RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20322, Sujuva opintopolku lukiolaisesta akateemiseksi asiantuntijaksi

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa kehitetään lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on sujuvoittaa siirtymää lukiosta korkeakouluun ja koko opintopolkua lukiolaisesta akateemiseksi asiantuntijaksi. Hankkeessa kartoitetaan aiempiin tutkimuksiin perustuen erilaisia mahdollisuuksia yhtenäistää lukion ja korkeakoulujen oppimisympäristöjä ja pilotoidaan hyväksi havaittuja malleja. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös lukiolaisten työelämätietoisuuden lisäämiseen, jotta oppilaat/opiskelijat olisivat valmiimpia tekemään tulevaisuuteen liittyviä valintoja, mitä opintotukilain ja hakukäytäntöjen muuttuminenkin edellyttävät. Tavoitteena on, että lukiolaisille syntyisi realistinen ja monipuolinen käsitys akateemisesta opiskelusta, opetustarjonnasta, eri pääaineiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista ja jatkuvan muutoksen alla olevasta akateemisesta työelämästä ja osaamisesta. Hankkeessa kehitetään pedagogisia ratkaisuja ja yhteistyömuotoja tukemaan siirtymää lukiosta korkeakouluun. Hanke tukee Nuorisotakuuta ja FYE-First Year Experience –prosessia. Hankkeen toimenpiteet opintojen sujuvoittamiseksi ja työllistyvyyden parantamiseksi ovat korkeakoulujen strategioiden sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman ja Lappi-sopimuksen mukaisia. Hanke tukee Itämeri- ja Pohjois-Suomen strategioita sekä Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelmaa. Hanke vahvistaa alueen osaamispääomaa ja tietotaidon pysyvyyttä alueella sekä yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittymistä tukien EU:n osaamistalouden strategiaa 2020.

Hanke lisää myös korkeakoulujen henkilökunnan tietämystä lukion opetuksesta, minkä perusteella oppimisympäristöjä voidaan kehittää ja opiskelijoita voidaan paremmin integroida akateemiseen maailmaan. Hankkeen tuloksena lukioiden ja korkeakoulujen henkilökunnan yhteistyö tiivistyy ja lisääntyy, työelämätietoisuus ja työelämäyhteydet paranevat sekä henkilökunnalla että opiskelijoilla/oppilailla, pedagogiset mallit tukevat työelämärelevanssia ja opiskelijat oppivat tunnistamaan oman osaamisensa ja kehittymistarpeensa sekä ovat motivoituneita opiskelemaan, jota oppimisympäristöjen kehittyminen tukee. Opiskelu sujuu niin lukiossa kuin korkeakoulussa ja työllistymisvalmiudet paranevat.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat pilottilukioiden oppilaat, opinto-ohjaajat ja aineenopettajat sekä korkeakoulujen ainelaitosten opettajat ja oppimisympäristöpilotteihin osallistuvat ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijat (oppilaat ja opiskelijat on merkitty aloittaneissa kohtaan yleissivistävä/ammatillinen koulutus). Lukioiden opinto-ohjaajista 8-12 on mukana intensiivisemmin toimenpiteiden pilotoinnissa, muut koulutuksissa ja valmennuksissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat korkeakoulujen muu henkilökunta ja opiskelijat, jotka eivät osallistu oppimisympäristöjen pilotointiin. Myös alueen elinkeinoelämä, joka hyötyy motivoituneesta, osaavasta ja koulutetusta työvoimasta, työurien pidentymisestä ja yritysyhteistyön lisääntymisestä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 596 761

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 593 466

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 762 026

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 741 837

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun

Kunnat: Siikalatva, Utajärvi, Tornio, Rovaniemi, Kittilä, Oulu, Haapavesi, Pudasjärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 410

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankevalmistelun aikana on arvioitu ja pohdittu hanketoimenpiteiden vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Näin menetellään myös hankkeen totutuksen aikana. Oulun yliopistolla on tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti hankkeessa toimitaan.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Lähtökohta uraohjauksessa ja tulevaisuuden suunnittelussa on, että kaikki lähtee oppilaan omista mielenkiinnon kohteista ja tarpeista, ei sukupuolen perusteella. Työ- ja opintourien segregaatio on huomioitu hankesuunnitelmaa tehtäessä ja hankkeen toimenpiteitä toteutettaessa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Esimerkiksi valmennuksia ja koulutuksia tehdään siitä näkökulmasta, että oppilaita tuetaan myös omalle sukupuolelle ehkä ei niin tyypillisille aloille. Hankkeessa tuetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja niin kohderyhmiä kuin välillisiä kohderyhmiä kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Hanketoiminta noudattelee Oulun yliopiston tasa-arvosuunnitelmaa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena on sujuvoittaa oppilaiden siirtymistä opintouralla eteenpäin omien vahvuuksiensa ja mielenkiinnon kohteidensa perusteella, ei sukupuolen perusteella. Hankkeeseen sukupuolten tasa-arvon edistäminen sisältyy, ei ole kuitenkaan päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	4
Hankkeessa pilotoitavilla lukioiden ja korkeakoulujen siirtymävaiheen opintoihin kiinnittymistä edistävillä toimenpiteillä sekä kehitettävillä verkkokursseilla minimoidaan matkustaminen ja liikenteen päästöt. Tuotettava materiaali ja kurssit löytyvät verkosta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	3
Hankkeessa pilotoitavilla lukioiden ja korkeakoulujen siirtymävaiheen opintoihin kiinnittymistä edistävillä toimenpiteillä sekä kehitettävillä verkkokursseilla minimoidaan matkustaminen ja liikenteen päästöt. Tuotettava materiaali ja kurssit löytyvät verkosta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	2
Verkkovierailut ja verkon kautta tapahtuva yhteiestyö toteuttajien välillä sekä kohderyhmille suunnattuina säästää luontoa
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	2
Verkkovierailut ja verkon kautta tapahtuva yhteiestyö toteuttajien välillä sekä kohderyhmille suunnattuina säästää luontoa
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Kohderyhmämme kunnat eivät ole pohjoisimman Lapin alueella, mutta Lapin alueella liikkuessamme pyrimme huomioimaan monimuotoisen luonnon ja sen säilymisen mahdollisemman hyvin vahingoimmattomana.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	4
Tuotettava materiaali ja kurssit löytyvät verkosta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	0	5
Hanke vahvistaa alueen (Pohjois-Suomen) osaamispääomaa ja tietotaidon pysymistä alueella, mikä tukee elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. Opiskelijoille ja oppilaille kerrotaan yrittäjämäisestä työotteesta, lisätään yhteistyötä alueen yrittäjien kanssa ja kannustetaan yrittäjyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	0	6
Hankkeessa pilotoidaan lukioiden ja korkeakoulujen siirtymävaiheen opintoihin kiinnittymistä edistäviä toimenpiteitä sekä kehitetään verkkokursseja.
Liikkuminen ja logistiikka	0	3
Hankkeessa pilotoitavilla lukioiden ja korkeakoulujen siirtymävaiheen opintoihin kiinnittymistä edistävillä toimenpiteillä sekä kehitettävillä verkkokursseilla minimoidaan matkustaminen ja liikenteen päästöt.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	6	7
Toimenpiteiden kohteena oleva henkilökunta saa uusia työvälineitä ja toimintamalleja työhönsä, mikä motivoi ja edistää yleistä hyvinvointia. Välillisenä kohderyhmänä olevien opiskelijoiden päätöksentekoprosessi helpottuu.
Tasa-arvon edistäminen	5	7
Valmennus vahvistaa henkilökunnan tasa-arvotietoisuutta ja tasa-arvoista toimintaa oppilaiden/ opiskelijoiden suuntaan. Opiskelijat tunnistavat omat mahdollisuutensa erilaisiin uriin sukupuolesta huolimatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Lisätään tietoisuutta siitä, että Suomessa on edelleenkin yhtäläiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä eteenpäin elämässä.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

TIIVISTELMÄ ”SUJUVA OPINTOPOLKU LUKIOLAISESTA AKATEEMISEKSI ASIANTUNTIJAKSI” –HANKKEESTA

Sujuva opintopolku lukiolaisesta akateemiseksi asiantuntijaksi(SUJUVA)-hankkeen tavoitteena on ollut sujuvoittaa opintopolkua lukiolaisesta yliopisto-opiskelijaksi. SUJUVA-hankkeen taustalla on lukioiden opinto-ohjaajien, opettajien ja oppilaiden uudet haasteet: oppilaiden tulee olla entistä aikaisemmin valmiita tekemään tulevaisuuttaan koskevia valintoja. Myös yliopistot toivovat motivoituneita, tavoitteistaan tietoisia opiskelijoita ja väärien valintojen minimoimista opiskelualan valinnassa. Sujuva–hanke:
1. on vahvistanut tulevaisuusohjauksissa lukiolaisten uskoa ja luottamusta omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin,
2. on tehnyt pohjoisten yliopistojen tiedettä ja opiskelumahdollisuuksia tutuksi lukioissa,
3. on tarjonnut lukion oppilaille yliopistoon siirtymistä sujuvoittavia kursseja,
4. on yhdenmukaistanut lukioiden ja yliopistojen oppimisympäristöjä ja
5. on edistänyt yrittäjyyskasvatusta ja sen hyvien käytänteiden levittämistä lukioissa.

Määrälliset toteutumat
EU:n henkilötietokaavakkeen täyttäneitä osallistujia 875, joista alle 25 vuotiaita 598; koko hankkeen tavoite oli 420 osallistujaa, mikä tavoite toteutui kaksinkertaisena. Hankkeessa oli Oulun ja Lapin yliopistojen lisäksi 10 varsinaista yhteistyölukiota; viisi Lapista ja viisi Pohjois-Pohjanmaalta, mutta hankkeen toimenpiteisiin ja koulutuksiin osallistui henkilökuntaa useista kymmenistä muista lukioista, korkeakouluista, perusasteelta ja ammatillisista oppilaitoksista. Lukiolaisille tehtyyn loppukyselyyn vastasi 674 yhteistyölukioiden oppilasta. Runsas osallistujamäärä kertoo hankkeen osumisesta tarpeeseen ja sen onnistuneesta toteutuksesta. Hanketyötekijöitä oli Oulun yliopistossa vuositasolla 3 htv ja Lapin yliopistolla 1 htv.

Sisällölliset toteutumat
Hankkeen keskeinen innovaatio oli vertaisryhmässä tapahtuvan ryhmämuotoisen oppilaanohjaamisen konseptin ja työkalujen kehittäminen. Innovaatio nimettiin ”tulevaisuusohjaukseksi”, jota sovellettiin kahdeksassa Pohjois-Suomen lukiossa. Tulevaisuusohjaukseen osallistui n. 300 lukiolaista. Ohjauksen kesto oli 3 x 2 t/ryhmä ja ohjauksen toteutti projektihenkilöstö yhdessä opojen kanssa. Ohjauksen sisältöteemoina lukiolaisten vertaisryhmissä olivat: arvot, vahvuudet, henkilökohtaiset kehittämiskohteet, korkeakoulut opiskelupaikkoina sekä tulevaisuusunelmat, joita työstettiin Reteaming-posterilla kohti jokaisen osallistujan omaa unelmaa. Ohjauksessa käytetyt työkalut on tallennettu kaikkien käytettäväksi hankkeen sivulla https://sujuvahanke.wordpress.com/tulevaisuusohjaus/
Hankkeen henkilöstö kehitti yhdessä Oulun lukioiden opojen kanssa uuden lukiokurssin Kohti korkeakouluopintoja. Kahteen pilottikurssiin vuosina 2017-2018 osallistui n. 60 opiskelijaa Oulun lukioista. Kurssi jää pysyvästi Oulun lukioiden ohjelmaan vapaavalintaisena kurssina ja Oulun yliopisto on sitoutunut omalta osaltaan kurssin toteuttajaksi lukioiden kanssa hankkeen jälkeen.
Kemin ja Tornion lukioiden toiveesta järjestettiin kokeiluluonteinen Korkeakoulupäivä Tornion lukiolla syksyllä 2016, johon osallistui yli 400 lukiolaista. Messutyyppisessä tapahtumassa oli noin 100 esittelijää kaikista Pohjois-Suomen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Keskeinen sisältö oli korkeakoulujen oppiaineiden esittely, mutta lisäksi yliopiston tutkijat kertoivat omasta urakehityksestään ja tutkimuksen sisällöistä auditoriotilaisuudessa. Lähes 200 lukiolaista antoi kirjallisen palautteen tapahtumasta ja se oli pääosin kiitettävää tasoa.
SUJUVA järjesti Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa Luentorallin vuosina 2017 ja 2016. Siinä lukioiden oppilaat saivat osallistua valitsemansa oppiaineen luennoille. Luentorallin tulevaisuus on riippuvainen ylioppilaskunnan resursseista jatkossa.
Sujuva järjesti Vanhempainstartin Oulun yliopistoon keväällä 2016 ja keväällä 2017. Tapahtumat keräsivät lähes 200 osallistujaa ja niissä annettiin lukiolaisten vanhemmille tietoa Oulun yliopistosta ja opiskelijan tukipalveluista. Vastuu tapahtuman järjestämisestä siirtyi yliopiston viestintäyksikölle 2017.
Yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi SUJUVA järjesti yhdessä jyväskyläläisen nuorten sparrausfirman ZestMarkin kanssa Teesse! –seminaarit seitsemässä lukiossa. Seminaarit antoivat esimerkkien kautta tietoa nuorten yrittäjyydestä ja uusista ammateista sekä nykytyöelämän vaatimasta tietotaidosta. Lisäksi SUJUVA järjesti yhdessä YES Lukiot työelämään -projektin kanssa Lukiotyöpajan Oulun yliopiston Yrittäjyyskasvatuskonferenssissa 2017, jossa neljä SUJUVAN yhteistyökoulua esitteli omia yrittäjyyskasvatuskurssejaan ja yritysyhteistyötään. Tilaisuus oli hyvä tapa levittää hyviä käytänteitä 50 eri koulujen osallistujalle. Lisäksi osallistujat pääsivät nauttimaan koko konferenssin rikkaasta sisällöstä. SUJUVAN toimesta on esitelty myös TAT- taloudellisen tiedotustoimiston asiantuntijapoolia Oulun yliopiston tutkijoille tutkijoiden rekrytoimiseksi pooliin. Poolin kautta koulut voivat tilata asiantuntijoita verkon välityksellä omiin oppilaanohjaamistilaisuuksiinsa.
Lapin yliopiston tehtävä SUJUVASSA oli kehittää kaksi verkkokurssia, joita lukiolaiset voivat suorittaa siirtymävaiheessa lukioista yliopistoon. Kehitetyt kurssit ovat Akateemiset opiskelutaidot, joka pilotoitiin kolme kertaa; piloteissa on ollut mukana yli 30 lukiolaista. Sisällöiltään kurssi on lähes sama kuin yliopisto-opiskelijoille, mutta lukiolaisille on kehitetty oma tutorointi kurssin toteutuksessa. Lisäksi sen kylkeen räätälöitiin lukiolaisten tiedonhaun kurssi, joka myös on avoin verkkokurssi. Toinen kurssi on Mahdollisuuksien tulevaisuus – kohti opintoja ja työelämää, joka toteutetaan aina yhdessä lukioiden opojen kanssa. Materiaalit ja tehtävät ovat kaikille avoimia verkossa osoitteessa https://www.ulapland.fi/FI/Kotisivut/Siirtymaopinnot

Tulevaisuusohjauksen lisäksi toinen iso kehittämistavoite hankkeessa oli lukioiden ja yliopiston oppimisympäristöjen lähentäminen. Sen työstäminen aloitettiin SUJUVA yhteistyö -päivässä 25.8.2016, jolloin jakaannuttiin oppiainekohtaisiin työryhmiin, joissa aineenopettajat ja opot suunnittelivat yhdessä yliopiston kehittäjäopettajien kanssa pieniä kehittämisprojekteja oppimisympäristöjen lähentämiseksi yliopiston ja lukioiden kesken. Osallistujia oli yli 100 ja tapaamisesta poiki toista kymmentä pientä projektia. Olennaista oli opettajat ja tutkijat osallistava yhteinen suunnittelu, jolla varmistettiin kehittämisideoiden perustuminen todellisiin tarpeisiin. Samalla avattiin keskusteluyhteys lukioiden ja yliopiston tutkinto-ohjelmien välille, joka jatkuu nyt omalla painollaan ja synnyttää uusia yhteistyön muotoja. Hankkeen aikana toteutettiin mm. seuraavat pienoisprojektit: Saksan kielen kirjoittamistyöpaja opettajille; Ruotsin kielen opiskelijoiden vierailu Oulunsalon lukion oppitunneilla; ruotsin kielen Kielikahvila Norssin opiskelijoille; shoppailua ruotsiksi Valkeassa Laanilan lukiolaisten kanssa; Englannin kielen Missä mennään –tilaisuus opettajille; Biokemian kurssit ja laboratorioharjoittelu lukiolaisille; Apua abeille ajoissa – matematiikan kertauskurssi verkkokurssina; Matematiikan kesäopintoja lukiolaisille; Fab Labin 3-d työpaja opettajille ja koululaisille; Fysiikan tutkimuksen popularisointia kouluopetukseen (opiskelijatyöt); Prosessi- ja ympäristötekniikan koulutuspäivä opettajille ”Vesi: luonnontieteitä ja tekniikoita”. Lisäksi järjestettiin täydennyskoulutusta yhteistyössä LUMA-keskuksen ja Oulun kaupungin kanssa aiheista: Abitti-ohjelma biologian sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa; GeoGebra-jatkokoulutus matematiikan opettajille; QGIS - geomedia työvälineenä maantieteen opettajille. Projekteihin osallistui 18 Oulun yliopiston kehittäjäopettajaa yhdeksästä oppiaineesta ja kymmeniä lukioiden opettajia. Johtopäätöksinä ja tuloksina yhteistyöprojekteista todetaan: 1. Tehtiin pieniä ja ketteriä projekteja, jotka koettiin toimiviksi siksi, etteivät ne vaatineet kummaltakaan osapuolelta liikaa ajankäyttöä. 2. Yliopistolla osoittautui olevan byrokraattisia esteitä ulkopuolisten opiskelijoiden suhteen, joten esteiden poisto aloitettiin hankkeen aikana. 3. Lukion kurssitarjottimelle oli helppo lisätä vapaavalintaisia kursseja, joita lukiot pitivät hyödyllisinä – esim. biokemian opinnot, Kohti korkeakouluopintoja, Lapin yliopiston verkkokurssit. 4. Lukioyhteistyössä ja markkinoinnissa yliopisto-opintojen substanssitiedon lisääminen on yhä tärkeämpää yleisinformaation ohella. 5. Yliopistoilla oltava valmius vastata opettajien täsmäkoulutustarpeisiin vrt sähköiset ylioppilaskirjoitukset ja opetuksen digitalisoituminen. 6. Hanke antoi eväitä aineenopettajille osallistua uuden opetussuunnitelman mukaiseen oppilaan ohjaamiseen, sillä he saivat ajantasaista tietoa nykypäivän yliopisto-opetuksesta ja sisällöistä. 7. Projekteissa kehitetyt hyvät käytänteet saatiin jaettua kaikkien osallistujien kesken ja he jakavat niitä edelleen hankkeen jälkeisissä tapahtumissa.
SUJUVAN yksi tärkeimmistä kohderyhmistä olivat opinto-ohjaajat. Heidän kokemuksiaan kartoitettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla, henkilökuntakyselyllä ja saaduilla palautteilla. Yhteistyölukioissa he osallistuivat tulevaisuusohjaukseen yhdessä SUJUVAN ohjaajien kanssa ja kokivat oppilaiden vertaisryhmätyöskentelyn hyväksi uudeksi toimintatavaksi lukiossa. Oppilaiden ryhmissä tuottamat materiaalit jäivät heille hyödylliseksi pohjaksi jatkaa yksilöllistä oppilaanohjausta. Opot olivat tyytyväisiä osallistavaan ohjaukseen ja koulutuksiin, joissa esiteltiin erilaisia ohjaustyökaluja kokeiltavaksi. Mielekkäiksi työkaluiksi koettiin esimerkiksi Reteaming-posteri unelmatyöskentelyssä, Sankarin matka, visuaaliset menetelmät ohjauksessa, Stooripuu, VIA-vahvuustesti koettiin mielekkäiksi uusiksi työkaluiksi. Hankkeen jälkeisen ajan yliopistoyhteistyön kehittämisessä he pitivät erittäin tärkeänä sitä, että yliopistolla on ”yksi luukku”, nimetyt henkilöt, joiden kanssa mm. yliopistovierailuja suunnitellaan.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat