|
|
|
Hankekoodi: S20338
Hankkeen nimi: Linke-hanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 1928736-3
Jakeluosoite: Kirkkokatu 6
Puhelinnumero: 06416211
Postinumero: 60100
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seinajoki.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tiina Jokela-Lyly
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankekoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tiina.jokela-lyly(at)seinajoki.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0444700459
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ihmiset tarvitsevat työtä. Työ on tasa-arvokysymys ja se kaventaa sosiaalisia ja terveydellisiä eroja. Työvoiman ulko-puolelle jääminen ja työttömyyden pitkittyminen merkitsevät osattomuutta ja toimeentulon vaikeutumista. Ongelmat laajenevat lähipiiriin, jolloin köyhyyden rajan alapuolella elämisen negatiiviset vaikutuksen moninkertaistuvat. Nuorilla, joiden tilannetta ei saada korjattua, vaikeudet vaikuttavat heidän koko elämäänsä. Työurien pidentyminen on tärkeä inhimillinen ja taloudellinen asia. Myös suuret kaupungit kohtaavat kasvavan ja pitkittyneen työttömyyden inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset suurentuneina volyymeina. Seinäjoki on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista. Seinäjoella nuorisotyöttömyys on muuta maata korkeampi, alle 25–vuotiaita työttömiä oli joulu-kuussa 2014 noin 20 % kaikista Seinäjoen työttömistä. Seinäjoella yli vuoden työttömänä olleiden henkilöiden määrä on suurin koko Etelä-Pohjanmaan alueella, lähes 44 % yli vuoden työttömänä olleista ja heistä osa on nuoria työnhakijoita.
Työllisyydenhoitoon osallistuu useita toimijoita eri sektoreista. Palvelutarjonta on sekä ohjausta tarjoavien tahojen että asiakkaiden kannalta monimutkainen ja vaikeasti hahmottuva kokonaisuus. Perinteisesti palveluja on tarjottu tiukasti omista sektoreista, jolloin eri tahojen näkemykset palvelujen järjestämisestä ja asiakkaiden tarpeista ovat olleet toistaan eroavia. Työelämään suuntaavasta ohjauksen koordinoinnista on tullut tärkeä kehittämisen kohde. Seinäjoen kaupunki kehittää muutoksiin vastaamiseksi uusia ja vaihtoehtoisia työelämään kiinnittymisen toimintamalleja sekä yritys- ja verkostoyhteistyön muotoja.
Tavoitteena on edistää hankkeen kohderyhmän eli heikossa työmarkkina-asemassa olevien, pääsääntöisesti 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työnhakijoiden, erityisesti alle 30-vuotiaiden nuorten ja yli 54-vuotiaiden, työmarkkina-valmiuksia ja työllistymistä. Kohderyhmänä ovat myös hankkeen henkilöasiakkaille palveluja tarjoavat tahot sekä potentiaaliset työllistäjät, erityisesti mikro- ja pk-yritykset. Hanke kehittää kohderyhmän työllistymisen edistämiseksi yhteistyössä monihallinnollisen verkoston kanssa asiakaslähtöistä palvelumuotoilua, Työllisyystalon useiden toimijoiden yhteisiä prosesseja ja yritysrajapintaan sijoittuvia uusia toimintamalleja. Hankkeessa luodaan työllistymistä edistävä monihallinnollinen palvelukonsepti, jossa kehittämistyötä tehdään kaupungin Työllisyystalon, TE-palvelujen, yritysten ja työnantajien, oppilaitosten ja välityömarkkinatoimijoiden sekä muiden keskeisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi kehitetään työelämään valmentavia palveluprosesseja. Hankkeessa parannetaan kohderyhmän työelämävalmiuksia valmennuksellisin keinoin. Tähän pyritään tarjoamalla työelämään kiinnittymistä tukevia voimavara- ja ratkaisukeskeisiä palveluja.
Kehittämistyön ytimenä ovat kohderyhmää kohti työelämää vievät palvelukokonaisuudet. Työllisyystalon toimintamalleja ja palveluita kehitetään yhteistyössä siten, että palvelut vastaavat sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan tavoitteita. Kehittämistyössä huomioidaan työllistymiseen vaikuttavat palvelun kontaktipisteet: tilat, esineet, prosessit sekä ihmiset, palvelutuokiot ja palvelupolku. Asiakaslähtöisiä työllistymisprosesseja kehitetään yli toimija- ja sektorirajojen, selvennetään toimijoiden rooleja ja vastuita sekä kytketään saadut tulokset asiakkaiden työllistymisprosesseihin sekä kaupungin työllisyydenhoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeessa hyödynnetään työvoimapoliittisia palveluita. Työllisyyden edistäminen edellyttää yritysten, viranomaisten, oppilaitosten, välityömarkkinoiden ja muiden potentiaalisten työnantajien vahvaa yhteistyötä. Hankkeessa kehitetyt mallit ovat siirrettävissä Etelä-Pohjanmaan muihin kuntiin.
Hankkeen tuloksena syntyy uusia vaikuttavia yritysyhteistyömuotoja ja onnistuneita työllistymisratkaisuja. Yritysyhteistyö vahvistuu ja kaupungille syntyy kohderyhmän uudenlaisia työllistämisen väyliä. Työllisyyttä edistävillä palveluilla on merkitystä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Monihallinnollisen Työllisyystalon palvelut ovat entistä vahvemmin tarpeisiin kohdentuvia, tunnistettavia, toimivia ja vaikuttavia. Työllisyystalon palvelut toimivat yhden luukun periaatteella, jossa korostuu verkostomainen toimintatapa. Työllisyystalo on työelämään suuntaava matalan kynnyksen palvelukonsepti, jossa nuori ja aikuinen saavat ohjausta ja tukea muun muassa työelämävalmiuksiensa vahvistamiseen, ura- ja työnhakusuunnitteluun, koulutukseen hakeutumiseen sekä työllistymiseen. Työllisyystalo toimii tiiviissä verkosto-maisessa yhteistyössä työnantajien ja yritysten, TE-hallinnon, oppilaitosten, nuorisopalveluiden, työpajojen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kelan, kaupungin eri hallintokuntien sekä välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Voimavara- ja työelämälähtöinen ohjausosaaminen vahvistuu ja uudenlainen toimintakulttuuri painottaa yhteistyön, vuorovaikutuksen ja verkostotyön merkitystä. Hankkeen kestävää kehitystä tukevat elementit liittyvät sosiaalisiin, ekologisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Hankkeessa edistetään yhteiskunnallista, monikulttuurista sekä yhteisöllistä osallisuutta ja hyvinvointia työelämäosallisuuden vahvistamisella. Työllisyyttä edistävällä monihallinnollisella Työllisyystalon yhteistyöllä lisätään palveluiden ja toimien taloudellista kannattavuutta ja saavutettavuutta. Palvelujen integroinnilla tuetaan osaavaa työvoimaa ja työurien pidentymistä erilaisten tukien ja koulutus- sekä yritys- ja verkostoyhteistyön kehittämisen kautta. Yritysyhteistyössä huomioidaan yritysten ympäristömyönteisyys ja yhteiskuntavastuullisuus. Pitkittynyt työttömyys kasvattaa sosiaalisia ja terveydellisiä eroja. Työllistymisen ja kouluttautumisen kautta eroja kavennetaan sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta vahvistetaan. Käsitys asiantuntijuudesta on muuttumassa asiakkaan omaksi asiantuntijuudeksi. Asiakasraatien toiminta vahvistaa kehittämistyötä. Työelämän monimuotoisuutta kehittämällä tuetaan työelämän rikkautta ihmisten erilaisista lähtökohdista riippumatta. Työelämään kiinnittyvissä palveluissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa vähentämällä sukupuoli- ja ikästereotypioihin liittyviä ennakkoasenteita. Myönteistä kehitystä tapahtuu, kun ongelmien sijasta keskitytään ratkaisuihin.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät, 300 päivää sekä sen yli työmarkkinatukea saaneet työnhakijat että tätä 300 päivää työmarkkinatukea lähestyvät työttömät työnhakijat, erityisesti alle 30-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat henkilöasiakkaille palveluita tarjoavat tahot sekä potentiaaliset työllistäjät, erityisesti mikro- ja pk-yritykset.
Työ- ja elinkeinohallinto
Kunnat ja niiden työllisyyttä edistävät palvelut sekä nuorten palvelut
Sosiaali- ja terveystoimi
Opetus- ja kulttuuritoimi
Erilaiset oppilaitokset
Suomen kuntaliitto
Työllistäjien työyhteisöt
Työmarkkinajärjestöt
Kela
Muut järjestötoimijat, kolmas sektori, palveluntuottajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 417 087
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 384 647
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 556 116
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 512 863
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Seinäjoen
Kunnat: Seinäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 180
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 54
Suunniteltu: 390
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Ympäristönäkökulma toteutuu hankkeessa yleisellä tasolla, muun muassa pääsääntöisesti paperiton toimisto. Hanke osaltaan tukee kestävää kehitystä tukevia valintoja. Yritys- ja verkostoyhteistyössä huomioidaan yritysten ja yhteistyökumppaneiden ympäristömyönteisyys ja yhteiskuntavastuullisuus. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa hyödynnetään julkisia kulkuvälineitä sekä yhteiskuljetuksia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hankkeessa syntyvä jäte lajitellaan. Kierrätykseen liittyviä asioita käsitellään kohderyhmän kanssa mm. tutustumiskäynnit alueen kierrätyskeskuksiin sekä kierrätyksen että työllistymisen näkökulmasta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeessa toteutetaan osaltaan energiansäästöä, kierrätystä ja jätteiden lajittelua. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Hankinnoissa käytetään paikallisia palveluita ja tuotteita hankintalain suomissa puitteissa. Alueen elinkeinopalvelut osallistuvat aktiivisesti kehittämistyöhön. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen tiedotuksen keinoin, esimerkiksi TE-palveluiden hyödyntäminen (työkokeilu, palkkatuki), edelleensijoitus. Yritysyhteistyö edistää paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehitystä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Palveluita kehitetään muun muassa sähköisenä asioinnin työvälineillä. Kehitetään kaupungin sisäinen sähköinen toimintaympäristö. Hankkeessa kehitetään uudenlaista alueellista ja monihallinnollista palveluohjauksen mallia, johon tällä hetkellä selkeä tarve. Hankkeen avulla edistetään osallistujien elämän perusedellytyksiä sekä koulutukseen tai työhön pääsyä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Käytetään julkisia liikennepalveluja ja pyritään hyödyntämään sähköisiä viestinnän välineitä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Päätavoite on ehkäistä ja vähentää nuorisotyöttömyyttä, pitkäaikais- ja rakennetyöttömyytä sekä lisätä osallisuutta sekä aktiivisuutta työ- ja toimintakyvyssä. Yhteisöllisyys lisääntyy yksilöiden hyvinvoinnin myötä. Hanke osaltaan lisää sekä yksilöiden että perheiden hyvinvointia ja ehkäisee mm. sosiaali- ja terveysmenoja (ml. lasten suojelu). Elinikäistä oppimista tuetaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työllistymistä sukupuolesta ja iästä riippumatta. Toimintamalli luo yhteisöllisyyttä ja purkaa ennakkokäsityksiä nuorten ja ikääntyvien naisten ja miesten perinteisistä ammattialoista ja -valinnoista. Yrityskontaktit eivät pidä yllä sukupuoleen ja ikään liittyviä jaotteluja. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 7 |
| Osalla työnhakijoista on liian vähäiset resurssit vastuun kantamiseen ja liian monella resurssit eivät riitä palvelujen löytämiseen. Työttömyyden ehkäisemisen ja työllisyyden edistämisen palveluita tulee tarjota kaikille iästä ja sukupuolesta riippumatta. Palvelut tulee nähdä yksilön oikeutena ja mahdollisuutena. Työmarkkinoilla tarvitaan asennemuutosta. Erilaisuus on muututtava työelämän rikkaudeksi. Eri hallinnonalojen ammattilaisten yhteistyö on oltava saumatonta yksilöiden tukemiseksi. On tarjottava palveluiden kokonaisuus, joka edistää yksilön tavoitteita. Palveluihin pääsy on oltava nopeaa ja oikea-aikaista sekä asiakkaan asemaa vahvistavaa. Hankkeen palveluissa tuetaan yksilöitä aktiiviiseen yhteiskuntaan osallistumiseen. Palvelussa huomioidaan suullisen ja kirjallisen viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitys iän, etnisen ja kulttuurisen taustan sekä muun erityssyyn näkökulmasta esim. käyttämällä tulkkipalveluita. Selkokielisyyttä painotetaan. Toiminnassa korostetaan ennakkoluulottomuutta ja asennekasvatusta monikulttuurisuuteen ja moniarvoisuuteen erilaisten mahdollisten sairauksien, vammojen näkökulmasta. Kohderyhmää, mukaan lukien yrityksiä ja työnantajia, tiedotetaan työllistymistä rajoittavista tai heikentävistä tekijöistä siten, että korostetaan mahdollisuuksia ja jäljellä olevaa työ- ja toimintakykyä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Yksilöiden aktiivisuuden lisääntyminen edistää ja tukee kaupunkiosallisuutta. Vaikutukset voivat liittyä ympäristön huolehtimeen ja viihtyisyyteen sekä kulttuuristen tapahtumien lisääntyneeseen osallistumiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Kohderyhmälle ohjausta ja tietoisuuden lisäämistä yleisiin kierrätysperiaatteisiin ja energiansäästöön. | ||
Linke-hankkeen kautta Seinäjoen kaupunki on etsinyt uusia ratkaisuja haastaviin työmarkkina- ja työllistymiskysymyksiin. Linke-hankkeen tavoitteena on ollut tukea pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden (erityisesti alle 30 –vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden) työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää hankkeen kohderyhmän työllistymistä tukevaa yritys- ja verkostoyhteistyötä.
Hankkeen kaksi kehittämiskokonaisuutta/työpakettia ovat olleet: työpaketti 1., jossa tavoitteena on ollut kehittää uusia vaikuttavia yritysyhteistyön toimintamuotoja ja työpaketti 2., jonka tavoitteena on ollut henkilöasiakkaan ohjausprosessin kehittäminen yhdessä muiden Työllisyystalon toimijoiden kanssa.
Hankkeeseen osallistui yhteensä 293 asiakasta, joista miehiä 191 ja naisia 102 henkilöä.
Hankkeen tuloksena 53 %:lle hankkeen asiakkaista on löytynyt työ- tai koulutuspaikka. Työpaikat ovat kaikki olleet ns. piilotyöpaikkoja ja ne ovat löytyneet hankkeessa tehtyjen yrityskontaktien avulla. Yrityskoordinaattorin ohjaavat rooli on ollut keskeistä sekä yritysten näkökulmasta että työnhakijoiden näkökulmasta. Työnhakijan ja työnantajan yhteen saattaminen vaatii sekä työvalmentajan ja yrityskoordinaattorin yhteistä ohjausta.
Alle 30-vuotiaiden sijoittumisprosentti oli hankkeessa 66 % ja yli 54-vuotiaiden 42 %. Eli iällä on suuri merkitys sijoittumisessa ja työllistymisessä. Työllistymisen kynnystä on madallettu työkokeilujaksojen avulla, hankkeessa 92 henkilöä oli yhteensä 206 kuukautta työkokeiluissa eli hankkeen asiakkaista n. 30 % oli työkokeilussa, keskimäärin 2 kuukautta.
Lyhytkorttikoulutuksia ostettiin 51:lle hankkeen asiakkaalle ja koulutukseen lähti 41 asiakasta. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä Sedun kanssa työjaksoilla tapahtuvan tutkintotavoitteisen koulutuksen toteuttamiseksi oppisopimus- ja koulutussopimusten kautta. Lisäksi hankkeessa toteutettiin 80:lle henkilölle ulkopuolista uravalmennusta ja hanke itse toteutti omia ryhmävalmennuksia 46:lle henkilölle.
Into Seinäjoen kanssa yhteistyötä keskitettiin Töihin Seinäjoelle-, yrittäjyyskasvatus-, Liikeideat lentoon- ja yrittäjän työkokeilu-palvelujen käyttöön ja markkinointiin. Lisäksi hankkeessa kontaktoitiin kaupungin eri hallintokuntia ja konserniyhtiöitä työllisyyskysymyksissä ja osallistuttiin Seinäjoen Ohjaamon työllissyysryhmän toimintaan.
Palkkatukea markkinoitiin yrityksille, Linkkeen asiakkaista 104 henkilöä sai palkkatukea yhteensä 472 palkkatukikuukautta eli 32 % hankkeen kaikista asiakkaista sai palkkatukea keskimäärin 4.5 kuukautta henkilöä kohden.
Linkkeessä mallinnettiin toteutetun työvalmennuksen kautta onnistuneen palvelukokemuksen osatekijät. Näitä olivat palvelun henkilökohtaisuus, konkreettisten työelämäkontaktien olemassaolo, sen että palveluprosessista on vastannut ja sitä on koordinoinut yksi taho, intensiivisen ja tiheän asiakaspalvelun sekä muut tekijät jotka liittyvät myönteisen palvelukokemuksen syntymiseen (esim. työllisyyspalvelujen fyysinen työympäristö, joka poikkeaa virastomaisuudesta).
Sekä henkilöasiakkaiden että yritysten saamia palveluita kehitettiin kehittäjäasiakastoiminnan kautta. Voimavirta kehittäjäasiakasryhmä kokoontui säännöllisesti hankkeen aikana ja v. 2017 Yrittäjien Iltatee – asiakasryhmä kokoontui viisi kertaa miettimään yrityksille suunnattujen palvelujen tuotteistamista.
Hankkeen toimesta perustettiin työllisyyspalvelujen sisälle yritysyhteistyöntiimi ja Työllisyystalon toimijoiden keskuuteen yritysyhteistyöryhmä kehittämään ja koordinoimaan yritysyhteistyötä.
Seinäjoen kaupungin Työllisyystalon tarjoamaa palvelua kehitettiin hankkeessa yhtenäisemmäksi mm. tuottamalla Ratkaisukeskeisen asiakastyön – työkirja yhteiseen käyttöön. Työkirjaan liittyvien valmennuksien organisoiminen hankkeessa on tuonut Seinäjoen työllisyystalon toimijat yhteen ja luonut näin pohjaa mm. työllisyyden kasvupalvelu allianssin toteutukseen Seinäjoella.
Työllisyyden kasvupalvelu allianssin lisäksi kaupungin työllisyyspalvelut pyrkivät jatkossa rakentamaan uudenlaista työllisyyspalvelua, jossa suuntana on edelleen myös avoimet työmarkkinat. Tässä palvelussa korostuu yhteistyö mm. Into Seinäjoki Oy:n kanssa. Tämä tavoite on ollut keskeinen myös Linke-hankkeessa.