Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20319

Hankkeen nimi: HANDU -Hankinnoista duunia

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2229500-6

Jakeluosoite: Mannerheimintie 166

Puhelinnumero: 029 524 6000

Postinumero: 00271

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.thl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: GRÖNBERG VILLE-VALTTERI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikön sijainen

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.gronberg(at)thl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295247130

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Helsingin kaupunki, 0201256-6
Espoon kaupunki, 0101263-6
Vantaan kaupunki, Työllisyyspalvelut, 0124610-9
Oulun kaupunki, 0187690-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Hankinnoista duunia (HANDU) –yhteishankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työntekijöiden työllistämiseen julkisten hankintojen avulla. Hankintalainsäädännön mukaan hankintasopimuksen ehdoksi voidaan asettaa esimerkiksi pitkään työttömänä olleen työllistäminen. Julkisten hankintojen avulla tapahtuva työllistäminen on nostettu yhdeksi kehittämisen kohteeksi myös pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa. Vastaavaa toimintamallia on sovellettu laajasti esimerkiksi Hollannissa, mutta Suomessa julkisten hankintojen työllistämisehtoa on hyödynnetty vähäisesti. Selvitysten mukaan tämä johtuu pääosin tiedon ja kokemuksen puutteesta. Hankinnoista duunia -hanke poistaa toimintamallin hyödyntämisen esteitä tarjoamalla tietoa ja koulutusta ja toteuttamalla uusia hankintapilotteja yhteistyössä kuntien kanssa. Pilottihankinnoissa kokeillaan työllistämisehdon soveltamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toimii ylimaakunnallisen hankkeen koordinaattorina.Alueellisten toimintamallien kehittämisestä ja hankintapilottien toteutuksesta vastaavat Vantaan kaupunki, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki ja Oulun kaupunki.

Toimenpiteet

HANDU-hankkeelle perustetaan valtakunnallinen projektiryhmä, jonka tavoitteena on koordinoida ja koota yhteen alueellisesti tapahtuvaa kehittämistyötä. Projektiryhmä ohjaa toimintamallin kehittämistä, suunnittelee ja koordinoi hankkeen viestintää, koulutuksia ja mahdollistaa alueellisten hankintapilottien välisen vertaisoppimisen. Valtakunnallisen projektiryhmän lisäksi perustetaan alueelliset projektiryhmät, joiden tavoitteena on luoda toimiva paikallinen toimintamalli ja yhteistyöverkostot alueellisten hankintapilottien tueksi (Kunnan hankintayksikkö tai vastaava, eri toimialojen edustus, työllisyyspalvelut, yritykset). Alueellisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää hankintojen onnistumisen ja hankkeen tulosten juurtumisen kannalta.

HANDU-hanke kouluttaa ja tukee kuntien hankintayksiköitä sekä palveluiden tuottajia sosiaalisten näkökulmien hyödyntämisessä ja soveltamisessa. Tuki ja koulutus keskittyvät erityisesti työllistämisehdon käyttöön, tarjouspyynnön laatimiseen, työoikeusnäkökulmaan, TE-toimistojen palveluihin ja vertaisoppimiseen. Hanke järjestää työpajoja, joissa hankkeeseen osallistuvat kunnat voivat vaihtaa ajatuksia hankintapilottien suunnittelusta ja toteutuksesta ja kehittää omia toimintatapoja.

Hanke järjestää yrityksille suunnattuja tiedotustilaisuuksia ja tukee yrityksiä työllistämisvelvoitteen täyttämisessä. Yrityksiä ohjataan myös käyttämään julkisia työvoimapalveluita ja hyödyntämään niiden tarjoamia tukimahdollisuuksia. Hanke lisää yritysten tietämystä työvoimapalveluista ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Tutkimusten mukaan yritykset ovat yleensä halukkaita palkkaamaan myös uusia pidempään työttömänä olleita henkilöitä, kun kokemus karttuu ja ennakkoluulot hälvenevät.

Hankkeessa arvioidaan hankintapilottien kokemuksia ja työllistymistavoitteiden toteutumista ja käynnistetään uusia pilottikohteita. Hankkeessa arvioidaan hankintapilottien taloudellisia vaikutuksia kuntien ja yritysten kannalta.

Hankkeen tulokset

•Uusi toimintamalli työllistämisehdon käytölle hankinnoissa. (jokaisessa osahankkeessa oma paikallinen toimintamalli tämän lisäksi yleinen prosessikuvaus)toimijaverkosto, malliasiakirjat, sopimukset ym.)
•Hankintapilotteja toteutetaan yhteensä noin 15 kappaletta Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja Oulussa.
•Hankintapilottien myötä hanke tekee yhteistyötä arviolta 15 yrityksen kanssa
•Hanke järjestää työpaikan, työkokeilu tai oppisopimuspaikan yhteensä 104 henkilölle. Heistä nuoria alle 30 vuotiaita on 60,5 prosenttia ja yli 54-vuotiaita 19 prosenttia.
•Hankekonsortion pohjalle rakennetaan yhteistyöverkosto, joka pitää yhteyttä hankkeen jälkeen kehittämisteeman tiimoilta.
•Julkaisu, verkkosivut: Loppujulkaisuun ja verkkosivuille kootaan hankkeen keskeiset kokemukset, tulokset ja tapahtumat.

Hankkeen vaikutukset

•Välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset
•Yritysten kokemus kohderyhmän työllistämisestä kasvaa (15 yritystä mukana/ hankintapiloteissa syntyy arviolta 15 hankintasopimusta)
•Kuntien hankintaosaaminen paranee
•Yhteistyö hankintayksikön, työllisyyspalveluiden ja yritysten välillä paranee, yhteistyön tueksi syntyy alueellisia toimintamalleja ja vakiintuneita toimintatapoja
•Toimintamalli vakiintuu osaksi kuntien normaalitoimintaa ja laajenee uusille alueille

Hankkeen avulla vaikutetaan työmarkkinoiden työvoiman kysyntään ja parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten ja yli 54-vuotiaiden mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille yrityksiin. Sosiaalisten näkökulmien ja työllistämisehdon käyttö vakiintuu osaksi normaalia hankintatoimintaa hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja tieto toimintamallista laajenee myös muille alueille. Hanke lisää yritysten tietämystä ja osaamista pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Sosiaalisten ja ympäristönäkökulmien huomioiminen julkisissa hankinnoissa lisääntyy.

Horisontaalisten periaatteiden toteutuminen

Julkisten hankintojen sosiaalisten näkökulmien hyödyntämisellä vaikutetaan ESR-ohjelman horisontaalisten periaatteiden toteutumiseen. Julkiset hankinnat toimivat parhaimmillaan välineenä tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistämiseen yhteiskunnassa. Hankinnoista duunia –hankkeessa parannetaan erityisesti julkisten hankintojen sosiaalisia ja työllisyysvaikutuksia. Hankintapiloteilla vaikutetaan paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen, vähennetään kuntien työttömyyteen liittyviä kustannuksia ja lisätään luonnonvarojen kestävää käyttöä (mm. lähiruoka, reilu kauppa).

Tulosten hyödyntäminen hankkeen jälkeen

Hankkeen tulokset ovat vapaasti kuntien ja julkisten hankintayksiköiden hyödynnettävissä. Hankkeen verkkosivusto toimii tietopankkina sosiaalisten näkökulmien ja työllistämisehdon hyödyntämisestä. Sivustolta löytyy tietoa ja kokemuksia toteutetuista hankintapiloteista. Sivustolta voi ladata malliasiakirjoja ja ohjeita. Hankkeen projektityöntekijöille kertyy asiantuntemusta, jota he voivat hyödyntää ja jakaa hankkeen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

•Heikossa työmarkkina-asemassa olevat alle 30-vuotiaat nuoret, yli 54-vuotiaat työttömät ja pitkäaikaistyöttömät. Arviolta 104 osallistujaa, joista 60,5 % nuoria alle 30-vuotiaita ja 19% yli 54-vuotiaita.
•Yritykset, jotka osallistuvat hankintasopimusten kilpailutuksiin. Arviolta 20 yritystä osallistuu työllistämiseen. Yhteensä noin sadalle yritykselle välitetään tietoa toimintamallista ja hankintapiloteista.
•Kuntien hankintayksiköiden, hankintayhtiöiden ja kuntien työllisyyspalveluiden henkilöstö. Heille tarjotaan tietoa ja koulutusta sosiaalisten kriteerien ja työllistämisehdon hyödyntämisestä julkisissa hankinnoissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät välillisesti muut kuin hankkeeseen osallistuvat kunnat, TE-toimistot ja tahot, jotka voivat soveltaa toimintamallia omassa toiminnassaan. Esimerkiksi Helsingissä ja Turussa on tehty kaupungin valtuuston aloite työllistämisehdon hyödyntämisestä julkisissa hankinnoissa. Hyvinkään, Loviisan ja Seinäjoen kaupungit osallistuivat HANDU-hankkeen suunniteluun ja ovat kiinnostuneita hyödyntämään hankkeen tuloksia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 623 869

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 571 781

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 835 291

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 765 610

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Helsingin, Oulun

Kunnat: Vantaa, Espoo, Oulu, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 104

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Euroopan unioni on sitoutunut sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kaikessa toiminnassa. Lissabonin sopimuksen mukaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo on unionin perusarvoja. EU:n strategiassa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 2010–2015 todetaan, että EU toteuttaa tasaarvopolitiikassaan kaksoisstrategiaa. Suomen rakennerahastotoiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että tasa-arvoa edistetään erillisillä tasaarvoprojekteilla ja sen lisäksi sukupuolinäkökulma integroidaan kaikkiin rakennerahastoprojekteihin. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kaikkeen toimintaan on strategia, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa. Suomen tasa-arvopolitiikassa vakiintuneesti nimetyt tasa-arvo-ongelmat liittyvät sukupuolten välisiin palkkaeroihin, perhevastuun epätasaiseen jakamiseen, sukupuolen mukaan jakautuneisiin koulutus- ja työmarkkinoihin, naisten hitaampaan urakehitykseen ja määräaikaisiin työsuhteisiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja median ylläpitämiin stereotyyppisiin nais- ja mieskuviin (Pitkänen, Säkäjärvi ym. 2012, TEM). Aiemmalla ESR kaudella projektipäälliköt ovat kaivanneet koulutusta sukupuolinäkökulman huomioimiseksi ja sen valtavirtaistamiseksi projekteihin (mt.). Handu-hankkeessa kehitetään sosiaalisten näkökulmien huomioimista julkisissa hankinnoissa. Julkiset hankinnat voivgat parhaimmillaan toimi välineenä, jonka avulla edistetään erilaisten sosiaalisenten näkökulmien ja niihin liittyvien arvojen huomioimista yhteiskunnassa. Hankinnoissa huomioitavat sosiaaliset näkökulmat voivat mm. liittyä tasa-arvoisiin ja turvallisiin työoloihin sekä oikeudenmukaiseen palkkaukseen. Tässä hankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota työllisyysmahdollisuuksien luomiseen mm. nuorille, ikääntyneille, vammaisille ja osatyökykyisille.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan mahdollisissa hankehenkilöstön rekrytoinneissa. Hankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kokoonpanoissa haetaan 60/40 suhdetta. Hankkeessa kootuissa seuranta- ja arviointitiedoissa kootaan kaikki tiedot myös sukupuolittain eriteltynä ja vaikutuksia analysoidaan eri sukupuolten osalta erikseen. Hankkeen raporteissa ja julkaisuissa viitataan lähteisiin henkilön koko nimellä, jotta sukupuoli tulee näkyväksi myös lähdemateriaalien käytössä. THL:ssä toimii tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä. Tasa-arvon toteuttamisessa noudatetaan tasa-arvoryhmän yhteistyössä laitoksen henkilöstön kanssa vuosittain laatimaa tasa-arvosuunnitelmaa. Työryhmä selvittää sukupuolten tasa-arvon tilaa THL:ssä ja edistää sekä seuraa tasaarvotavoitteiden toteutumista ja huolehtii, että sen tavoitteet tulevat osaksi THL:n henkilöstöstrategiaa. THL:ssä toimii myös valtavirtaistamiseen tähtäävä VAVI-työryhmä, joka tuo sukupuolinäkökulman osaksi THL:n perusprosesseja ja sisällöllisiä teemoja kuten esim. eriarvoisuus, syrjäytyminen. Työryhmä edistää sukupuolivaikutusten huomioonottamista laitoksen toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeen seminaareissa käsitellään laajasti julkisten hankintojen sosiaalisia näkökulmiä. Julkisissa hankinnoissa on mahdollista huomioida ympäristönäkökulmia ja hankinnoilla voidaan tukea eettistä ja reilua kauppaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hanke ei suoraan lisää ilmastonmuutoksen vaikutuksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä ja kiinnitetään huomiota lentomatkailun vähentämiseen mm. suosimalla videoneuvotteluita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen eikä toimintaa kohdenneta luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jäteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 1
THL:ssä tilastoidaan ja seurataan kiinteistöpäästöjä. Senaatti-kiinteistöjen linjauksia energiatehokkuudesta noudatetaan ja hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään. Senaatti-kiinteistöjen uudisrakentamistuotanto on aina A-luokkaa. Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2013 yhteiskuntavastuuraportin mukaan ominaispäästöt alittavat vuoden 2020 tavoitteen jo nyt 18 prosenttiyksiköllä. Senaattikiinteistöissä myös edistetään tilatehokkuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. Hankkeessa toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 3
Hankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja ja vältetään systemaattisesti kerakäyttömateriaaleja (astiat, pullotettu vesi yms.), hankkeessa suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja esim.kotimainen luomu- ja lähiruoka. Koordinaatiohankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja, samalla vältetään turhia paperitulosteita. THL:ssä on jätteidenkäsittelyohje, jonka tarkoituksena on vähentää toiminnassa syntyvän jätteen määrää, lisätä hyötyjätteen kierrätystä ja ohjeistaa vaarallisten jätteiden turvallisessa käsittelyssä. THL:ssä toimii myös jätetyöryhmä,joka käsittelee jätteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 2
THL:n toimitiloissa käytetään Hanselin sähkön hankinta ja avoin toimitus –puitejärjestelyä, jossa on huomioitu ympäristöseikat kilpailutuksen useassa eri vaiheessa. Tarjoajien on selvitettävä tekemiään ympäristönhoitotoimenpiteitä. Hankittavasta sähköstä sopimuskauden alussa vähintään 30 prosenttia tulee olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Sähkönkulutusta voi seurataorganisaatiotasolla. Vuosittaisessa asiakkaille järjestettävässä seminaarissa toimittaja käy läpi mm. uusiutuvan energian merkitystä ja kehitysnäkymiä sähkömarkkinoilla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Hanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädänön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Alueellisilla hankintapiloteissa tuetaan paikallisten resurssien hyödyntämistä ja tarvelähtöistä alueellisten palveluiden kehittämistä. Hankintapiloteista saatavat kokemukset ja kehitettävät toimintamallit luovat pohjaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen huomiomiselle julkisissa hankinnoissa erityisesti pitkällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankintapiloteissa tuetaan ja kehitetään ainettoomien palveluiden tuottamista.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä valtionhallinnon matkustussäännön mukaisesti. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. THL:ssä tilastoidaan ja seurataan lentomatkojen määrää. hankkeessa edistetään systemaattisesti puhelin- ja videokokouksien käyttöä, ja vähennetään matkustamista ja työmatkapäiviä THL:n tarjoamien etäkokousvalmiuksien puitteissa. THL tarjoaa työntekijöilleen erilaisia videoneuvottelun mahdollistavia ohjelmia (Microsoft Lync, Jabber ym.). THL seuraa työmatkaliikennettä vuosittaisilla kyselyillä. Työmatka-autoilua pyritään vähentämään. THL neuvottelee syksyllä HSL:n kanssa työsuhde-eduista joukkoliikenteessä. THL on myös mukana kesäisin ja talvisin kilometrikisassa, joka kannustaa työmatkapyöräilyyn. Osanottajien määrää seurataan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 8
Tutkimusten mukaan työttömyyden pitkittyminen lisää köyhyyttä ja pahentaa terveyseroja väestöryhmien välillä. Hyvin ansaitsevien ja heikosti ansaintsevien miesten jäljellä olevissa elinvuosissa on eroa jo 15 vuotta. Tämä ero on koko ajan kasvamassa. Myös naisten elinajan odotteessa on eroa lähes 190 vuotta eri ryhmien välillä. Nuorilla on vaarana jäädä kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Hankkeen avulla järjsetään nuorille oppisopimus ja työpaikkoja sekä lisätään työttömien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Osallistuminen koulutukseen tai työelämään edistää syrjäytymisvaarrassa olevien henkilöiden osallisuutta ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan mahdollisissa hankehenkilöstön rekrytoinneissa. Hankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kokoonpanoissa haetaan 60/40 suhdetta. Hankkeessa kootuissa seuranta- ja arviointitiedoissa kootaan kaikki tiedot myös sukupuolittain eriteltynä ja vaikutuksia analysoidaan eri sukupuolten osalta erikseen. Hankkeen raporteissa ja julkaisuissa viitataan lähteisiin henkilön koko nimellä, jotta sukupuoli tulee näkyväksi myös lähdemateriaalien käytössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 7
Hankkeessa edistetään nuorten, vammaistan ja pitkään työttömänä olleiden mahdollisuuksia osallistua työelämään. Useimmissa tapauksissa työttömyys ei ole yksilön oma valinta, vaan se johtuu siitä, ettei sopivia työpaikkoja ole saatavilla. Hankkeen toiminnalla vaikutetaan suoraan työmarkkinoiden kysyntään. Julkisissa hankinnoissa voidaan edellyttää palveluntarjoajia työllistämään työttömiä ja vammaisia henkilöitä. Tämä lisää heidän yhtäläisiä mahdollisuuksia työllistyä työmarkkinoille. Tästä voidaan käyttää myös nimitystä positiivinen diskriminaatio. THL:n verkkoviestinnässä otetaan huomioon esteettömyys. Palvelu on esteettömyyssuositusten mukaista tasoa AA. Palvelussa on esimerkiksi riittävät kontrastit ja etusivun elementit toimivat ruudunlukuohjelmilla. Uudessa THL:n rakennuksessa huomioidaan esteettömyys jo rakennusvaiheessa. Esteettömyystavoitteita pohditaan yhdessä mm. vammaisjärjestön edustajan kanssa. Koordinaatiohankkeen kokouksissa ja tilaisuuksissa otetaan huomioon esteettömyys.
Kulttuuriympäristö 2 5
Osa hankintapiloteista toteutetaan rakennusurakoissa ja virkistysalueiden kunnossapidossa. Vantaan osahankkeessa tehdään yhteistyötä Maankäyttö- ja ympäristö ja tilakeskuksen toimialojen kanssa ja pilottihankinnaksi on suunniteltu korjausrakentamisen kohdetta. Espoon kaupunki tavoittelee hankkeessa työllistämisehdon käytön laajentamista teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Vastaavia mahdollisuuksia selvitetään muissa osahankkeissa. Hankkeella on tätä kautta välitön vaikutus kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen. Pitkällä aikavälillä hankintapilotit toimivat esimerkkeinä muille hankintayksiköille.
Ympäristöosaaminen 2 5
Julkisia hankintoja toteuttavat yksiköt oppivat huomioimaan omassa toiminnassaan ympäristö- ja sosiaalisia näkökulmia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankinnoista duunia (Handu) -yhteishankkeessa on kehitetty julkisilla hankinnoilla työllistämisen malli heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden (yli 54-vuotiaat) työntekijöiden työllistämiseen. Hankkeeseen osallistuneet neljä kaupunkia ovat soveltaneet toteuttamissaan julkisissa hankinnoissa työllistämisehdoksi nimettyä kriteeriä, joilla luotiin pitkäaikaistyöttömille, nuorille, maahanmuuttajille, osatyökykyisille tai vammaisille työ-, oppisopimus- tai työkokeilupaikkoja. Hankkeeseen osallistuivat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun kaupungit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi hanketta.

Hankkeen avulla on lisätty yritysten tietämystä työllistämisehdosta ja hankinnoilla työllistämisestä. Osallistuvien kaupunkien hankintaosaaminen on kehittynyt sekä yhteistyö ja vuoropuhelu osallistuvien kaupunkien, hankintayksiköiden, työllisyyspalveluiden ja yritysten välillä on tiivistynyt ja parantunut. Hankkeessa on piloitu työllistämisehtoa 56 hankinnassa joiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on vähintään 274 henkilöä. Hankkeessa on haastatateltu 22 julkisen hankinnan yhteydessä työllistänyttä yritystä vuosina 2015-2017. Kaikki hankkeessa toteutetut hankintapilotit, toimintamalli, yrityshaastattelut sekä muu koulutusmateriaali löytyy hankkeen pysyviltä sivuilta osoitteesta www.thl.fi/hankinnoistaduunia.