Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20320

Hankkeen nimi: Viisaat valinnat

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: HY+ Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 2764406-8

Jakeluosoite: PL 53 (Fabianinkatu 32)

Puhelinnumero: 02941911

Postinumero: 00014

Postitoimipaikka: Helsingin yliopisto

WWW-osoite: http://hyplus.helsinki.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna-Maija Salomaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna-maija.salomaa(at)helsinki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 388 0684

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Helsingin yliopisto sosiaalipsykologian oppiaine, 0313471-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Viisaat valinnat -hanke toteutetaan Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n sekä Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen yhteistyönä.

Hankkeen tavoitteena on lisätä aliedustettujen ryhmien osallistumista koulutukseen kannustamalla nuoria etsimään ja löytämään entistä rohkeammin omia uravaihtoehtoja. Hankkeessa vaikutetaan nuorten asenteisiin, kehitetään opinto-ohjausta ja vahvistetaan opinto-ohjaajien osaamista. Tavoitteena on vähentää etnisistä ennakkoluuloista johtuvaa koulutuksellista syrjäytymistä, lisätä nuorten itseymmärrystä ja ymmärrystä erilaisuutta kohtaan sekä vahvistaa mahdollisuusajattelua ja omien vahvuuksien tunnistamista ja käyttöönottoa.

Toiminta kohdistuu koulutuksellisessa nivelvaiheessa (7-10-luokat) oleviin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin ja valtaväestöön kuuluviin nuoriin sekä yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajiin. Viisaat valinnat-hanke toteutetaan pääkaupunkiseudulla, Lahdessa ja Kotkassa.

Hankkeen lähtökohtana on Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineen vuosina 2009-2012 toteuttama interventiotutkimus ja sen pohjalta tuotettu Tarinoita kaveruudesta oppimateriaalipaketti. Tarinoita kaveruudesta materiaalilla vaikutetaan yläkouluikäisten etnisiin asenteisiin. Opinto-ohjauksen kehittämisessä hyödynnetään Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian lukuisia opinto- ja uraohjauksen kehittämishankkeita ja näissä hankkeissa syntynyttä osaamista.

Viisaat valinnat-hankkeen toimenpiteet:

- Tarinoita kaveruudesta -menetelmän sovellus oppilaanohjaukseen. Hankkeessa tehdään interventiotutkimus ja kehitetään menetelmää siten, että se soveltuu käytettäväksi opinto-ohjauksen tunneilla edistämään erilaisuuden ymmärtämistä, hyvien etnisten suhteiden rakentumista ja lisäämään oppilaan itsetuntemusta sekä monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä.

- Opinto-ohjauksen kehittäminen. Opinto-ohjaajille järjestetään koulutusta heidän ohjaustaitojensa lisäämiseksi ja päivittämiseksi sekä kulttuurisen osaamisen lisäämiseksi kouluissa. Opinto-ohjaajat saavat työvälineitä siihen, miten nuorten mahdollisuusajattelua voidaan lisätä ja omat vahvuudet tunnistaa. Tietämys asenteiden ja uskomuksien vaikutuksista lisääntyy. Lisäksi opinto-ohjaajien taito ottaa puheeksi ja käsitellä etnisiä ryhmäsuhteita kohenee. Opinto-ohjaajat oppivat käyttämään tarinamenetelmää hyvien ryhmäsuhteiden rakentamistyössä.

Hankkeen tuloksena nuorilla on paremmat edellytykset etsiä ja löytää omia uravaihtoehtoja, mikä lisää hakeutumista peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Aliedustettujen ryhmien koulutusaktiivisuus lisääntyy ja koulutuksesta syrjäytymisriski pienenee. Nuorten positiivinen mahdollisuusajattelu lisääntyy. Koulujen ja oppilaitosten etniset ryhmäsuhteet kohentuvat ja työrauha paranee. Lisäksi nuoret omaksuvat tulevissa opinnoissa ja työpaikoilla tarvittavia monikulttuurisuus- ja kansainvälisyystaitoja

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Opinto-ohjaajat, opettajat ja oppilashuoltoryhmien jäsenet yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Hanke kohdistuu erityisesti nivelvaiheeen luokkiin (7.-10. luokat).

Hanketta toteutetaan pääkaupunkiseudulla, Lahden seudulla ja Kymenlaaksossa, suunnitelmien mukaan Kotkan-Haminan seudulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Opintojen nivelvaiheessa (7.-10.luokat) olevat nuoret (maahanmuuttajat ja valtaväestö).
2. Koulu-/sivistystoimen henkilöstö hankkeen toteutusalueella.

Nuoret osallistuvat hankkeessa toteutettavaan interventiotutkimukseen, jossa tutkitaan asenteita ja vaikutetaan niihin. Tutkimukseen osallistuu yhteensä noin 200 yläkouluikäistä nuorta. Tutkimus on suunniteltu toteutettavaksi Lahden ja Kotkan kouluissa.

Hanke toteutetaan Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Toteutuksessa tehdään yhteistyötä kuntien koulu-/opetustoimien kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 363 932

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 339 270

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 438 478

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 439 826

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso

Seutukunnat: Helsingin, Lahden, Kotkan-Haminan

Kunnat: Lahti, Kotka, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankekumppanit ovat tutustuneet maahanmuuttajien todellisuuteen tutkimustyön ja monipuolisen hankekokemuksen sekä käytännöntyön kautta. Lisäksi hankkeen suunnitteluvaiheen aikana on tutustuttu maahanmuuttajia koskeviin tilastoihin: maahanmuuttajien määrät, tulomaittain, sukupuolittain. On perehdytty maahanmuuttajien koulutustilastoihin Suomessa sekä aiheesta tehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin. Aikuisten maahanmuuttajien kohdalla on selkeitä lähtömaakohtaisia eroja sukupuolten välillä. Venäjältä ja Thaimaasta Suomeen saapuu paljon naisia ja Turkista ja Pohjois-Afrikasta miehiä. Kokonaisuutena peruskouluikäisten maahanmuuttajien joukko jakautuu varsin tasaisesti tyttöihin ja poikiin. Toisella asteella, ammatillisen koulutuksen piirissä maahanmuuttajataustaisuus ilmenee valittujen kouluttautumisalojen voimakkaana segregoitumisena. Jako miesten ja naisten aloihin on vielä voimakkaampaa kuin valtaväestön nuorilla. Monni - Monikulttuurisen hankkeen aikana havaittiin, että nuorten syrjivissä asenteissa ja asenteista nousevassa käyttäytymisessä ilmeni selviä eroja eri sukupuolten ja ikäryhmien välillä. Lisäksi ilmeni eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä käsityksissä sukupuolten tasa-arvosta. Käsitys sukupuolten tasa-arvosta vaihtelee riippuen sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, vanhempien koulutuksesta ja sosioekonomisesta taustasta sekä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla usein myös perheen maahantulon syystä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan sukupuolinäkökulma tarkastelemalla tarvitsevatko eri sukupuolet erilaisia palveluita ja varmistamalla että sukupuolilla on samat mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on yhdenvertaisuus, koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvien etnisten suhteiden rakentaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke tukee koulutukseen hakeutumista. Koulutustason kohoaminen lisää yleensä ympäristötietoisuutta, mutta hankkeen mahdollista osuutta tässä ei voida osoittaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta materiaalien käyttöön tai jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välitöntä tai välillistä vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Hanke edistää koulutukseen hakeutumista ja hyviä etnisiä suhteita, mikä tukee toteutusalueen elinkeinorakenteen monipuolistamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien ja entistä parempien etnisten suhteiden rakentaminen edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 7
Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja kiinnittää huomiota myös sukupuolten tasa-arvoon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Hankkeen tavoitteena on parantaa etnisiä suhteita ja vähentää etnistä syrjintää sekä lisätä koulu- ja oppilaitosten erilaisuuden sietokykyä ja monikulttuurisuusosaamista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa tuettiin nuorten myönteisiä ryhmienvälisiä suhteita, vahvistettiin opinto-ohjaajien osaamista ja rakennettiin kodin ja koulun yhteistyötä monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Tavoitteena oli selkiyttää nuorten koulutuspolkuja ja laajentaa näkökulmia omiin koulutusvalintoihin vahvistamalla nuorten mahdollisuusajattelua, itseymmärrystä ja moninaisuuden ymmärtämistä.

Opinto-ohjaajien koulutuksen ja tutkimuksessa tehtyjen toimenpiteiden sekä hankkeessa tuotetun materiaalin kautta löydettiin keinoja vähentää ennakkoluuloista johtuvaa syrjäytymistä ja selkiyttää nuorten näkemyksiä omiin koulutusvalintoihin.

Hankkeessa toteutettiin viisi opinto-ohjaajille ja ohjaaville opettajille tarkoitettua ”Viisaita valintoja – lisää mahdollisuusajattelua ohjaukseen” koulutusta (3 op). Koulutuksiin osallistui 130 henkilöä ja ne järjestettiin Helsingissä, Lahdessa ja Kotkassa. Koulutuksessa käsiteltiin mm. uravalintojen taustalla vaikuttavia asenteita ja ennakkoluuloja. Osallistujat saivat myös käyttöönsä runsaasti käytännön ohjausvinkkejä ja työkaluja. He hyödynsivät opittuja ohjausmenetelmiä käytännön ohjaustilanteissa ja jakoivat kertyneitä kokemuksia keskenään. Osallistujat kertoivat saaneensa koulutuksissa sekä runsaasti uutta tietoa että vahvistusta aiemmalle osaamiselleen. Ohjaustaitoihin saatiin varmuutta harjoitusten ja omien käytännön kokeilujen kautta. Lähes kaikki totesivat myös oman ohjaustyökalupakin kasvaneen koulutuksen myötä. Palautteen perusteella, koulutus vahvisti opinto-ohjaajien ohjausosaamista ja kykyä ottaa huomioon asenteiden ja uskomusten vaikutuksia oppilaiden valintoihin. Samoin vahvuusajattelun sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisen ohjausotteen omaksuminen loi mahdollisuuden nähdä laajemmin erilaisten oppilaiden koulutusvaihtoehtoja sekä lisätä heidän itseymmärrystään omista kyvyistään. Koulutuksesta saadun palautteen ja kokemusten pohjalta kehitettiin Viisaita valintoja -verkkokoulutus, jota pilotoitiin hankkeen kuluessa ja kehitetään edelleen.

Tutkimusosion tavoitteena oli edistää nuorten myönteisiä ryhmienvälisiä suhteita kouluissa vaikuttamalla etnisiin asenteisiin tarinamenetelmään perustuvan intervention avulla. Samalla myös kehitettiin tarinamenetelmää edelleen. Hankkeen aikana toteutettiin kolme kenttäkokeellista tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 2281 oppilasta 7.-8.-luokilta yhteensä 23 yläkoulusta Lahdesta, Kotkasta ja pääkaupunkiseudulta. Interventiotutkimusten tuloksina havaittiin, että opettajavetoisilla Tarinoita kaveruudesta –interventiotunneilla voitiin parhaiten vaikuttaa etnisiin asenteisiin niiden suomalaistaustaisten tyttöjen keskuudessa, joiden suhtautuminen maahanmuuttajataustaisiin oli kielteisintä ennen interventiota. Lisäksi interventiolla pystyttiin vaikuttamaan myönteisesti vähemmistönuorten kokemukseen siitä, mitä suomalaiset ajattelevat maahanmuuttajataustaisista. Tällä voi olla tulevaisuudessa vaikutusta näiden nuorten halukkuuteen kohdata toiseen ryhmään kuuluvia ihmisiä ja siten vaikuttaa myönteisesti ryhmienvälisiin suhteisiin laajemmin yhteiskunnassa.

Interventiolla oli myös myönteinen vaikutus kokemukseen luokan ilmapiiristä niiden suomalaistaustaisten oppilaiden keskuudessa, jotka olivat ennen interventiota olleet vähiten halukkaita kohtaamaan toiseen kulttuuriryhmää kuuluvia. Sama myönteinen vaikutus voitiin havaita myös niiden sekä enemmistö- että vähemmistöoppilaiden keskuudessa, jotka olivat ennen interventiota kokeneet eniten kielteisiä tunteita ryhmienvälisissä kontaktitilanteissa.

Toteutettujen kenttäkokeiden pohjalta Tarinoita kaveruudesta -oppimateriaalipakettia uusittiin lisäämällä oppituntien määrää ja tuntien toiminnallisuutta. Opettajanoppaan päivitetty painos (ISBN 978-951-51-4184-2) julkaistiin hankkeen nettisivuilla, joilta se on ladattavissa itsenäiseen käyttöön kouluissa.

Hankkeesta ja sen tuloksista lisää verkkosivuilta www.viisaatvalinnat.fi