Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20329

Hankkeen nimi: TYÖLLISYYSKONSERTTI SELLO

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Espoon kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0101263-6

Jakeluosoite: PL 2525

Puhelinnumero: 09 81621

Postinumero: 02070

Postitoimipaikka: ESPOON KAUPUNKI

WWW-osoite: http://www.espoo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Kyllönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: merja.kyllonen(at)espoo.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 825 7992

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TYÖLLISYYSKONSERTTI SELLO -hanke toimii Espoon työssäkäyntialueella. Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen toimintamalli tuettuun työllistämiseen yrityksissä: työelämälähtöinen oppimisympäristö, työllistämisen laatutakuu ja työnantajalähtöinen rekrytointimalli, joka on helposti levitettävissä avoimien työmarkkinoiden työnantajille. Työnantajien kynnys palkata työttömiä työnhakijoita madaltuu ja syntyy työkokeilu-, palkkatuki- ja työpaikkoja tarjoavien työnantajien verkosto. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa Espoon työllisyydenhoidon toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kehittää yhteisiä asikasprosesseja sujuvammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi viestinnän ja sähköisten palvelujen avulla.

Hankkeen kohderyhminä ovat espoolaiset työttömät työnhakijat, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille,espoolaiset työnantajat kauppakeskuksissa ja niiden ympäristössä sekä Espoon työllisyydenhoidon asiantuntijat. Hankkeen asiakkaista 30 % on nuorisotakuun piiriin kuuluvia alle 30-vuotiaita, 40 % pitkäaikaistyöttömiä tai osatyökykyisiä 30-54-vuotiaita ja 30 % yli 54-vuotiaita.

Hankkeeseen osallistuu vähintään 400 asiakasta, joista vähintään 25 % työllistyy ja vähintään 10 % aloittaa koulutuksen riippuen ikäryhmästä. Työantajien verkostoon saadaan hankkeen aikana vähintään 100 työnantajaa. 120 työnhakijalle järjestetään TyöStartti-valmennusta.

Suuren espoolaisen kauppakeskuksen kanssa käynnistetään yhteistyö, jossa kauppakeskuksessa toimivat yritykset tarjoavat työkokeilupaikkoja espoolaisille työttömille. Työhönvalmentajat etsivät yrityksiin sopivat työkokeilijat ja valmentaa heitä työnhakuun ja työelämään sekä auttaa jatkosuunnitelman tekemisessä.

Kaupungin, välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten yhteistyötä kehitetään ja asiakasprosesseja sujuvoitetaan. Työllisyyspalveluissa otetaan käyttöön sähköisiä palveluja kuten verkkoneuvonta. Luodaan uusia viestinnän käytäntöjä palvelujen tunnettuuden lisäämiseksi, asiakkaiden aktivoimiseksi, asiakasohjauksen tehostamiseksi ja asiakkaiden työllistymisen nopeuttamiseksi.

Uusi tuetun työllistämisen toimintamalli parantaa työttömien työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia ja lisää heidän työllistymistään yrityksiin. Malli on helposti monistettavissa muihin kauppakeskuksiin ja yrityksiin. Tuettuun työllistämiseen saadaan kiinnostavampia ja enemmän työelämän vaatimuksia vastaavia paikkoja. Useammat työttömät etenevät palveluista avoimille työmarkkinoille. Sähköiset palvelut ja viestintä tehostavat asiakasprosesseja, lisäävät palvelujen ja tuetun työllistämisen mahdollisuuksien tunnettuutta.

Malli on helposti monistettavissa ja laajennettavissa muihin kauppakeskuksiin ja Espoon ulkopuolelle, jopa koko Suomeen. Mallia voidaan levittää muihin kauppakeskuksiin ja toimipaikkoihin ketjuyritysten kautta sekä yhteistyöllä kauppakeskusten johdon ja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n kanssa. Mallin levittämisessä hyödynnetään myös valtakunnallista TYP-verkostoa sekä kuusikkokuntien (kuuden suurimman kaupungin) yhteistyötä. Muiden kuntien työllisyyspalveluja voidaan perehdyttää mallin käyttöön ja tarjota konsultaatiota käyttöönottoon. Hankkeen työllistämisvaikutukset voivat siis moninkertaistua ja jäädä pysyviksi hankkeen jälkeen.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä Espoossa toimivien yritysten ja työllisyystoimijoiden kanssa (TE-toimisto, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Espoon Diakoniasäätiö, EJY:n Sektori-hanke, kuntakokeilun Työtä päin! -hanke ja Ohjaamo-hanke).

Hankkeessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa, taloudellista kestävyyttä sekä sosiaalista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen toiminnassa on huomioitu, että enemmistö espoolaisista työttömistä on miehiä, ja pyritään löytämään miesvaltaisilta aloilta työttömäksi jääneille uusia työpaikkoja myös muilta aloilta. Työttömyystilastojen perustella Espoossa on runsaasti tarvetta vähemmän osaamista ja matalaa koulutustasoa vaativista tehtävistä. Hankkeen avulla pyritään löytämään tällaisia ns. piilotyöpaikkoja yrityksistä. Asiakkaiden ja heidän perheidensä sosioekonominen asema paranee työllistymisen seurauksena.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1) Espoolaiset työttömät työnhakijat, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. Hankkeen asiakkaista on:
- nuorisotakuun piiriin kuuluvia alle 30-vuotiaita 30 %
- pitkäaikaistyöttömiä tai osatyökykyisiä 30-54-vuotiaita 40 %
- pitkäaikaistyöttömiä tai osatyökykyisiä yli 54-vuotiaita 30 %

2) Espoolaiset kauppakeskustyönantajat ja kauppakeskusten ympäristön työnantajat, joista erityisesti pk yritykset ( mm. Sello 170 liikettä, Iso Omena noin 123 liikettä, Lippulaiva 40 liikettä)

3)Espoon työllisyydenhoidon asiantuntijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä:
- kunta ja valtio, jotka asiakkaan työllistymisen kautta säästävät kustannuksissa (esimerkiksi työmarkkinatuki- ja toimeentulotukimenot)
- asiakkaiden perheet, jotka hyötyvät asiakkaan työllistymisestä, kun perheen sosioekonominen asema ja taloudellinen tilanne paranevat työllistymisen johdosta
- työllisyydenhoidon toimijat, jotka hyötyvät, kun hankkeen avulla saadaan luotua uusia käytäntöjä ja välineitä, joita voidaan hyödyntää arjen työssä
- työllisyydenhoidon toimijat, jotka voivat paremmin kohdentaa resursseja enemmän tukea tarvitseville asiakkaille, kun asiakkaita työllistyy hankkeen kautta,

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 433 805

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 350 376

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 723 008

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 583 959

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 112

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 72

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 450

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista toimimtaympäristön analyysiä ei ole tehty. Analysoinnissa on käytetty Uudenmaan Elyn kuukausitilastoja Espoon työttömistä ja avoimista työpaikoista. Niistä ilmenevät mm sukupuoli, ikä, ammattiala, pitkäaikaistyöttömyys ja maahanmuuttajatausta. Lisäksi on käytetty Kelasto- tietokannasta saatavia tietoja Espoon alle 30-vuotiaista työmarkkinatuen saajista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Espoon pitkäaikaistyöttömistä 57 % on miehiä. Kaikista Espoon työttömistä 55 % on miehiä (7375/13368 12/2014 Ely). Alle 30-vuotiaista työmarkkinatuen saajista 54,6 % oli miehiä vuonna 2014. Erityisesti ammattiryhmissä ammattiin luokittelemattomat (2058), rakennus- ja valmistustyöntekijät ja prosessi- ja kuljetustyöntekijät (1587), asiantuntijat ja erityisasiantuntijat(2129) on selkeästi enmmän miehiä työttöminä. Jotta työttömät saisivat palvelua tasa-arvoisesti, hankkeen asiakkaiksi otetaan 57 % miehiä ja 43 % naisia. Hankkeen kautta pyritään löytämään miesvaltaisilta aloilta työttömäksi jääneille uusia työpaikkoja myös muilta aloilta. Tukemalla miesten työllistymistä myös muille aloille pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja palkkaerojen kaventumista. Hankkeeseen palkataan sekä mies- että naistyöntekijöitä tekemään asiakastyötä ja tarjotaan mahdollisuus asioida joko omaa tai vastakkaista sukupuolta olevan työntekijän kanssa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Yhteistyö Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa lisää luonnonvarojen kestävyyttä. Kierrätyskeskuksessa on tukityöllistettyjä sekä työkokeilijoita, jota hankkeen työhönvalmentajat valmentavat työllistymään avoimille työmarkkinoille.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 6
Espoolaiset työttömät pääsevät liikkumaan julkisilla liikennevälineillä työkokeilu- ja työpaikkoihin Espoon kauppakeskuksiin ja niiden ympäristöön. Julkisen liikenteen käytöllä vähennetään päästöjä ja ilman laatu paranee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta muuten kuin kaupungin ympäristöpalveluiden ja yhteistyöyritysten kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta muuten kuin kaupungin ympäristöpalveluiden ja yhteistyöyritysten kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta muuten kuin kaupungin ympäristöpalveluiden ja yhteistyöyritysten kautta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 6
Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Espoon toimipisteiden kanssa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta muuten kuin kaupungin ympäristöpalveluiden ja yhteistyöyritysten kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Espoossa avoinna olevista työpaikoista noin 40 % on palvelu-ja mynyntialan työpaikkoja (405/1003 12/2014). Hankkeen avulla saatetaan työttömät työnhakijat ja avoinna olevat paikat yhteen. Työttömyystilastojen perustella Espoossa on runsaasti tarvetta vähemmän osaamista ja matalaa koulutustasoa vaativista tehtävistä. Pyritään hankeen avulla löytämään tällaisia ns. piilotyöpaikkoja yrityksistä. Näiden avulla pyritään vaikuttamaan elinkeinorakenteen muutoksiin pidemmällä aikavälillä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Työllisyyskonsertti Sello -hankkeen avulla kehitetään uusia palvelumuotoja, joilla työkykyisiä työnhakijoita saadaan siirtymään työhön yrityksiin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Hankkeen tavoite on löytää espoolaisille työttömille työkokeilu- ja työpaikkoja Espoon kauppakeskuksista ja niiden ympäristöstä. Kauppakeskuksiin ja niiden ympäristöön pääsee Espoossa kulkemaan julkisilla liikennevälineillä erinomaisesti. Hankkeen toiminnassa huomioidaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen mahdollisuudet.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Asiakkaiden ja heidän perheidensä sosioekonominen asema paranee työllistymisen seurauksena. Työhönvalmentajat ohjaavat hankkeen asiakkaita tarvittaessa sosiaali- ja terveyspalveluihin kuten terveystarkastuksiin. Työtoiminta tai työ lisää arjen hyvinvointia ja osallisuutta. Asiakkaalle tarjotaan myös mahdollisuutta opiskeluun ja lyhyisiin koulutuksiin, jotka voivat edistää pääsyä työelämään. Espoon kaupungin hankintojen yhtenä painopisteenä on sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaiset hankinnat. Se sisältää hankintojen kautta työllistämisen.
Tasa-arvon edistäminen 8 0
Miesten työllistyminen kauppakeskuksiin palvelualoille edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Osa miehistä hakeutuu työkokeilun jälkeen opiskelemaan palvelualan ammatteihin, mikä edistää myös naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Palvelualojen työpaikat sopivat hyvin myös maahanmuuttajataustaisille työttömille. Työttömien työllistyminen hankkeen avulla työkokeilujen kautta lisää espoolaisten taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Hankkeeseen ohjaudutaan asiakkaiksi taustasta riippumatta. Asiakkaita valmennetaan/markkinoidaan yrityksiin heidän yksilölliset vahvuutensa huomioiden. Asiakkaat ovat hankkeessa yhdenvertaisia riippumatta kansallisuus- tai kulttuuritaustasta tai sukupuolesta.
Kulttuuriympäristö 0 6
Asiakkaat siirtyvät työtoimintaan tai työhön pääkaupunkiseudun yrityksiin, jotka vaikuttavat vahvasti alueen kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 4
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on hankkeen yhteistyökumppanni.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työllisyyskonsertti Sello -hankkeessa kehitettiin työnantajalähtöinen rekrytointimalli kaupan ja palvelujen alalle, ja sen avulla työllistettiin espoolaisia nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita yrityksiin. Malli on laajennettavissa muille aloille ja Espoon ulkopuolelle. Lisäksi luotiin tuettuun työllistämiseen Espooseen yhteistyöyritysten verkosto, parannettiin työnhakija-asiakkaiden työllistymisvalmiuksia työhönvalmennuksen avulla sekä kehitettiin Espoossa työllisyydenhoidon alalla toimivien tahojen yhteistyötä ja asiakasprosesseja. Hankkeella vastattiin työttömien työnhakijoiden tarpeisiin tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys ja nuorten työttömyys olivat rajussa kasvussa eivätkä perinteiset työllistymistä edistävät palvelut ja tukityöllistäminen olleet johtaneet riittävästi työnhakijoiden jatkotyöllistymiseen. Työttömyystilanteesta johtuen oli tarve saada työmarkkinoille sisääntuloammatteja ja -työpaikkoja, jotka eivät edellytä alan koulutusta tai pitkää kokemusta.

Hankkeessa kehitetty rekrytointimalli säästää työnantajan aikaa, vaivaa ja rahaa rekrytoinnissa ja antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada kontakti työnantajaan ja päästä näyttämään osaamistaan ja potentiaaliaan. Rekrytointimalli on varteenotettava vaihtoehto perinteiselle rekrytoinnille sekä työnantajan että työnhakijan näkökulmasta. Rekrytointimallissa keskeisenä välineenä on työkokeilu: yritykset tarjoavat työkokeilupaikkoja, ja hankkeen aikana monessa yrityksessä osoittautui olevan tarjolla myös työpaikka onnistuneen työkokeilun jälkeen. Rekrytointimallin avulla ratkaistiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä kohtaanto-ongelmaa ja saatiin esiin runsaasti piilotyöpaikkoja Espoossa. Rekrytointimallin onnistumisessa keskeistä oli työnantajalähtöisyys: alusta alkaen ei oletettu mitään työnantajan näkökulmasta vaan kysyttiin työnantajilta, mitkä olivat rekrytoinnin esteet ja hankaluudet heidän kannaltaan ja millä edellytyksillä he palkkaisivat uusia työntekijöitä. Työnantajien ja työnhakijoiden tarpeita yhteen sovittamalla löydettiin yritysten tarjoamiin tehtäviin sopivia työkokeilijoita ja työnhakijoille heidän kiinnostustaan ja tavoitteitaan vastaavia työkokeilupaikkoja. Työnantajan puolesta hoidettiin rekrytoinnin rutiineja ja byrokratiaa, ja työkokeilun ajan hankkeen työntekijä oli sekä työnantajan että työkokeilijan tukena mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Kumppaneina hankkeen toteutuksessa olivat kauppakeskus Sello ja Iso Omena sekä kauppakeskuksissa ja niiden ympäristössä toimivat yritykset. Kauppakeskus Sello mahdollisti toiminnan käynnistämisen tukemalla hanketta vahvasti, viestimällä siitä yrityksille ja tarjoamalla tiloja ja viestintäkanavia hankkeen käyttöön. Toiminnan käynnistämisessä keskeistä oli myös se, että rekrytointimallia pilotoineet työnantajat kertoivat kokemuksistaan muille työnantajille. Yritykset ottivat rekrytointimallin ja -palvelun kiinnostuneina vastaan ja tarjosivat aktiivisesti työkokeilupaikkoja. Työnantajien verkostoon saatiin hankkeen aikana jopa satoja yrityksiä, joista hankkeeseen osallistui yli 100. Rekrytointimalli laajeni ketjuyritysten ja hankkeen aktiivisen toiminnan välityksellä muihinkin espoolaisiin kauppakeskuksiin ja myös Espoon ulkopuolelle.

Hankkeen kohderyhmänä olivat espoolaiset pitkäaikaistyöttömät ja nuorisotakuun piiriin kuuluvat työnhakijat. Hankkeeseen osallistui yhteensä 411 asiakasta. Työkokeiluja toteutui hankkeen aikana 234. Asiakkaista 147 työllistyi ja 25 pääsi opiskelemaan haluamalleen alalle. Työpaikkoja löytyi sekä työkokeiluyrityksistä että muualta. Työkokeilujen määrään nähden 74 % asiakkaista työllistyi tai pääsi opiskelemaan. Työllistyneistä asiakkaista alle 30-vuotiaita oli 70 %, 30-54-vuotiaita 24 % ja yli 54-vuotiaita 6 %. Kaikki asiakkaat saivat yksilöllisen tarpeensa mukaista työhönvalmennusta henkilökohtaisesti ja osa myös ryhmämuotoisena Työstartti-valmennuksena. Asiakkaiden kanssa laadittiin myös jatkosuunnitelma, mikäli työkokeilu ei johtanut työllistymiseen, tai heidät ohjattiin johonkin toiseen, asiakkaan tilanteeseen sopivaan palveluun.

Asiakasohjauksessa tehtiin tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa koko hankkeen ajan. Asiakkaita ohjautui myös muista Espoon työllisyydenhoidon verkoston / välityömarkkinoiden palveluista. Lisäksi työttömillä työnhakijoilla oli mahdollisuus ottaa itse yhteyttä ja hakeutua asiakkaaksi. Asiakashankinnassa osoittautui tärkeäksi selkeä asiakaskriteereistä ja erityisesti tuloksista viestiminen ja jatkuva yhteydenpito kumppaneihin. Rekrytointimallin käyttö juurrutettiin hankkeen lopussa Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen jatkuvaksi toiminnaksi.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi