Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20339

Hankkeen nimi: PIIRU

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Pirkanmaan ELY-keskus, PL 297, Pellavatehtaankatu 25

Puhelinnumero: 0295 036 000 (vaihde)

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pirkanmaa

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Joutsensaari Riikka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aikuiskoulutuskoulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riikka.joutsensaari(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 036 053

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on aikaisempaa ennakoivempien ja kokonaan uusien yritysten muutoksenhallintatoimien kehittäminen jatkuvassa toimintaympäristön muutostilanteessa.
Pirkanmaalla tehdyn Pirkanmaan TE-toimiston ja ELY-keskuksen yritysyhteistyön pohjalta on havaittu, että yritykset tarvitsisivat tukea muutostilanteissaan "piirun" verran aikaisemmin, kuin mitä yrityspalvelujärjestelmän keinovalikosta pystytään antamaan.
Hankkeessa luodaan uusia keinoja muutostilanteissa olevien yritysten, yrittäjien ja yritysten henkilöstön tukemiseksi jo ennen kuin käsillä on varsinaisesti irtisanomis- tai lomautustilanteet. Tämän lisäksi hankkeessa kehitetään proaktiivisesti yrityksille ja yritysten henkilöstölle entistä aikaisemmin toteutettava keinoja mahdollistaa yritysten kasvu ja työpaikkojen säilyminen. Myös uusyrittäjyyttä pyritään lisäämään.

Hankkeessa toteutetaan toimenpiteitä yhteistyössä julkisia ja yksityisiä yrityspalveluja tuottavien muiden tahojen kanssa. Hankkeessa keskeisellä sijalla on yhteisen palvelumallin luominen.

Hankkeen kohderyhmän kärkenä on teknologiateollisuuden toimiala (erityisesti konepajateollisuus, koneenrakennus), mutta verkostoituneena toimitaan myös muiden toimialojen (esim. sote) rajapinnoilla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät:
1. Yritykset, yrittäjät ja yritysten avainhenkilöt (ml. yritysten alihankintaverkostot)
Painopisteenä mikroyritykset, joilla on suhteellisesti eniten haasteita toimintaympäristön muuttuessa.

2. Yritysten työntekijät
Painopisteenä osaamisen kehittäminen vastaamaan paremmin sekä työnantajan muutostarpeita että yleisesti uusien työntekemisen tapojen vaatimuksia.

3. Yrityspalveluja tuottavat tahot ja verkostot (pl. julkiset toimijat)
Painopisteenä yksityisen palveluverkoston aktivoiminen mukaan yhteisen palvelumallin sekä yritysten kehittämisen edistämiseksi vastaamaan tulevan maakunnan tarpeita.

Hankkeen toimenpiteisiin liittyy myös julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain (916/2012) mukaisia julkisia työvoimapalveluita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat Pirkanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto sekä välillisesti myös muut TE-toimistot ja ELY-keskukset. Kohderyhmänä ovat myös tulevan maakunnan valmisteluryhmät sekä valtakunnallinen hanke toimintamallien ja palvelumallien kehittämisen ja levittämisen osalta. Välillisiin kohderyhmiin luetaan kuuluvaksi myös julkisia yrityspalveluja tuottavat tahot ja verkostot mm. Team Finland, YritysSuomi. Hankkeella kehitetään verkostomaisesti asiakasyritysten palvelujen kautta yhteistä palvelumallia.

Välillisinä kohderyhminä ovat myös taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotut ja lomautetut työntekijät, jotka ovat vielä työsuhteessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 615 956

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 563 407

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 615 956

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 563 407

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Tampereen, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Pirkkala, Tampere, Hämeenkyrö, Virrat, Lempäälä, Kangasala, Valkeakoski, Orivesi, Vesilahti, Ikaalinen, Punkalaidun, Nokia, Urjala, Mänttä-Vilppula, Parkano, Ruovesi, Ylöjärvi, Pälkäne, Juupajoki, Sastamala, Akaa, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Pirkanmaan TE-toimisto, Pellavatehtaankatu 25, PL587,

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 500

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 501

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 600

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Teollisuuden toimiala on vielä vahvasti sukupuolieriytynyttä. Hanke tukee välillisesti teollisuuden uudistamisen kautta myös tasapainoisempaa sukupuolijakaumaa alalla tulevaisuudessa sekä myös asiakkaiden uudelleen kouluttautumista perinteisen sukupuolisidonnaisten alojen ulkopuolle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Alan uudistuminen vaatii myös uudenlaista ajattelua perinteisten teollisuuden ammattiroolien ulkopuolla. Hankkeen toiminnassa tämä tarkoittaa sellaisten uusien näkökulmien avaamista ja uusien toimitatapojen käyttönottoa, jotka samalla tukevat sukupuolten tasa-arvoa yrityksissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeella on välillisiä vaikutuksia sukupuolen tasa-arvon toteutumiseen työpaikoilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 6
Yritysten toiminnan uudistaminen ja ekologisuus liittyy myös yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen. Suomalaista osaamista ja tuotteiden laatua on myös se, että luonnonvarojen kestävä käyttö on otettu huomioon tuotteiden valmistuksessa ja muissa prosesseissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Teollisuuden uudistamisen tukeminen vähentää välillisesti myös näitä riskejä. Tietoisuus lisääntyy, tuotanto- ja logistiikkaketjuja kehitetään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Teollisuuden kestävä uudistaminen ja luopuminen luontoa kuluttavista toimintatavoista edistää välillisesti tätä tavoitetta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
Puhtaan luonnon huomioon ottaminen teollisuutta uudistetaessa sisältyy poikkileikkaavasti kehittämistoimintaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Hanke ei suoraan kohdistu Natura 2000-ohjelman kohteisiin, vaan ekologisuutta edistävät tavoitteet ovat hieman yleisempiä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 0
Keskeinen asia yritysten toiminnan kehittämistä niin talouden kuin tuotannonkin kestävyyden näkökulmasta. Liittyy vahvasti myös yritysten kilpailukykyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 0
Energiankäytön mahdollisuudet sekä erilaiset tähän liityvät pienet ja suuret innovaatiot tukevat hankkeen toimintaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 0
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja uudistaa paikallisesti tärkeää teollisuutta ja siten edesauttaa paikallisen elinkeinoelämän monipuolistumista ja tapainoisuutta sekä tuottaa hyvinvointia alueelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 0
Alihankintaverkostojen ja palveluja tuottavien verkostojen kehittäminen on hankkeen päätavoite.
Liikkuminen ja logistiikka 5 0
Logistiikka on osa yritysten toimintaa ja keskeinen kehittämisen kohde.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 0
Hanke edistään vahvasti niin muutoksen kohteena olevien työntekijöiden kuin yritystenkin hyvinvointia. Proaktiivinen muutosturva pyrkii ennalta ehkäisemään rajuja muutoksia sekä lieventämään seurauksia rakennemuutoksissa.
Tasa-arvon edistäminen 0 6
Hankkeessa tasa-arvo ymmärretään laajasti niin sukupuolen, iän kuin etnisen taustakin kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 6
Monikultturisuus on monissa työyhteisöissä läsnä ja muutosprosesseissa huomioon oettava asia.
Kulttuuriympäristö 0 1
Vain vähän välillisiä vaikutuksia tässä.
Ympäristöosaaminen 8 0
Ympäristöosaamisen on keskeinen kilpailukykytekijä suomalaisten tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa globaalisti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pirkanmaalaiset pk-yritykset saivat PIIRU-hankkeesta apua muutoksenhallintaan, liiketoiminnan uudistumiseen, kilpailukykyyn ja tuottavuuden
parantamiseen. Hanke loi yritysten kasvulle hyvät edellytykset ja samalla myös työllisyyden parantamiseen pystyttiin vaikuttamaan. Piirun avulla
pirkanmaalaisten yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden osaaminen vahvistui ja osaaminen saatiin kanavoitua yritysten kehittymiseen sekä uuden
liiketoiminnan syntymiseen.

PIIRUn myötä erityisesti julkisten yrityspalvelujen tarjonta selkeytyi huomattavasti sekä toimijoiden yhteistyö vahvistui merkittävästi. Nykyisin
palvelut tuotetaan entistä asiakaslähtöisemmin ja vaikuttavammalla tavalla, kun eri toimijoiden roolit selkiytyivät muutostilanteissa yhteisen
palvelumallin mukaisesti. Eri toimijoiden yhteistyötä syvennettiin ja yhteinen osaaminen vahvistui. Muutostilanteissa olevien yritysten, yrittäjien
ja työntekijöiden osalta ennakoivat palvelut paranivat yrittäjyyden ja työstä työhön -siirtymisen osalta. Palvelut ovat nykyistä kohdennetumpia ja
asiakaslähtöisempiä. TE-toimiston proaktiiviset muutosturvapalvelut kehittyvät ja samalla syntyi uudenlaisia toimintamalleja, jotka vastaavat nykyistä
paremmin yritysten ja myös työnhakijoiden tarpeisiin.

Tuloksena voidaan todeta, että PIIRU-hankkeen kaikki laadulliset tavoitteet täyttyivät yli odotusten ja hankkeen kehittämät toimintatavat ja
palvelut ovat suoraan siirrettävissä mukana olleiden organisaatioiden normaaliin palvelutuotantoon ja tulosten jalkauttamien on onnistunut yli
odotusten. Keskeisimpiä teemoja jatkokehittämistä ajatellen ovat: yritysten muutoksenhallinta ja toimiva yrityspalvelumalli, yrityspalvelujen
kehittäminen ja palvelumuotoilu ja yritysten liiketoimintaverkostoitumisen tukeminen. Määrälliset tavoitteet täyttyivät samoin yli odotusten,
ainoastaan henkilöosallistujien indikaattoritietojen osalta sekä keräämisen että tallentamisen osalta oli hankkeesta riippumattomia haasteita, jonka
vuoksi tavoitelukumäärä jäi hieman vajaaksi.

PIIRU numeroina:
• yli 500 palveluissa mukana olevaa kehitettävää yritystä
• yli 100 verkostokumppania (kehitysyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset, yksityiset yrityspalveluja tuottavat toimijat)
• yli 650 henkilöosallistujaa (yrittäjät, yritysten henkilöstö, verkostokumppaniorganisaatioiden henkilöstö, yksittäiset henkilöosallistujat)
• yli 40 yritys- ja verkostotilaisuutta, joissa lähes 3000 osallistujaa