sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten osaksi työssäoppimista tai työharjoittelua, parantaa myös työyhteisöjen monikulttuurisuutta ja moniarvoisuutta. Koko prosessi edistää siten kaksisuuntaista kotoutumista. Suurimpia haasteita on saada kielen ja kulttuurin opetus vastaamaan hyvin erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten tarpeita. Kielen opettaminen tapahtuu useimmiten lähiopetuksena, mikä tuo opetukseen myös tärkeän sosiaalisen ja osallistavan aspektin. Lähiopetuksessa ei kuitenkaan aina pystytä riittävästi vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin erityisesti sellaisille opiskelijoille, joiden on vaikea esim. perhesyistä osallistua lähiopetukseen. Virtuaaliopetus mahdollistaa itsenäisen opiskelun aikatauluista ja paikasta riippumatta. Sen avulla voidaan paremmin myös eriyttää opetusta sekä tuoda opetusmateriaali helpommin kaikkien saataville.


Hankkeessa rakennetaan virtuaalinen suomen kielen S2-opetuksen oppimisympäristö ja kehitetään suomen kielen opetusta vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiä, erityisesti opintoihin ja työllistymiseen liittyviä tarpeita.
Lisäksi tarkoituksena on hyödyntää tehokkaammin jo olemmassa olevia toimintamalleja ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeen toteuttajana toimii Oulun kaupungin Monikulttuurikeskus Villa Victor. Yhteistyöosapuolia hankkeessa ovat Oulun kaupungin Työllisyyspalvelut, Sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä TE-toimisto, Oulun yliopisto sekä paikalliset monikulttuuriset yritykset ja järjestöt. Hanketoiminnan kannalta välttämättömät rakenteet ovat olemassa, mutta yhteistoiminnan organisointi sekä resursointi puuttuvat.

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joilla kotouttamisajan jälkeen on edelleen selkeitä puutteita kielitaidossa ja jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen, kouluttautumiseen tai muuhun osallisuutta tukevaan toimintaan osallistumiseksi. Kohderyhmälle tarjotaan yksilölliset tarpeet huomioivaa, kokonaisvaltaista ohjattua toimintaa, jossa yhdistetään työssäoppimisen, sosiaalisten taitojen kehittämisen sekä kielen oppimisen taidot.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, jotka kotouttamisajan jälkeen ovat edelleen työvoima- tai sosiaaliviranomaisten toimenpiteiden kohteena, ja joilla on selkeitä puutteita kielitaidossa ja jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen, kouluttautumiseen tai muuhun osallisuutta tukevaan toimintaan osallistumiseen. Hankkeen toteuttamat toimenpiteet kieliopetuksessa suunnataan työttömien maahanmuuttajien lisäksi mm. ammatillisessa koulutuksessa oleville maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat opintojensa ja valmistumisensa tukeksi sellaista täydentävää kieliopetusta ja työelämätietoutta, jota ei oppilaitosten taholta ole saatavilla (esim. tuetut läksyryhmät). Virtuaalinen oppimisympäristö mahdollistaa myös kotona olevien erityisryhmien sekä työssä käyvien maahanmuuttajien osallistumisen opetukseen. Työssä käyvien maahanmuuttajien työmarkkina-asema on usein heikko (mm. palkkatukityösuhteiden, pätkätöiden ja osa-aikatöiden vuoksi), jolloin täydentävää työelämälähtöistä kieliopetusta tarjotaan tälle kohderyhmälle työelämään kiinnittymiseksi ja jatkotyöllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen työnantajat ja oppilaitokset sekä eri viranomaistahot, jotka hyötyvät maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja opiskelijoiden kielitaidon ja yhteiskuntavalmiuksien parantumisesta. Hankkeen toiminnalla edistetään samalla kaksisuuntaista kotoutumista kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä mm. tukemalla yritysten valmiuksia tarjota työssäoppimis-, työkokeilu- tai työpaikkoja maahanmuuttajataustaisille henkilöille.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 645

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 281 573

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 394 563

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 351 973

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 320

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen alustava toimintaympäristöanalyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty hankesuunnittelun ohessa Monikulttuurikeskus Villa Victorin toteuttamasta perustoiminnasta saatujen kokemusten perusteella. Tarkempi toimintaympäristöanalyysi toteutetaan hankkeen käynnistyessä, kun saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa ja aineistoa eri sukupuolten osallistumisesta hanketoimintaan, jonka jälkeen voidaan arvioida mm. sitä miten hanketoiminnalla voidaan vaikuttaa esim. naisten osallisuuden parantumiseen. Lähtökohtaisesti hankkeen toimintaympäristö (monikulttuurikeskuksen toiminta sekä hankkeen toteuttama toiminta) on sellainen, että se edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa tarjoamalla osallisuutta tukevia toimintoja tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Maahanmuuttajien usein kantaväestöä heikomman työmarkkina-aseman vahvistumista tuetaan hankkeessa erityisesti kielitaidon ja osallisuuden vahvistamisen kautta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintaan osallistuminen ei perustu sukupuoleen tai yksilön muuhun taustatekijään tai ominaisuuteen. Hankkeen toteuttamaan toimintaan ja koulutuksiin osallistuminen määräytyy kielellisten valmiuksien ja osallisuuden tukemiseen liittyvien tarpeiden, kotouttamistoimenpiteiden päättymisen sekä osin myös työttömyyden keston perusteella. Osallistujat voivat olla tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Koulutusta ja muuta toimintaa kehitettäessä huomioidaan erityisesti ne maahanmuuttajaryhmät, joissa naisten erityinen syrjätymisriski sekä sukupuoleen liittyvät erityiskysymykset on tunnistettu ongelmallisiksi. Toimintoja voidaan tarpeen vaatiessa suunnata ja räätälöidä erikseen myös tälle kohderyhmälle esim. tietyistä määritellyistä kulttuureista tuleville kotiäideille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole yksinomaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen tai segregaation purkaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 4
Hankkeen toiminnassa noudatetaan yleisesti hyväksyttyjä luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita. Toiminnan ja koulutusten yhtenä teemana on ympäristön suojelu ja kestävä kehitys osana peruskansalaistaitoja. Hankkeen tuloksena osallistujien ympäristötietoisuus paranee merkittävästi.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Hanketoiminta tapahtuu liikenteellisesti keskeisellä paikalla, jonne osallistujat pääsevät hyvin kulkemaan julkisilla liikennevälineillä sekä kevyttä liikennettä käyttäen. Hankkeeseen osallistujat ovat em. liikennemuotojen suurkuluttajia. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit sekä niihin vaikuttaminen ovat mukana hankkeen koulutuksen teemoissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 5
Luonto, biologia ja eliöt ovat tärkeä osa koulutuksessa. Koulutuksen aikana tehdään esim. tutustumiskäyntejä maatiloille, puutarhoille ym. Koulutuksessa yksi tärkeä teema on Suomen elinympäristöt ja biologia, joten osallistujien tietoisuus niin eliöistä kuin ekologiasta sekä muusta ympäristöstä tulee lisääntymään merkittävästi.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Teemat osana ympäristötietouden ja biologian koulutusta, ks. ed.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 4
Käsitellään osana ympäristötietouden ja biologian koulutusta, ks. ed.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Materiaalien ja jätteiden oikea käsittely kuten kierrätys, uusiutuvat luonnonvarat jne. tulevat hanketoiminnassa ja koulutuksessa esille. Lisäävät osallistujien tietoisuutta luonnonvarojen käytöstä sekä kierrätyksestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 5
Hanketoiminta tapahtuu kaupungin tiloissa, joissa uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole 100%:sta. Tullaan käsittelemään aihetta koulutuksissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 4
Hankeyhteistyössä olevien yritysten toimintastrategia ja kestävä kehittäminen otetaan teemaksi esim. workshop-tyyppisten koulutusten yhteydessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Suomen kielen opetuksen virtuaalipohjan kehittämisessä tuotetaan opetusmateriaalia yleiseen käyttöön niin lähiopetuksen tueksi kuin itsenäiseen opiskeluun.
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Hankketoiminnan yhteydessä ei niinkään liiku tavara kuin ihmiset ja ajatukset. Logistiset vaikutukset jäänevät siten vähäisiksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 10
Hankkeen yksi päätavoitteista on yleisen hyvinvoinnin parantaminen. Tulee vaikuttamaan selvästi osallistujien yleiseen hyvinvointiin jo hankkeen aikana. Välillisesti oman elmän hallinan taitojen osallisuuden kautta parantaa myös osallistujien ja lähipiirin henkistä ja aineellista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 10
Kuten hyvinvointi, myös tasa-arvon edistäminen on hankeen kärkitavoitteita. Hanketoiminnassa pyritään huomioimaan sukupuolisen syrjinnän aiheuttamat riskit ja torjumaan ne. Toiminnan aikana pyritään muuttamaan mahdollisia ennakkoluuloja sekä kulttuurillisa käsityksiä sukupuolten tasa-arvosta. Tavoitteena on parantaa naisten ja tyttöjen asemaa myös miesvaltaisissa kulttuureissa, ja edistää mm. tyttöjen mahdollisuuksia itsenäiseen elämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Kolmas kärkitavoite on yhdenvertaisuus kantaväestön kanssa. Tähän pyritään hanketoiminnassa järjestämällä tilaisuuksia, joissa mukana ovat niin maahanmuuttajat kuin kantaväestökin. Erityisesti kielen ja kulttuurin opetuksella edistetään yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edellytyksiä. Mahdollisuus oman kielen ja kulttuurin opiskeluun tuo tervettä itsetuntoa, joka edistää osaltaan yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemusta.
Kulttuuriympäristö 8 9
Hankkeessa toteutetaan myös kulttuuriin liittyviä tapahtumia, esim. eri kulttuureista lähtöisin olevien työpajoja ja esittelyjä. Lisää paikallisen monikulttuurisuuden näkyvyyttä. Myös paikallinen kulttuuri kuuluu hanketoimintaan osana suomen kielen ja kulttuurin opetusta.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristöosaamisen taitoja kehitetään mm. luonnon, ympäristönsuojelun sekä kulttuuriympäristön aihepiirien yhteydessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa järjestettiin 10 lähiopetuskurssia, mentorointia sekä virtuaaliohjausta varsinaisen kotoutumisvaiheen ohittaneille maahanmuuttajataustaisille. Hanke järjesti myös 3 seminaaria. Hanketoiminnan tuloksena parannettiin hankkeeseen osallistuneiden työmarkkinavalmiutta sekä osallisuutta parantamalla heidän toiminnallisen suomen kielen taitoa sekä työelämäosaamista. Hanketoimet paransivat myös osallistujien verkostoitumista sekä itsenäistä elämän hallintaa kielitaidon lisäksi paremman itsetunnon ansiosta. Hankkeen järjestämillä kursseilla kokeiltiin ja toteutettiin uudenlaisia opetusmetodeita ja pedagogisia ratkaisuja, uudenalaisia oppimisympäristöjä sekä verkko-opetusta. Näistä saatuja kokemuksia sekä materiaalia hyödynnetään jatkossa myös muussa maahanmuuttajille tarkoitetussa kielen opetuksessa. Villa Victorissa annettavan yleisen suomen kielen nonstop-opetusta varten kehitettiin oma opetussisältörunko alkeis- ja jatkotasoille. Yhteistyöverkostot sekä Oulun kaupungin sisäiset organisaatioiden väliset ja horisontaaliset yhteydet sekä tiedonvälitys parantuivat osin hanketyössä tehdyn yhteistyön ansiosta.