Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20317

Hankkeen nimi: Kohti osatyökykyisten työllistymisen palvelumalleja: kehittämiskumppanuuksien rakentaminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.7.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Pellavatehtaankatu 25

Puhelinnumero: 0295036000 (vaihde)

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: TAMPERE

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pirkanmaa

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Niemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.niemi(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 036 080

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

"Kohti osatyökykyisten työllistymisen palvelumalleja: kehittämiskumppanuuksien rakentaminen" -hanke on "Osatyökykyisten työllistymisen palvelumallien rakentaminen ja pilotointi"-hankkeen kaksitoista kuukautta kestävä ensimmäinen vaihe kehittämiskumppanuuksien rakentamiseksi. Hankkeen projektipäällikko ja projektikoordinaattori rakentavat toimintamallin siten, että II-vaiheessa saadaan rakennettua osatyökykyisten työllistymisen palvelumalleja valtakunnallisesti ja pilotoitua niitä viidestä yhdeksään (5-9) eri TE-toimistossa. Hankkeessa rakennetaan useampia erilaisia toimintamalleja asiakaspalveluverkostoista, verkostoyhteistyöstä sekä työnantajayhteistyöstä siten, että ne tulevat osaksi TE-toimistojen palveluja.

Osatyökykyisten työllistymistä parantavien eri palveluiden yhdistäminen edellyttää palveluverkostokokonaisuuden hallitsemista ja mallintamista alueellisesti. Toimintamallissa TE-toimiston työkykykoordinaattorina toimivalle asiantuntijalle vastuutetaan prosessin koordinaatio ja hallinta pitkäaikaissairaiden ja vammaisten miesten ja naisten työllistymisen edistämisessä alueella. Toimintamallia kehitetään asiakaspalveluverkostossa Kelan sekä muiden toimijoiden kanssa verkostoyhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa se toimii jatkumona STM:n ja TEM:n koordinoimaan kansalliseen Osatyökykyiset työssä -ohjelmaan nähden, jonka tuloksia tullaan käyttämään toimintamallin kehittämisen lähtökohtana.

Hankkeen I-vaiheessa verkostoyhteistyö keskittyy yhteistyön puitteista sopimiseen Kelan ja muiden toimijoiden kanssa. II-vaiheessa tapahtuu varsinaisten palveluverkostokokonaisuuksien kehittäminen alueellisten tarpeiden ja palvelumallien pohjalta.

Työnantajayhteistyötä parannetaan luomalla malli, jossa työllistyvän tai jo työssä olevan työn ja työympäristön mukauttamistarpeet tulevat identifioiduksi.

Toiseen vaiheeseen suunnitellun vammaisyrittäjyyden tutkimuksen osalta hankkeessa tehtiin esivalmistelua, kuitenkin tutkimuksen hankinta siirtyy toteutettavaksi kansallisella rahalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kumppanuusverkosto: TE-toimistot, KELA, kuntien terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kuntoutuslaitokset, työnantajat, osatyökykyisten palveluja tuottavat toimijaverkostot, yhdistykset ja säätiöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä on osatyökykyiset työnhakijat (vammaiset ja pitkäaikaissairaat), joiden työttömyys on vaarassa pitkittyä ja jotka tarvitsevat erilaisia palveluja yli sektorirajojen. Vammaisia ja pitkäaikaissairaita oli työnhakijoina Suomessa vuonna 2014 keskimäärin 74 035 kuukaudessa. Tämä on 13 % kaikista työnhakijoista.

TE-toimistossa työnhakijoina olevien lisäksi kohderyhmän muodostaa ne osatyökykyiset, jotka eivät ole kirjautuneet syystä tai toisesta työnhakijoiksi. Palvelumallien rakentaminen hyödyntää näiden piilotyöttömien tilannetta heidän saadessa tietoa palveluista esimerkiksi sähköisten palvelujen ja kanavien kautta. Tiedon levittäminen on haasteellista. Ulkopuolista asiakkaista huomioidaan erityisesti nuoret. Heitä tavoitetaan Ohjaamo-palveluilla. Tampereella on selvitetty myös vammaisten nuorten työllisyystilannetta. Noin puolet niistä vastaajista, jotka eivät ole palkkatyössä, haluaisi työllistyä.

Työvoimaa jää käyttämättä koska osatyökykyiset henkilöt eivät pääse suoraan töihin. Työpaikkatoiveen lisäksi tulee palveluissa huomioida myös henkilön jäljellä oleva työkyky. Palvelujärjestelmän on tuettava näitä ulkopuolisiakin entistä kokonaisvaltaisemmin. Tämä edellyttää saumatonta palveluketjua sekä työntekijöiltä palveluohjauksellista työotetta. Toisaalta työvoiman tarjontaa lisäämällä voidaan lisätä työvoiman kysyntää.

Kohderyhmä painottuu ikääntyneisiin. Tavoiteltaessa tosiasiallisen eläkeiän nostoa erityinen kohderyhmä on yli 55-vuotiaat. Näistä ikääntyneistä työnhakijoista 18 % kuuluu vammaisten ja pitkäaikaissairaiden erityisryhmiin. Nuorista työnhakijoista vastaavasti vain 3 % kuuluu tähän joukkoon. Työllistymisen palvelumallien kehittäminen ei kuitenkaan poissulje niin nuorten kuin muidenkaan palvelujen kehittämistä. Eri kohderyhmillä voi olla eri syyt työmarkkinoilta vetäytymiseen tai vaikeuksiin kiinnittyä työmarkkinoille. Esimerkiksi neuropsykologisista syistä liikuntaelinten sairauksiin.

Hanke tukee molempien sukupuolten työllistymistä. Sukupuolinäkökulmasta katsottuna hankkeella edistetään tasa-arvoa ja käytäntöjen valtavirtaistamista. Tavoitteissa, toiminnoissa, tiedottamisessa, arvioinnissa ja raportoinnissa otetaan huomioon molemmat sukupuolet. Käytännössä vammaisista ja pitkäaikaissairaista työnhakijoista on kuitenkin hieman yli puolet (53 %) naisia ja alle puolet (47 %) miehiä. Kaikista työnhakijoina olevista naisistaa vammaisia ja pitkäaikaissairaita on 14.5 % ja miehistä 11.5 %. Hankkeen kohderyhmä painottuu käytännössä siis hieman enemmän naisiin kuin miehiin. Kuten edellä: palvelumallien kehittäminen ei kuitenkaan poissulje henkilöitä sukupuolen perusteella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 109 803

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 102 693

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 109 803

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 102 693

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke tukee molempia sukupuolia yhtä tasa-arvoisesti
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke tukee molempia sukupuolia yhtä tasa-arvoisesti
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke tukee molempia sukupuolia yhtä tasa-arvoisesti

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 8
Pilottivaiheessa kehitetään toimintakonseptia, jota aletaan toteuttaa varsinaisessa osatyökykyisten palvelumalleja -hankeessa
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 8
Osatyökykyisten palvelukonseptilla edistetään hyvinvointia kokoamalla nykyisin työllistymisen kannalta hajallaan olevat tiedot palveluista yhteen, käytettäväksi työllistymisen edistämiseksi TE-toimistoissa.
Tasa-arvon edistäminen 2 8
Tasa-arvoa edistetään ottamalla huomioon molemmat sukupuolet tavoitteissa, toiminnoissa, tiedottamisessa, arvioinnissa ja raportoinnissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 8
Osatyökykykyisten työllisaste on alhaisempi kuin muiden. Heidän työllisyysatetta pyritään nostamaan kehittämällä palvelujärjestelmiä entistä kokonaisvaltaisemmin. Kestävän kehityksen kannalta tällä vaikutetaan sosiaaliseen kestävyyteen mm. lisäämällä osallisuutta ja edistämällä syrjäytymisvaarassa olevien työ- ja toimintakykyä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

"Kohti osatyökykyisten työllistymisen palvelumalleja: kehittämiskumppanuuksien rakentaminen" -hanke on "Osatyökykyisten työllistymisen palvelumallien rakentaminen ja pilotointi"-hankkeen kaksitoista kuukautta kestävä ensimmäinen vaihe kehittämiskumppanuuksien rakentamiseksi. Hankkeen projektipäällikko ja projektikoordinaattori rakentavat toimintamallin siten, että II-vaiheessa saadaan rakennettua osatyökykyisten työllistymisen palvelumalleja valtakunnallisesti ja pilotoitua niitä viidestä yhdeksään (5-9) eri TE-toimistossa. Hankkeessa rakennetaan useampia erilaisia toimintamalleja asiakaspalveluverkostoista, verkostoyhteistyöstä sekä työnantajayhteistyöstä siten, että ne tulevat osaksi TE-toimistojen palveluja.

Osatyökykyisten työllistymistä parantavien eri palveluiden yhdistäminen edellyttää palveluverkostokokonaisuuden hallitsemista ja mallintamista alueellisesti. Toimintamallissa TE-toimiston työkykykoordinaattorina toimivalle asiantuntijalle vastuutetaan prosessin koordinaatio ja hallinta pitkäaikaissairaiden ja vammaisten miesten ja naisten työllistymisen edistämisessä alueella. Toimintamallia kehitetään asiakaspalveluverkostossa Kelan sekä muiden toimijoiden kanssa verkostoyhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa se toimii jatkumona STM:n koordinoimaan kansalliseen Osatyökykyiset työssä -ohjelmaan nähden, jonka tuloksia tullaan käyttämään toimintamallin kehittämisen lähtökohtana.

Hankkeen I-vaiheessa verkostoyhteistyö keskittyy yhteistyön puitteista sopimiseen Kelan ja muiden toimijoiden kanssa. II-vaiheessa tapahtuu varsinaisten palveluverkostokokonaisuuksien kehittäminen alueellisten tarpeiden ja palvelumallien pohjalta.

Työnantajayhteistyötä parannetaan luomalla malli, jossa työllistyvän tai jo työssä olevan työn ja työympäristön mukauttamistarpeet tulevat identifioiduksi.

Toiseen vaiheeseen suunnitellun vammaisyrittäjyyden tutkimuksen osalta hankkeessa tehtiin esivalmistelua, kuitenkin tutkimuksen hankinta siirtyy toteutettavaksi kansallisella rahalla.