Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20341

Hankkeen nimi: Preppaamo-hanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Elävän Musiikin yhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0910332-1

Jakeluosoite: Vaasantie 11

Puhelinnumero: 040 581 0666

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.selmu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petteri Lehtola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: petteri(at)selmu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 351 9982

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Preppaamo-hanke keskittyy pitkäaikaistyöttömien nuorten, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja maahanmuuttajien aktivoimiseen työelämään ja oman elämänhallinnan parantamiseen. Osallistavien menetelmien avulla hankkeen aikana, kohderyhmä saa laaja-alaiset eväät tapahtuma- ja kulttuurialan tehtäviin ja mahdollisen polun oman ammatillisen suunnan löytämiseen. (Tarkempi kuvaus eri työtehtävistä ja mahdollista projekteista erillisessä liitteessä)

Hankejakson aikana sen asiakkaille tarjotaan mahdollisuus suorittaa järjestyksenvalvontakortti, hygienia- ja anniskelupassi. Lisäksi hankejakson aikana ryhmä toteuttaa oman tuotannon, jonka tavoitteet ja sisällöt määräytyvät ryhmästä itsestään. Lisäksi ryhmää voidaan tapauskohtaisesti käyttää muissa kuin Selmu ry:n järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa osatoteuttajana ja aputyövoimana.

Hankkeen tuloksena sen asiakkaat ovat saaneet laaja-alaiset taidot eri kulttuuri- ja tapahtuma-alan työtehtävistä- He ovat verkostoituneet maakunnassa toimivien tapahtumajärjestäjien ja av-toimijoiden kanssa. Lisäksi useat koko hankejakson läpikäyneistä ovat työllistyneet tai omaavat työllistymiseen vaadittavan osaamisen ja verkostot kulttuuri-, tapahtuma ja palvelualalla.
Hankkeen aikana on sen asiakkaille esittelty yksityistä työnvälitystoimintaa. Ko. yritykset tulevat sparraamaan asiakkaita hankkeen aikana useaan otteeseen. Tavoitteena on saada osa hankkeen asiakkaista työllistymään tätä kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret
- syrjäytyneet nuoret
- pitkäaikaistyöttömät ikään katsomatta
- maahanmuuttajat
- myös muut erityisryhmät tapauskohtaisesti arvioid

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa tullaan tekemään aktiivista yhteistyötä mm. TE-keskuksen, Etsivän Nuorisotyön, Seinäjoen kaupungin sosiaalitoimen ja kansainvälisyyskeskuksen kanssa. Tarkoituksenamme on luoda malli, jonka avulla voimme palvella mahdollisimman hyvin edellä mainittujen yhteistyötahojen ja heidän asiakkaidensa tarpeita, jotta mm. työllisyystilanne alueellamme vähenisi.

Toinen päätavoitteemme on löytää uusia ja katu-uskottavia keinoja ko. yhteistyötahojen asiakkaiden paremman tulevaisuuden aikaansaamiseksi tuomalla oman osaamisemme ja verkostot yhteiseen käyttöön.

Lisäksi tulemme tekemään yhteistyötä kulttuuri- ja tapahtumateollisuudessa mukana olevien alueellisten yritysten kanssa. Mukana tällä hetkellä ovat mm. AMS Oy, Louhimo (lasten- ja nuorten rytmimusiikkiverkosto) ja Rytmi-Instituutti.

Muiden alaan liittyvien yritysten kanssa on myös käyty innostavia neuvotteluja mahdollisesta yhteistyöstä. Mitään virallisia sopimuksia ei heidän kanssaan ole yhteistyöstä ole tehty. Tärkeintä mielestämme on, että asiakkaan niin halutessa, voimme etsiä hänelle yhteistyötahon, jonka palveluksessa voisi syventää oppimaansa ja mahdollisesti jopa työllistyä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 293 025

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 292 342

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 095

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 332 094

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen

Kunnat: Kurikka, Lapua, Kauhava, Seinäjoki, Ilmajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Olemme keskustelleet ja pohtineet, että tässä Preppaamo-hankkeessa ei ole tehtäviä, jotka sulkisivat jomman kumman sukupuolen pois.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen pyritään ottamaan asiakkaaksi tasapuolisesti niin naisia kuin miehiäkin. Mitään tarvetta toisen sukupuolen suosimiseen ei hankkeessa ole.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on tarjota ja löytää hankkeen asiakkaalle polku ammattiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hanke pyrkii toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen kaikessa toiminnassaan. Tämä tulee näkymään mm. kierrätyksenä, tuotantojen kierrätyksellisyydessä tapahtumatuotannoissa ja päivittäisessä arjessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 6
Selmu ry. käyttää tapahtumissaan ja toiminnassaan vihreää sähköä ja pyrkii kierrättämään jätteensä mahdollisimman hyvin. Yhdistyksen tavoitteena on, että tulevaisuudessa pystytään järjestämään täysin jätevapaita festivaaleja ja tapahtumia. Ko. asiaa ja siihen liittyviä menetelmiä mietitään myös tulevassa hankkeessa
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminta ei rasita ko. sektoreita
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminta ei rasita ko. osa-alueita
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Natura-alueisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa tullaan käyttämään opetusmateriaalina paperia mahdollisimman vähän. Lisäksi kaikessa toiminnassa pyritään kierrätykseen niin paljon kuin, mitä se on mahdollista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 4
Edistäminen toteutuu hankkeen aikana asiakkaille suunnatuissa infopaketeissa / koulutuksissa, joissa valistetaan huomioimaan tarkempi ja tehokkaampi uusiutuvien energialähteiden käyttö. Samalla pyritään myös keksimään keinoja kuinka hankkeen arjessa nämä asiat pystyttäisiin paremmin ottamaan huomioon.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Hanke pyrkii käyttämään paikallista elinkeinorakennetta mahdollisimman tehokkaasti hyödykseen ja hankkeen tuloksena tarjoamaan sen asiakkaita mm. palvelualan palvelukseen ja sitä kautta työelämään.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen yhtenä päätarkoituksena on nimenomaan kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita koko yhteiskuntarakenteen hyödyksi alueellamme.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Hankkeessa mukana olevia asikkaita kannustetaan liikkumaan julkisilla liikennevälineillä, pyörällä ja muilla mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavilla liikkumisvälineillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Tämä on yksi hankkeen päätavoitteista. Haluamme parantaa asiakkaidemme hyvinvointia, sosiaalista verkostoa, luottamusta itseensä ja osaamiseensa. Lisäksi toki parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia työllistyä palvelu- ja tuotantosektorille. Tarjoamme laaja-alaisen koulutus- ja kokemuspaketin tapahtuma-, palvelu- ja kulttuurialalle. Lisäksi asiakkaiden yhdessä tuottama tapahtumakokonaisuus edistää sosiaalisten suhteiden kasvua/parantumista. Vapaa-aikanaan hankkeen asiakkaat voivat käyttää oman halunsa ja ennenkaikken tarpeidensa mukaan.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hanke edistää sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa. Hankkeessa ei ole tehtäviä, jotka rajaisivat jomman kumman sukupuolen ulos.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Hanke on ensisijaisesti suunniteltu niin, että sen asiakkaiksi halutaan monipuolisesti henkilöitä eri kulttuuritaustoista ja ikäryhmistä. Tämä siksi, että koemme monipuolisen ja moni-ikäisen ryhmän olevan koulutuksellisesti ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan toimivampi kuin ryhmä, joka koostuu vain yhdestä kohderyhmästä.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke vaikuttaa suoraan kulttuuriympäristön kehittymiseen. Asiakkaat ovat mukana kaupunkikulttuurin kehittämisessä mahdollisimman laaja-alaisesti omien produktioiden kautta. Lisäksi asiakkaat ovat mukana muiden tahojen tuotannoissa tarpeen mukaan. Hankkeessa pyritään luomaan myös uusia tapahtumia ja niiden konsepteja.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeen aikana tullaan asiakkaille järjestämään ympäristöosaamiseen ja tapahtumien Euroopan laajuiseen Green & Clean- ohjelmaan liittyvää koulutusta. Lisäksi ympäristöosaamisen kasvattamiseen pyritään myös hankkeen arjessa monipuolisin keinoin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen aikana tehtiin projekteja asiakaslähtoisesti ja tilaajalähtöisesti. Toiminta oli projektiluontoista. Projektit liittyivät esimerkiksi kesien festivaaleihin, teatterituotantoihin, erilaisiin tapahtumiin sekä Rytmikorjaamolla järjestettävien tapahtumien tuotantoihin.

Käytännön toiminta Preppaamossa on ollut työpajatoiminnan ja koulutuksen välimuoto. Asiakkaille toiminnalla on ollut koulutukseen verrattava vaikutus. Preppaamossa töitä on tehty käytännön projektien parissa ja täsmäkoulutuksia on järjestetty asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiakkaat ovat olleet Preppaamossa työkokeilussa, joten aloittaneiden työvoimapoliittiinen status on ollut työtön työnhakija. Preppaamon asiakkailla on ollut mahdollisuus suuntautua työkokeilujaksonsa aikana esim. ääni- ja valotekniikkaan, valo- ja videokuvaukseen, tapahtumatuottamiseen, tiedottamiseen ja markkinointiin, somistukseen, ravintola-alaan, soitonopetukseen sekä artistimanagerointiin. Työkokonaisuus räätälöitiin aina asiakkaan kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Hankkeeseen haki mukaan 163 asiakasta, joista 63 henkilöä valittiin mukaan. Hankkeeseen osallistuneista asiakkaista 19% on sijoittunut työkokeilun jälkeen opintoihin, 15,9% uuteen työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön, 7,9% kokoaikatyöhön, 20,6% osa-aikatyöhön ja 36,5% on jatkanut työnhakijana.

Kokonaisuudessaan Preppaamo synnytti alueelle vakuuttavan toimintamallin, johon TE-palvelut, alueen sosiaalitoimet ja muut toimijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Preppaamo on monipuolistanut paikallista työllistämispalvelua ja luonut paikan, missä kulttuurialan osaamista pääsee kehittämään sekä kokeilemaan.