Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20324

Hankkeen nimi: ALUEELLISEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN POLUT - TEHEMÄ POIS

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kolarin kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191528-8

Jakeluosoite: Isopalontie 2

Puhelinnumero: 0400107070

Postinumero: 95900

Postitoimipaikka: Kolari

WWW-osoite: http://www.kolari.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nina-Maria Möykkynen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: nina-maria.moykkynen(at)kolari.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0404895007

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Muonion kunta, 0191824-3
Pellon kunta, 0193729-2
Lapin ammattikorkeakoulu, Kaupan ja kulttuurin osaamisala, liiketalous, 2528792-5
Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut, 0292800-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallisesti määritellyt suuntaviivat, alueellisesti ja kuntakohtaisesti määritellyt strategiset linjaukset luovat Kolarin, Pellon ja Muonion kuntien yhteishankkeen Alueellisen yrittäjyyskasvatuksen polut – Tehemä pois perustan.

Lähestymisnäkökulma on paikallinen ja alueellinen, toimialarajat ylittävä verkostoyhteistyö. Paikallisten toimijoiden lisäksi asiantuntijakumppaneina hankkeessa toimivat edustajat Lapin Yliopistolta, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluista ja Lapin ammattikorkeakoulusta. Verkostokumppaneita ovat myös edustajat Business Oulusta, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:lta ja Lapin yrittäjät ry:stä.

Hankkeen päätavoitteena on luoda yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli. Päätavoite on jaettu kolmeksi osatavoitteeksi, joista on johdettu kolme toimenpiteiden polkua. Polkujen kautta kehitetään, toisin sanoen hankkeen osatuloksina syntyy 1) Yhteistyön malli, 2) Toimintasuunnitelman malli ja 3) Yrittäjyydestä oppimisen ja opettamisen malli. Näistä muodostuu alueellinen YRITTÄJYYSKASVATUKSEN MALLI.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ja toimijat ovat Pellon, Muonion ja Kolarin kuntien peruskoulun ja lukion/toisen asteen oppilaat, opettajat, opinnonohjaajat ja rehtorit sekä opetus- ja sivistystoimien hallintohenkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat sivistys- ja elinkeinotoimen työntekijät ja johtajat, muu johtoryhmä, kuntien valtuustot ja kunnanhallitukset, paikalliset yritykset ja yrittäjäjärjestöt, kolmannen sektorin toimijat, nuorisojärjestöt sekä lasten ja nuorten vanhemmat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 284 883

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 270 469

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 356 105

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 338 087

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Torniolaakson

Kunnat: Pello, Muonio, Kolari, Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 136

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa on hyödynnetty Kuntaliiton ohjeistusta ja Sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta sukupuolivaikutusten arviointiin (SUVA). Hanke kohdistuu ihmisiin: kyse on siis naisista ja miehistä, tytöistä ja pojista ja hankkeella on tasa-arvovaikutuksia. Ulkopuolista arviointia ei ole tehty.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten välinen tasa-arvo ja tasa-arvo käsitteinä ovat vaikeasti hahmotettavia käsitteitä. Oman toiminnan arviointi päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden ohjauksessa on satunnaista. On hankalaa ajatella sitä, että näennäisesti neutraalit toimenpiteet vaikuttavat eri tavalla naisiin ja miehiin, tyttöihin ja poikiin. Hankkeen aikana onkin yhtenä kehittämistyön työkaluna oman toiminnan systemaattinen arviointi: mikä vaikutus organisaation päätöksillä, toiminnoilla ja resurssien ohjauksella on ihmisen hyvinvointiin, sukupuoleen, elinkeinotoimeen ja ympäristöön.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvät haasteet ja ongelmat koskettavat molempia sukupuolia. Hakija on tietoinen, että elinkeinoelämässä, yrittäjyydessä sekä kasvatuksessa sukupuolten väliset erot ovat olemassa. Työssä lasten ja nuorten kanssa tulee erityisesti huolehtia siitä, että kehittämistyöllä ei lisätä tätä kahtiajakoa vaan tietoisesti edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tässä hankkeessa on kysymys siitä, miten hyödyntää yhtäläiset mahdollisuudet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 4
Välittömät vaikutusket ovat vaikeasti todennettavissa, välillisesti pyritään kestävän elinkeinorakenteen kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Välittömät vaikutusket ovat vaikeasti todennettavissa, välillisesti pyritään kestävään kehitykseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Toimenpiteet lisäävät osallistujien hyvinvoinnin kokemuksia välillisesti. (Opetussisältöjen mielekkyys, omien "liikeideoiden" testaaminen.)
Tasa-arvon edistäminen 5 8
Hankkeen aikana tuodaan esille ja huomioidaan sukupuolten tasa-arvo toimenpiteissä, ohjauksessa ja päätöksenteossa. Valintojen, ratkaisujen ja päätösten perustelut siten, että tasa-arvon edistämisestä tullaan tietoisiksi ja osallisiksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Hankkeen aikana tuodaan esille ja huomioidaan ihmisten yhdenvertaisuus toimenpiteissä, ohjauksessa ja päätöksenteossa. Valintojen, ratkaisujen ja päätösten perustelut siten, että yhdenvertaisuuden edistämisestä tullaan tietoisiksi ja osallisiksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Välillinen vaikutus on vähäinen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallisesti määritellyt suuntaviivat, alueellisesti ja kuntakohtaisesti määritellyt strategiset linjaukset loivat Kolarin, Pellon ja Muonion kuntien yhteishankkeen Alueellisen yrittäjyyskasvatuksen polut – Tehemä pois perustan. Hanketta, sen sisältöä ja toteutusta lähestyttiin paikallisesta ja alueellisesta, toimialarajat ylittävästä verkostoyhteistyön ja kokeilevan toimintakulttuurin näkökulmasta. Paikallisten toimijoiden lisäksi asiantuntijakumppaneina hankkeessa toimivat edustajat Lapin Yliopistolta, Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluista ja Lapin ammattikorkeakoulusta. Lisäksi kehittämistyöhön osallistettiin niin koulutuksen järjestäjiä, opetushenkilöstöä, alueen yrittäjiä, kehittäjiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat alueen oppilaitosten opetushenkilöstö ja oppilaat, joita hankkeen toimenpiteisiin osallistui hieman yli 250 henkilöä. Välillisesti hanke kosketti useita satoja henkilöitä.

Hankkeen tuloksena rakennettiin alueen oma yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli, joka on monistettavissa myös muualle Lappiin. Toimintamalli koostuu osatuloksina syntyneestä strategiasta ja sen pohjalta toteutetusta toimintasuunnitelmasta, yhteistyöverkoston toimintamallista ja yrittäjyydestä oppimisen ja opettamisen mallista. Opettamisen malli muodostuu kuntakohtaisista yrittäjyyskasvatuksen toimenpidepoluista oppimateriaaleineen. Toimintamalli kuvastaa alueellista yhteistyötä, se ohjaa toimintaa sekä käytännön että strategisella tasolla. Malli sisältää myös menetelmiä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Tuloksena syntyi myös kehittäjäopettajan tehtävänkuvaus sekä resurssit opettajan toiminnan jatkumiseen hankkeen jälkeen kuntien oppilaitoksissa. Hankkeen vaikutuksesta Tornionjokilaakson kuntien/sivistystoimien sekä alueen korkeakoulujen välinen yhteistyö tiivistyi ja esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksesta saadaan näin paremmin tarpeisiin vastaavaa ja alueen erityispiirteet kuten elinkeinorakenteen huomioivaa.

Hanke käynnistyi 1.8.2015 ja päättyi 31.12.2018. Hankkeen kokonaisbudejtti oli 356 105 euroa, josta ESR- ja valtionosuus oli 80 prosenttia.