Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20326

Hankkeen nimi: Ohjaamojen tuki – nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2015 ja päättyy 31.5.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: 0153 5561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jussi Ronkainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikön päällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jussi.ronkainen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 312 4983

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorten syrjäytymiseen liittyvät tekijät tunnetaan jo varsin hyvin, mutta esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät palvelut kaipaavat kehittämistä. Nuorten matalan kynnyksen palvelukeskusten (Ohjaamojen) valtakunnallinen kehittäminen on TEM:n, OKM:n ja STM:n yhteistyön kärkihankkeita valtakunnallisesti nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi. Ohjaamo-toimintaa ollaan vasta aloittamassa suurimmassa osassa Etelä-Savon kuntia ja nuorten työllistymisen palveluohjauksessa on puutteita. Kunnat ovat myös hyvin erilaisessa tilanteessa Ohjaamo-toiminnan suhteen. Monessa pienessä kunnassa Ohjaamo-toiminta puuttuu kokonaan, eikä suunnitelmia sen käynnistämiseksi toistaiseksi ole. Tämä ei johdu niinkään kehittämistarpeen tai -halun puutteesta. Pikemminkin kyse on siitä, miten ja millaista Ohjaamo-toimintaa on kehitettävä kunnassa, jossa monet nuoren tarvitsemat palvelut (esim. sote-palvelut, te-hallinnon palvelut) järjestetään seudullisesti toisesta kunnasta käsin. Yksilöllisten ratkaisujen etsiminen pienten kuntien ohjauspalvelujen kehittämiseen, samoin kuin seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön syventäminen ja erilaisten Ohjaamo-mallien kehittämisen tukeminen ja näkyväksi tekeminen on valtakunnallisestikin uutta ja kokeilemisen arvoista. Ohjaamojen tuki- hankkeella pyritään kehittämään nuorten matalan kynnyksen palvelumalleja ja Etelä-Savon kuntien välistä yhteistyötä niin, että nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään voitaisiin tukea merkittävästi nykyistä kattavammin ja tehokkaammin. Ohjaamojen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen liittyviä tarvittavia tavoitteita ja toimenpiteitä yleisesti ja erityisesti Etelä-Savossa ovat:

Tavoite 1: Kuntien matalan kynnyksen monihallinnollisen nuorten palveluohjauksen eli Ohjaamo-osaamisen vahvistaminen. Hankkeessa laaditaan, tuotteistetaan ja viedään kuntiin Ohjaamo-osaamisen koulutuskokonaisuus. Koulutusten keskeiset sisällöt rakentuvat asiakaslähtöisyydestä, vaikeimmin työllistyvien nuorten ja erityisryhmien kohtaamisesta ja ohjaamisesta, monihallinnollisesta yhteistyöstä, verkostotyöstä ja verkostojen strategisesta johtamisestä sekä innovatiivisiin kokeiluihin rohkaisevasta kehittämisosaamisesta.

Tavoite 2. Seudullisen yhteistyön edistäminen nuorten palvelujen järjestämisessä. Hankkeessa järjestetään verkostotapaamisia, joissa haetaan ratkaisuja seudullisesti organisoitujen nuorten ohjauspalvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyviin haasteisiin. Erityisenä painopisteenä on syrjäseutujen nuorten palveluohjauksen sujuvuuden ja ohjauspalvelujen saatavuuden turvaaminen.

Tavoite 3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. Hankkeessa laaditaan mittarit nuorten palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointiin, joita ei tällä hetkellä ole käytössä. Mittarit sidotaan Etelä-Savon maakunnan nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen strategisiin tavoitteisiin, joita ovat yhteiset ja monipuoliset oppimisen ja ohjauksen järjestelyt ja palvelut, helposti saavutettavat matalan kynnyksen palvelut, kannustavat ja osallistavat (asiakaslähtöiset) palvelut sekä toimiva verkostoyhteistyö. Hankkeessa toteutetaan maakunnan Ohjaamo-pilottien arviointi, jolla tuetaan niiden toimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi hankkeessa tuetaan pienten kuntien kehittämistyötä kartoittamalla erityisesti Ohjaamo-toimintaa vasta suunnittelevien pienempien kuntien tilanne kehittämisen katvealueista ja onnistumisista. Hankkeessa pilotoidaan nuorilta kerättävän palautteen mallintamista osana asiakaskohtaamisia. Hankkeessa piloidaan myös nuorten välitöntä sähköistä palautejärjestelmää, jolla he voivat arvioida saamaansa palvelua.

Tavoite 4. Ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan vahvistaminen. Hankkeella vakiinnutetaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminta osaksi Ohjaamo-toimintaa ja kuntien hyvinvoinnin strategista edistämistyötä varmistamalla mm. verkostojen osallistuminen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Tuetaan verkostoja oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa.

Tavoite 5. Pienten kuntien Ohjaamo-toiminnan käynnistämisen tukeminen. Käynnistetään nuorten ohjauspalveluiden uudelleenorganisointiin ja palveluohjaukseen liittyviä pilotteja ja palvelukokeiluja niillä paikkakunnilla, jotka eivät hankerahoituksella ole mukana Ohjaamo-toiminnassa.

Tavoite 6. Maakunnallisen Ohjaamo-yhteistyön edistäminen. Hankkeessa järjestetään säännöllisesti maakunnallisia Ohjaamofoorumeita hyvien käytäntöjen levittämiseksi sekä toiminnan mallintamiseksi. Nämä foorumit kytketään osaksi maakunnallisen ELO-ryhmän toimintaa, jolloin voidaan osaltaan edistää Ohjaamo-toiminnan kehittymistä edelleen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen ympäristöiksi.

Tavoite 7: Erityisryhmänuorten huomioiminen (vammaiset, romanit, maahanmuuttajat) kaikissa edellä mainituissa hankkeen toimenpiteissä. Koulutuksissa, verkostoyhteistyön kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen vaihtamisessa huomioidaan erityisryhmien palveluntarpeet. Palvelun laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa kehitetään muutama indikaattori, joissa huomioidaan erityisesti erityisnuoret.

Hankkeen tuloksina nuorten kanssa toimivien henkilöiden Ohjaamo-osaaminen on vahvistunut. Nuorten asiakaslähtöinen palveluohjaus toimii paremmin, mikä tukee nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Lisäksi kunnilla on käytössään toimivat palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin mittarit, joita seurataan ja joiden tuottamaa tietoa hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Seudullinen palvelutuotanto ja palveluohjaus toimii joustavasti ja nuorten tarpeisiin vastaten. Erityisesti syrjäseuduilla asuvien nuorten työ-, koulutus ja muiden palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on parantanut. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminta on vakiintunutta ja pitkäjänteistä. Kunnissa on useita toimivia ja paikalliset erityispiirteet huomioivia Ohjaamo-malleja ja maakunnallinen Ohjaamo-toiminta on vakiintunutta ja mallinnettua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteiden varsinaisena kohderyhmänä ovat Etelä-Savon kaikkien kuntien alle 30-vuotiaiden, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten parissa toimivat henkilöt. Lisäksi hankkeen palvelukokeiluihin osallistuu suoraan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia alle 30-vuotiaita nuoria. Nuoria osallistetaan myös hankkeen palveluiden arviointiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tärkeinä välillisinä kohderyhminä ovat Etelä-Savon koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat nuoret. Hankkeella pyritään kehittämään maakunnan Ohjaamo-toimintaa niin, että näiden nuorten palvelut toimisivat paremmin ja edistäisivät nuorten toimintakykyä ja sijoittumista koulutukseen ja työelämään.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat myös Etelä-Savon yritykset, järjestöt ja muut nuoria työllistävät ja nuorten parissa toimivat tahot. Hanke hyödyttää myös valtakunnallista Ohjaamo-toimintaa ja sitä koordinoivaa Kohtaamo-hanketta. Kohtaamo-hankkeella on mahdollista hyödyntää Ohjaamojen tuki-hankkeen kokemuksia palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioinnista, erilaisten Ohjaamo-mallien ja seudullisen Ohjaamo-yhteistyön kehittämisestä ja pienten kuntien Ohjaamo-toiminnan tukemisesta, vaikka Kohtaamon suunnittelussa olevat toimenpiteet kohdistuisivatkin enemmän isojen kaupunkien kehittämisen tukeen. Näiltä osin hanke toimii valtakunnallisenakin pilottihankkeena. Yhteistyöstä Kohtaamo-hankkeen kanssa on alustavasti jo sovittu. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat myös nuorten parissa toimivat tahot Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joille hankkeen tuloksista tiedotetaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 220 777

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 216 545

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 315 396

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 309 349

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Hirvensalmi, Enonkoski, Rantasalmi, Kangasniemi, Puumala, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Mäntyharju, Sulkava, Heinävesi, Joroinen, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke perustuu tutkimusaineistoille, jotka osoittavat syrjäytymisen olevan erityisesti nuorten miesten ongelma. Vaikka molemmilla sukupuolilla esiintyy erilaisia hyvinvoinnin vajeita, pojille kasautuu tyttöjä useammin jo varhain elämänkulussaan oppimis- ja kouluongelmia, koulusopeutumattomuutta ja terveyden ongelmia, jotka myöhemmällä iällä johtavat työttömyyteen, elämänhallinnan ongelmiin sekä terveyden ja terveskäyttäytymisen vajeisiin. Nuoret miehet ovat yliedustettuna myös rikollisuus- ja väkivaltatilastoissa. Vuonna 2010 kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista oli miehiä. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa oli kaikkiaan 218 932 miestä (15–29). Heistä syrjäytyneitä oli 15 %. Samassa ikähaarukassa kaikista naisista (189 010 henkeä), jotka olivat perusasteen koulutuksen varassa, syrjäytyneitä oli 9,8 %. Erityisessä riskissä ovat maahanmuuttajamiehet, joiden työttömyys- ja ulkopuolisuusriskit ovat lähes kolminkertaisia, kun heitä verrataan kantaväestöön kuuluviin kouluttamattomiin miehiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Mamkin aiemmassa tutkimuksessa (Punamäki & Ronkainen 2013) on tarkasteltu muun muassa Itä-Suomen koulutuksen ulkopuolella olevien 17-24-vuotiaiden nuorten seurantatetoja ja niiden kehitystä. Riski koulutuksen ulkopuolelle jäämisestä kohdistetaan usein etenkin nuoriin miehiin. Etelä-Savossa koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten miesten osuus on edelleen noin 2 % suurempi kuin naisten (miehet n. 11%, naiset n. 9%), mutta miesten ja naisten välinen ero on pienentynyt huomattavasti 2000-luvulla. Koulutuksen ulkopuolella olevien naisten osuus on kasvanut Etelä-Savossa koko 2000-luvun ajan ja kasvu (1,5 %) on ollut koko maan toiseksi suurinta Kymenlaakson jälkeen. Sukupuoleen liittyvä kehitys otetaan huomioon hankkeen toimenpiteissä ertyisesti kuntien palvelukokeiluissa ja verkostotapaamisissa ja palvleudien laadun arvioinnissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma huomioidaaan hankkeessa vahvasti, samoin sukupuolten välinen tasa-arvo, mutta sen edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Etelä-Savon kuntien nuorten palveluiden kehittäminen ja seudullisen yhteistyön edistäminen palvelee pitkällä tähtäimellä myös kuntien elinkeinorakennetta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten monialaisia palvelumalleja ja palvelukokeiluja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Varsinkin syrjäseuduilla elävien nuorten palveluiden saavutettavuuden kehittäminen liittyy keskeisesti myös liikkumiseen ja logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteillä edistetään nuorten hyvinvointia, koska sen tavoitteena on kehittää 1) seudullista yhteistyötä, jolla turvataan heidän palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä 2) kehittää asiakaslähtöisiä palvelumalleja, jotka tukevat heidän toimintakykyään. Kehittämällä ja organisoimalla nuorten parissa toimivien välistä yhteistyötä ja työotteita sekä kohtaamista nuorten kanssa, hankkeella edistetään myös nuorten parissa toimivien työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen toimenpiteillä edistetään yhteiskunnallista ja sosiaalista tasa-arvoa eri nuorten välillä, huomioimalla kehitytyössä vahvasti esimerkiksi heidän asuinpaikoistaan ja erilaisista taustoistaan johtuvat erilaiset palveluntarpeet.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Hankkeella edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta, koska sen tavoitteena on kaikkien nuorten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden takaaminen sekä nuorten kuuleminen palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan myös erityisnuorten (vammaiset, romanit, maahanmuuttajaryhmät) palvelujen tila ja tarpeet. Hankkeela edistetään myös eri kuntien välistä yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 5 5
Etelä-Savon maakunnallisen yhteistyön kehittäminen ja kaikkien kuntien nuorten palvelutarjonnan ja elinolojen huomioiminen edesauttavat heidän asuinpaikalle kiinnittymistä ja oman kulttuuriympäristönsä kehittämistä
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten matalan kynnyksen palvelukeskusten (Ohjaamojen) valtakunnallinen kehittäminen on TEM:n, OKM:n ja STM:n yhteistyön kärkihankkeita valtakunnallisesti nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Etelä-Savon fyysiset Ohjaamot ovat Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Monessa pienestä kunnasta Ohjaamo-palvelupiste puuttuu kokonaan, eikä suunnitelmia sen käynnistämiseksi toistaiseksi ole.

Monialaista matalan kynnyksen ohjausta on kehitetty osana kuntien olemassa olevia ja seudullisesti tuotettuja palveluita. Ohjaamojen tuki -hanke on kehittänyt nuorten matalan kynnyksen palvelumalleja ja Etelä-Savon kuntien välistä yhteistyötä niin, että nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään voitaisiin tukea merkittävästi nykyistä kattavammin ja tehokkaammin. Ohjaamojen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Etelä-Savossa olivat:

Tavoite 1: Kuntien matalan kynnyksen monihallinnollisen nuorten palveluohjauksen eli Ohjaamo-osaamisen
vahvistaminen. Hankkeessa on laadittu, tuotteistettu ja viety kuntiin Ohjaamo-osaamisen koulutuskokonaisuus. Koulutusten keskeiset sisällöt rakentuivat asiakaslähtöisyydestä, vaikeimmin työllistyvien nuorten ja erityisryhmien kohtaamisesta ja ohjaamisesta, monihallinnollisesta yhteistyöstä, verkostotyöstä ja verkostojen strategisesta johtamisestä sekä innovatiivisiin kokeiluihin rohkaisevasta kehittämisosaamisesta.

Tavoite 2. Seudullisen yhteistyön edistäminen nuorten palvelujen järjestämisessä. Hankkeessa on järjestetty
verkostotapaamisia, joissa on kehitetty ratkaisuja seudullisesti organisoitujen nuorten ohjauspalvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyviin haasteisiin. Erityisenä painopisteenä oli syrjäseutujen nuorten palveluohjauksen sujuvuuden ja ohjauspalvelujen saatavuuden turvaaminen.

Tavoite 3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen. Hanke osallistui Ohjaamo-toimintaa kansallisesti koordinoivan Kohtaamon arviointityökalujen kehittämiseen. Kohtaamon kautta Ohjaamo- ja kuntatoimijoilla on käytössään nuorten palautelomake, palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin työkalu ja taloudellisen vaikuttavuuden työkalu. Hankkeessa on lisäksi pilotoitu nuorilta kerättävän palautteen mallintamista osana asiakaskohtaamisia. Hankkeessa testattiin nuorten välitöntä sähköistä palautejärjestelmää, jolla nuoret voivat arvioida saamaansa palvelua.

Tavoite 4. Ohjaus- ja palveluverkostojen toiminnan vahvistaminen. Hankkeella on tuettu nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaa osana Ohjaamo-toimintaa ja kuntien hyvinvoinnin strategista edistämistyötä. Hanke on myös tukenut verkostoja oman toimintansa suunnittelussa ja arvioinnissa.

Tavoite 5. Pienten kuntien Ohjaamo-toiminnan käynnistämisen tukeminen. Hankkeessa on toteutettu seitsemän kunnallista palvelupilottia niillä paikkakunnilla, jotka eivät ole hankerahoituksella mukana Ohjaamo-toiminnassa. Palvelupilotit ovat keskittyneet nuorten monialaiseen matalan kynnyksen ohjaukseen Ohjaamo-toiminnan eri näkökulmista. Palvelupiloteissa on kehitetty mm. nuorten ryhmätoimintaa, nuorten osallisuutta kunnallisessa päätöksenteossa ja nuorten yrittäjyyskasvatusta.

Tavoite 6. Maakunnallisen Ohjaamo-yhteistyön edistäminen. Hankkeessa on järjestetty säännöllisesti Etelä-Savon maakunnallisia Ohjaamo-päiviä hyvien käytäntöjen levittämiseksi ja toiminnan mallintamiseksi. Foorumit on kytketty osaksi maakunnallisen ELO-ryhmän toimintaa ja nuorisotakuun koordinaatiota, jolloin on voitu osaltaan edistää Ohjaamo-toiminnan kehittymistä edelleen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen ympäristöiksi.

Tavoite 7: Erityisryhmänuorten huomioiminen (vammaiset, romanit, maahanmuuttajat) kaikissa edellä mainituissa hankkeen toimenpiteissä. Koulutuksissa, verkostoyhteistyön kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen vaihtamisessa on huomioitu erityistä tukea tarvitsevien nuorten palveluntarpeet.

Hankkeen tuloksina nuorten kanssa toimivien henkilöiden Ohjaamo-osaaminen on vahvistunut. Nuorten
asiakaslähtöinen palveluohjaus toimii aiempaa paremmin, mikä tukee nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Seudullinen palvelutuotanto ja palveluohjaus toimivat joustavasti ja nuorten tarpeisiin vastaten. Erityisesti syrjäseuduilla asuvien nuorten työ-, koulutus ja muiden palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on parantanut. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toiminta on vakiintunutta ja pitkäjänteistä. Kunnissa on useita toimivia ja paikalliset erityispiirteet huomioivia Ohjaamo-malleja ja maakunnallinen Ohjaamo-toiminta on vakiintunutta ja mallinnettua.

Hankkeen loppujulkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-011-1
Hankkeen toimenpiteet kokoava talk show on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/BGMSnJE6B00