Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20332

Hankkeen nimi: Lohiba buttijatta - Kainuun romanihanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.1.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52 (Ketunpolku 3)

Puhelinnumero: (08) 618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Martikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitalousvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.martikainen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7101113

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen avulla halutaan parantaa Kainuun romaneille kohdennetun neuvonnan ja koulutuksen saatavuutta ja siten edesauttaa romanien siirtymistä tutkintotavoitteeseen koulutukseen, työelämään tai yrittäjäksi. Romanien koulutustausta on usein heikko, ja erityisesti romaneille suunnattua koulutushanketta ei ole ollut Kainuussa aiemmin tarjolla. Hankkeeseen osallistuvat saavat tukea henkilökohtaisen jatkosuunnitelman laatimiseen, mistä seuraa työllistymismahdollisuuksien selkiytyminen. Aktiivisen uraohjauksen avulla ja käytännönläheisten koulutusjaksojen avulla koulutukseen osallistujilla on mahdollisuus löytää ”oma juttunsa”, jonka avulla suunnitella jatkopolkuaan. Oman jutun löytäminen tarkoittaa siis laajasti oman osaamisen tunnistamista, tiedostamista ja kehittämistä. Osallistujat pääsevät vaikuttamaan hankkeen koulutussisältöihin ja siten osallistujien henkilökohtaiset toiveet sekä suunnitelmat on mahdollista huomioida hankkeen toiminnassa. Hankkeella huomioidaan yhtä yhteiskunnan vähemmistöryhmää, ja siten ehkäistään syrjäytymistä positiivisen diskriminaation periaatetta noudatellen. Hankkeessa romanien heikompia lähtökohtia koulutus- ja työelämään siirtymisessä kompensoidaan antamalla neuvontaa ja koulutusta.

Hankkeella parannetaan osallistujien työelämä- ja urasuunnittelutaitoja sekä edistetään myönteistä suhtautumista yrittäjyyteen. Hankkeeseen osallistuu 12–15 henkilöä. Erityisesti romaneille räätälöity koulutus motivoi osallistujia sitoutumaan hankkeeseen ja suunnittelemaan henkilökohtaisia jatkopolkujaan. Vahvalla osallistamisella sitoutetaan osallistujat sekä koulutusprosessiin että omaan urasuunnitteluun. Perinteinen luokkaopetus korvataan työelämäläheisillä menetelmillä, mm. työssäoppimista ja projektimaisia työtapoja hyödyntämällä. Jokainen opiskelija opiskelee omien kykyjensä ja tavoitteidensa mukaan. Hankkeella on lähiopetuspäiviä 28, joiden sisältöinä ovat liiketalous ja yrittäjyys (5op), vuorovaikutus ja kulttuurit ja niiden kohtaaminen (5op), taide ja kädentaidot (5op), tieto- ja viestintätekniikan taidot (3op) ja sosiaalialan opinnot (5op). Lisäksi on yritysvierailuja, ohjausta ja valmennusta sekä päätösseminaari. Myös hankkeen toimijoille ja kouluttajille on tarkoitus tarjota perehdytystä romanikulttuuriin, jotta yhteistyö hankkeen aikana sujuisi jouhevasti eri kulttuurien välillä.

Projektin tuloksena jokaisella osallistujalla on henkilökohtainen jatkosuunnitelma opintoihin tai työllistymiseen liittyen. Vähemmistökansalaisten koulutuksen saatavuutta lisäämällä vahvistetaan romanien itsetuntoa opiskeluun ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Pidemmän aikavälin vaikutuksena hankkeella edistetään mielikuvien muutosta romanien mahdollisuuksista opiskella tai työllistyä. Tämän seurauksena hankkeella edistetään kaikenikäisten romanien kouluttautumista ja työllistymistä, mistä seuraa taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle. Hankkeen ansiosta romanikulttuuri tulee tutummaksi eri tahoilla, koska koulutus sisältää työelämäläheisiä osioita. Hankkeessa etsitään toimintapoja, joiden avulla romanit motivoituvat oman osaamisensa kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat Kainuun työikäiset romanit. Romanien pohjakoulutus on useimmiten heikko ja peruskoulun päättötodistus puuttuu useilta. Hankkeen avulla romanit saavat tietoa, tukea ja rohkaisua työllistymistä tukevien ratkaisujen tekemiseen. Onnistumisia seuraavasta romanien työllisyystilanteen kohenemisesta seuraa taloudellista hyötyä niin yksilölle kuin ympäröivälle yhteiskunnalle.

Pidemmän aikavälin hyötynä voidaan nähdä myös asenneilmapiirin muutos, kun romanilapset- ja nuoret kuulevat ja näkevät hankkeen osallistujien etenevän koulutus- tai työmaailmassa. Myös osaaminen romanien kanssa työskentelystä koulutusmaailmassa lisääntyy hankkeen myötä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Koko romaniyhteisö. Asenteiden muuttuminen on hidasta, mutta hankkeen avulla opiskelemaan tai työelämään kannustetut ja ohjatut romanit toimivat tärkeänä roolimallina nuoremmille sukupolville romaniyhteisössä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 80 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 324

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 266

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Ristijärvi, Sotkamo, Kajaani, Puolanka, Vaala, Kuhmo, Hyrynsalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: -

Postinumero:

Postitoimipaikka: -

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 15

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suomessa ei ole juurikaan käytettävissä romaniväestön määrää tai sosioekonomista asemaa koskevia tilastoaineistoja. Tilastotietojen puuttuminen vaikeuttaa mm. romanien työllisyystilanteen seuraamista, sen taustalla olevien ongelmien tunnistamista ja parannuskeinojen ehdottamista. Romaniväestön sisällä romaninaisten ja -miesten sekä eri ikäryhmien elämäntilanteisiin ja olosuhteisiin liittyy erityispiirteitä, joiden tunnistaminen on tarpeen. Romaniyhteisössä sosiaalista asemaa määrittävät keskeisesti ikä ja sukupuoli, joihin liittyy vahvoja kulttuurisia tapoja, käytänteitä ja rooleja. Tiedetään, että romaneilla identiteetin etsintä, varhainen aikuistuminen ja perheen perustaminen osuvat usein siihen kriittiseen vaiheeseen, jossa peruskoulun päättäminen, hakeutuminen jatkokoulutukseen tai työelämään on ajankohtaista. Ilman riittävää tukea nuoria romanimiehiä uhkaa syrjäytyminen ja syynä on usein puute myönteisistä toimintamalleista. Myös nuoria romaninaisia tulisi tukea ja kannustaa itsenäiseen tulevaisuutensa suunnitteluun. Selvitysten mukaan romaninaiset ovat valmiimpia osallistumaan koulutukseen kuin romanimiehet. Vaikka naisilla on vastuu perheestä ja lasten kasvatuksesta, heillä on perinteisesti ollut myös oikeus ja velvollisuus hakea elantoa kodin ulkopuolelta. Myös nykyaikaisten taitojen hallitseminen on lisännyt naisten itsenäisyyttä. Tästä syystä kouluttautuminen ja hakeutuminen työelämään on ollut luontevaa erityisesti naisille. Nuorempien romanien lisäksi keski-ikäiset romanimiehet, joilla usein on puutteellinen koulutus, jäävät helposti vaille huomiota ja riittävää tukea esim. työhallinnon palveluissa. Suunnitteluvaiheessa kontaktoitu kohderyhmä oli naisvaltaista, joten oletus on, että osallistujat tulevat suurimmaksi osaksi olemaan naisia. Hankkeesta tullaan tiedottamaan aktiivisesti koko Kainuun romaniväestölle, jotta sekä naisilla että miehillä on tasavertainen mahdollisuus hakeutua hankkeen toimintaan mukaan. Romanit sukupuoleen ja ikään katsomatta pääsääntöisesti tarvitsevat erityistä tukea koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa, mihin hankkeella halutaan tuoda helpotusta. Lähteet: Romanien pitkä matka työn markkinoille. Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2008. http://www.tem.fi/files/20018/TEMJul_22_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf Suomen romanipoliittinen ohjelma. Työryhmän esitys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:48. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-10533.pdf
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työ- ja elinkeinoministeriön tasa-arvon valtavirtaistamisen oppaassa todetaan sukupuolinäkökulman huomioon ottamisen merkitsevän mahdollisuutta kehittää toiminnan tavoitteita ja sisältöjä paremmin eri ihmisryhmien erilaisia tarpeita vastaaviksi. Valtavirtaistaminen on yksi tapa parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Sukupuoli ja sen merkitys tulee ottaa huomioon aikuisten koulutuksen ja opiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa, sillä naisten ja miesten elämänhistoria, koulutus, työhistoria ja kokemukset sekä kiinnostuksen kohteet eroavat keskimäärin toisistaan, minkä vuoksi myös heidän palvelutarpeensa on erilainen. Vuonna 2008 tehdyn kyselyn mukaan romanimiehillä kiinnostus kohdistuu erityisesti kuljetus-ja autoalaan, naiset ovat kiinnostuneita palvelualoista, niin myynnistä kuin siivouksesta, ravitsemusalasta ja sosiaali- ja terveysalasta. Monet haastatelluista romaneista korostavat käden taitoja edellyttäviä ja käytännönläheisiä työtehtäviä toiveammatteina. Yhteistä kyselyn tulosten perusteella niin naisille kuin miehillekin ovat toiveet hoiva-alan tehtävistä ja yleisesti ottaen toisten, erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten sekä vammaisten auttamiseen liittyvät työtehtävistä. Suunnitteilla olevassa hankkeessa lähtökohtana on, että jokainen osallistuja sukupuolesta riippumatta tulee saamaan henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Riippuen osallistujien tarpeista ja kiinnostuksista, hankkeen toimintaa järjestetään eriytetysti naisille ja miehille tai iän mukaan jaotellen, jos tämä on esim. romanikulttuurin näkökulmasta tarpeen. Lähteet: Haataja, Leinonen & Mustakallio. 2011. Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön. Romanien pitkä matka työn markkinoille. Tutkimus romanien työmarkkinoille sijoittumisen edistämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 22/2008. http://www.tem.fi/files/20018/TEMJul_22_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf Suomen romanipoliittinen ohjelma. Työryhmän esitys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:48. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-10533.pdf
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvo ei ole päätavoite, mutta asiaan kiinnitetään huomiota suunnittelemalla toiminta siten, että sekä miehet että naiset saavat kiinnostuksiensa ja tarpeidensa mukaista ohjausta ja neuvontaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 0
Kohderyhmänä olevan romaniväestön hyvinvointia hanke edistää rohkaisemalla heitä tarjolla olevien mahdollisuuksien (työ, opiskelu) äärelle.
Tasa-arvon edistäminen 6 0
Tälle ryhmälle tarjotaan kohdennettua koulutusta, jota ei ennen ole ollut saatavilla. Huomioidaan sukupuolinäkökulma hankkeen toiminnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Tälle ryhmälle tarjotaan kohdennettua koulutusta, jota ei ennen ole ollut saatavilla.
Kulttuuriympäristö 5 0
Romanikulttuurista kertominen hankkeessa mukana oleville ja toimintaympäristöön kuuluville tahoille.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lohiba buttijatta - Kainuun romanihanke toteutettiin ajalla 1.8.2015 - 31.1.2017. Hankkeen avulla haluttiin parantaa Kainuun romaneille kohdennetun neuvonnan ja koulutuksen saatavuutta ja siten edesauttaa romanien siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen, työelämään ja yrittäjiksi. Erityisesti romaneille suunnattua koulutushanketta ei oltu Kainuussa aiemmin toteutettu. Hankkeeseen osallistuvat saivat tukea henkilökohtaiseen koulutus- ja työllistymispolun suunnitteluun sekä tähän liittyvän jatkosuunnitelman laatimiseen, mistä seurasi työllistymismahdollisuuksien selkiytyminen. Aktiivisen, henkilökohtaisen uraohjauksen ja käytännönläheisten koulutusjaksojen avulla koulutukseen osallistujilla oli mahdollisuus löytää ”oma juttunsa”. Oman jutun löytämisellä tarkoitettiin siis laajasti oman osaamisen tunnistamista, tiedostamista ja kehittämistä. Osallistujat pääsivät vaikuttamaan hankkeen koulutussisältöihin ja siten osallistujien henkilökohtaiset toiveet sekä suunnitelmat oli mahdollista huomioida hankkeen toiminnassa.

Hankkeen alettua toiminta alkoi muotoutua osallistujien kiinnostuksen ja elämäntilanteiden myötä henkilökohtaiseen ohjaukseen painottuvaksi. Hankkeen aikana järjestettiin kaikille osallistujille yhteisiä koulutuspäiviä, joiden aiheina olivat mm. vuorovaikutus, kulttuurit ja niiden kohtaaminen, työnhaku sekä atk-taidot. Osallistusmisaktiivisuus vaihteli suuresti ja joitain koulutuksia jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Erityisesti naisten aktivoimiseksi käynnistettiin Kaukametsän opiston kanssa ompelukurssi, joka toteutettiin useampana lukukautena. Hankkeen alkaessa todettiin, että monella osallistujalla elämänhallintaan liittyvät ongelmat olivat esteenä kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvien asioiden edistämisessä. Jokaista osallistujaa autettiin löytämään taho, joka parhaiten auttaisi osallistujaa eteenpäin.

Ne osallistujista, jotka olivat aidosti motivoituneita ja joiden elämäntilanne sen salli, etenivät jo hankkeen aikana jopa tutkintoon saakka. Hankkeen aikana
6 osallistujaa saivat ammatin. 4 ensimmäisensä, kahdella oli aiemmin jo tutkintoja takana. 3 osallistujaa sai määräaikaisen työsuhteen ja 2 palkkatukityön, 3 aloitti opiskelun, 2 aktivoitui muutoin , 1 haki amk-opintoja suorittamaan. Osallistujille laadittiin jatkosuunnitelmat, jotta hankkeen päättyessä kouluttautumisen ja työllistymisen jatkopolku olisi jokaisella mietittynä.

Kainuun romanihanke on antanut hyvän alustan alueelleisen ja kansainvälisen verkoston rakentamiselle aiheen ympärillä. Tässä asiassa on onnistuttu niin pitkälle, että hanke on edustanut koko Suomen romanityötä tärkeimmässä eurooppalaisessa romaniasiain foorumissa, Brysselissä 29-30.11. 2016. Foorumissa on onnistuttu luomaan kansainvälisiä yhtyksiä, joiden pohjalta alustava kirjeenvaihto on saatu alulle.

Kainuun romanihanke osoitti toimijoille, kuinka oleellista romanien kanssa työskenneltäessä on, että mukana on romanitaustainen henkilö työtä tekemässä. Romanit tarvitsevat paljon tukea ja rohkaisua edetäkseen kouluttautumisen ja työllistymisen tiellä. Kulttuurin tuntemus on avainasemassa ohjaustyössä. Romaniyhteisössä tarvitaan roolimalleja ja Kainuun romanihanke toi paikallisen romaniyhteisöön hyviä esimerkkejä onnistumisista. Myös romanien kanssa asioivien tahojen, mm. viranomaisten, tietous romanikulttuurista lisääntyi hankkeen ansiosta.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi