|
|
|
Hankekoodi: S20341
Hankkeen nimi: Preppaamo-hanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 31.5.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistys ry
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0910332-1
Jakeluosoite: Vaasantie 11
Puhelinnumero: 040 581 0666
Postinumero: 60100
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.selmu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petteri Lehtola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri(at)selmu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 351 9982
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Preppaamo-hanke keskittyy pitkäaikaistyöttömien nuorten, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja maahanmuuttajien aktivoimiseen työelämään ja oman elämänhallinnan parantamiseen. Osallistavien menetelmien avulla hankkeen aikana, kohderyhmä saa laaja-alaiset eväät tapahtuma- ja kulttuurialan tehtäviin ja mahdollisen polun oman ammatillisen suunnan löytämiseen. (Tarkempi kuvaus eri työtehtävistä ja mahdollista projekteista erillisessä liitteessä)
Hankejakson aikana sen asiakkaille tarjotaan mahdollisuus suorittaa järjestyksenvalvontakortti, hygienia- ja anniskelupassi. Lisäksi hankejakson aikana ryhmä toteuttaa oman tuotannon, jonka tavoitteet ja sisällöt määräytyvät ryhmästä itsestään. Lisäksi ryhmää voidaan tapauskohtaisesti käyttää muissa kuin Selmu ry:n järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa osatoteuttajana ja aputyövoimana.
Hankkeen tuloksena sen asiakkaat ovat saaneet laaja-alaiset taidot eri kulttuuri- ja tapahtuma-alan työtehtävistä- He ovat verkostoituneet maakunnassa toimivien tapahtumajärjestäjien ja av-toimijoiden kanssa. Lisäksi useat koko hankejakson läpikäyneistä ovat työllistyneet tai omaavat työllistymiseen vaadittavan osaamisen ja verkostot kulttuuri-, tapahtuma ja palvelualalla.
Hankkeen aikana on sen asiakkaille esittelty yksityistä työnvälitystoimintaa. Ko. yritykset tulevat sparraamaan asiakkaita hankkeen aikana useaan otteeseen. Tavoitteena on saada osa hankkeen asiakkaista työllistymään tätä kautta.
- Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret
- syrjäytyneet nuoret
- pitkäaikaistyöttömät ikään katsomatta
- maahanmuuttajat
- myös muut erityisryhmät tapauskohtaisesti arvioid
Hankkeessa tullaan tekemään aktiivista yhteistyötä mm. TE-keskuksen, Etsivän Nuorisotyön, Seinäjoen kaupungin sosiaalitoimen ja kansainvälisyyskeskuksen kanssa. Tarkoituksenamme on luoda malli, jonka avulla voimme palvella mahdollisimman hyvin edellä mainittujen yhteistyötahojen ja heidän asiakkaidensa tarpeita, jotta mm. työllisyystilanne alueellamme vähenisi.
Toinen päätavoitteemme on löytää uusia ja katu-uskottavia keinoja ko. yhteistyötahojen asiakkaiden paremman tulevaisuuden aikaansaamiseksi tuomalla oman osaamisemme ja verkostot yhteiseen käyttöön.
Lisäksi tulemme tekemään yhteistyötä kulttuuri- ja tapahtumateollisuudessa mukana olevien alueellisten yritysten kanssa. Mukana tällä hetkellä ovat mm. AMS Oy, Louhimo (lasten- ja nuorten rytmimusiikkiverkosto) ja Rytmi-Instituutti.
Muiden alaan liittyvien yritysten kanssa on myös käyty innostavia neuvotteluja mahdollisesta yhteistyöstä. Mitään virallisia sopimuksia ei heidän kanssaan ole yhteistyöstä ole tehty. Tärkeintä mielestämme on, että asiakkaan niin halutessa, voimme etsiä hänelle yhteistyötahon, jonka palveluksessa voisi syventää oppimaansa ja mahdollisesti jopa työllistyä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 293 025
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 292 342
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 095
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 332 094
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Seinäjoen
Kunnat: Lapua, Kauhava, Kurikka, Seinäjoki, Ilmajoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 26
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18
Suunniteltu: 70
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hanke pyrkii toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen kaikessa toiminnassaan. Tämä tulee näkymään mm. kierrätyksenä, tuotantojen kierrätyksellisyydessä tapahtumatuotannoissa ja päivittäisessä arjessa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 6 |
| Selmu ry. käyttää tapahtumissaan ja toiminnassaan vihreää sähköä ja pyrkii kierrättämään jätteensä mahdollisimman hyvin. Yhdistyksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa pystytään järjestämään täysin jätevapaita festivaaleja ja tapahtumia. Ko. asiaa ja siihen liittyviä menetelmiä mietitään myös tulevassa hankkeessa | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei rasita ko. sektoreita | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei rasita ko. osa-alueita | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Natura-alueisiin | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 3 |
| Hankkeessa tullaan käyttämään opetusmateriaalina paperia mahdollisimman vähän. Lisäksi kaikessa toiminnassa pyritään kierrätykseen niin paljon kuin, mitä se on mahdollista. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 4 |
| Edistäminen toteutuu hankkeen aikana asiakkaille suunnatuissa infopaketeissa / koulutuksissa, joissa valistetaan huomioimaan tarkempi ja tehokkaampi uusiutuvien energialähteiden käyttö. Samalla pyritään myös keksimään keinoja kuinka hankkeen arjessa nämä asiat pystyttäisiin paremmin ottamaan huomioon. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 9 |
| Hanke pyrkii käyttämään paikallista elinkeinorakennetta mahdollisimman tehokkaasti hyödykseen ja hankkeen tuloksena tarjoamaan sen asiakkaita mm. palvelualan palvelukseen ja sitä kautta työelämään. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen yhtenä päätarkoituksena on nimenomaan kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita koko yhteiskuntarakenteen hyödyksi alueellamme. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeessa mukana olevia asikkaita kannustetaan liikkumaan julkisilla liikennevälineillä, pyörällä ja muilla mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavilla liikkumisvälineillä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Tämä on yksi hankkeen päätavoitteista. Haluamme parantaa asiakkaidemme hyvinvointia, sosiaalista verkostoa, luottamusta itseensä ja osaamiseensa. Lisäksi toki parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia työllistyä palvelu- ja tuotantosektorille. Tarjoamme laaja-alaisen koulutus- ja kokemuspaketin tapahtuma-, palvelu- ja kulttuurialalle. Lisäksi asiakkaiden yhdessä tuottama tapahtumakokonaisuus edistää sosiaalisten suhteiden kasvua/parantumista. Vapaa-aikanaan hankkeen asiakkaat voivat käyttää oman halunsa ja ennenkaikken tarpeidensa mukaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke edistää sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa. Hankkeessa ei ole tehtäviä, jotka rajaisivat jomman kumman sukupuolen ulos. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 8 |
| Hanke on ensisijaisesti suunniteltu niin, että sen asiakkaiksi halutaan monipuolisesti henkilöitä eri kulttuuritaustoista ja ikäryhmistä. Tämä siksi, että koemme monipuolisen ja moni-ikäisen ryhmän olevan koulutuksellisesti ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan toimivampi kuin ryhmä, joka koostuu vain yhdestä kohderyhmästä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 8 |
| Hanke vaikuttaa suoraan kulttuuriympäristön kehittymiseen. Asiakkaat ovat mukana kaupunkikulttuurin kehittämisessä mahdollisimman laaja-alaisesti omien produktioiden kautta. Lisäksi asiakkaat ovat mukana muiden tahojen tuotannoissa tarpeen mukaan. Hankkeessa pyritään luomaan myös uusia tapahtumia ja niiden konsepteja. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeen aikana tullaan asiakkaille järjestämään ympäristöosaamiseen ja tapahtumien Euroopan laajuiseen Green & Clean- ohjelmaan liittyvää koulutusta. Lisäksi ympäristöosaamisen kasvattamiseen pyritään myös hankkeen arjessa monipuolisin keinoin. | ||
Hankkeen aikana tehtiin projekteja asiakaslähtoisesti ja tilaajalähtöisesti. Toiminta oli projektiluontoista. Projektit liittyivät esimerkiksi kesien festivaaleihin, teatterituotantoihin, erilaisiin tapahtumiin sekä Rytmikorjaamolla järjestettävien tapahtumien tuotantoihin.
Käytännön toiminta Preppaamossa on ollut työpajatoiminnan ja koulutuksen välimuoto. Asiakkaille toiminnalla on ollut koulutukseen verrattava vaikutus. Preppaamossa töitä on tehty käytännön projektien parissa ja täsmäkoulutuksia on järjestetty asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiakkaat ovat olleet Preppaamossa työkokeilussa, joten aloittaneiden työvoimapoliittiinen status on ollut työtön työnhakija. Preppaamon asiakkailla on ollut mahdollisuus suuntautua työkokeilujaksonsa aikana esim. ääni- ja valotekniikkaan, valo- ja videokuvaukseen, tapahtumatuottamiseen, tiedottamiseen ja markkinointiin, somistukseen, ravintola-alaan, soitonopetukseen sekä artistimanagerointiin. Työkokonaisuus räätälöitiin aina asiakkaan kiinnostuksen kohteiden mukaan.
Hankkeeseen haki mukaan 163 asiakasta, joista 63 henkilöä valittiin mukaan. Hankkeeseen osallistuneista asiakkaista 19% on sijoittunut työkokeilun jälkeen opintoihin, 15,9% uuteen työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön, 7,9% kokoaikatyöhön, 20,6% osa-aikatyöhön ja 36,5% on jatkanut työnhakijana.
Kokonaisuudessaan Preppaamo synnytti alueelle vakuuttavan toimintamallin, johon TE-palvelut, alueen sosiaalitoimet ja muut toimijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Preppaamo on monipuolistanut paikallista työllistämispalvelua ja luonut paikan, missä kulttuurialan osaamista pääsee kehittämään sekä kokeilemaan.