Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20349

Hankkeen nimi: NOJAT-Nuorten ohjaus ja auttaminen tulevaisuuteen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2015 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tyrnävän kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0190140-9

Jakeluosoite: Kunnankuja 4

Puhelinnumero: +358 40 568 3404

Postinumero: 91800

Postitoimipaikka: Tyrnävä

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Vehkala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Sivistys- ja hyvinvointijohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Elina.Vehkala(at)tyrnava.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 568 3404

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää yläkoulun yhteistyötä nuorisotoimen, etsivän nuorisotyön, toisen asteen oppilaitosten sekä kunnan muiden sosiaali- ja terveysalan osaajien kanssa (ehkäisevä lastensuojelutyö sekä MT-palvelut). Tavoitteena on kehittää ja testata uudenlaista toimintamallia hallinto-rajat ylittävän verkostoyhteistyön keinoin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kehittämishankkeen toivotaan ennaltaehkäisevän nivelvaiheen ongelmia toiselle asteelle siirryttäessä, tukevan nuoria, joilla on haasteita lähteä jatko-opintoihin sekä tukea heitä toisen asteen oppilaitoksissa pidemmälle viedyn saattaen vaihtaen toimintamallin kehittämisellä. Nämä toimet ehkäisevät opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia keskeyttämisiä. Vuosia kerätty pedagoginen tieto ei jää vain peruskouluun, vaan tieto auttaa nuoren menestymistä jatko-opinnoissa sekä yleisessä kasvussa ja kehityksessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat pilotti luoteisesti sosioemotionaalisista ongelmista tai haasteista kärsivät oppilaat, joilla on selkeä syrjäytymisuhka sekä etsivän nuorisotyön asiakkaat. Hankkeen toimenpiteissä on kolmen vuoden aikana n. 55 nuorta. Kehitettyä ja testattua toimintamallia tullaan hyödyntämään myöhemmin koko ikäluokkaan. Hanke on kolmivuotinen, jotta kohderyhmää pystytään seuraamaan pidemmällä aikavälillä peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Hankkeessa selvitetään peruskoulussa tehtävän ennaltaehkäisevä työn tuloksellisuutta, uusien yhteistyö- ja toimintamallien testausta nuorten työpajan, etsivän nuorisotyön sekä toisen asteen oppilaitosten oppilashuollon kanssa. Nuoret valikoituvat/ohjautuvat ryhmiin oppilashuollon ohjaamina yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Nuorten tukeminen hankkeessa eroaa Jopo-luokan toiminnasta siten että nuorta voidaan tukea intensiivisemmin. Jopo-luokalla olevien nuorten tukeminen ulottuu ainoastaan perukoulussa tarjottavaan yleiseen tukeen, jossa päällimmäisenä tavoitteena on peruskoulun läpäisy mahdollisimman hyvillä arvosanoilla. Nojat-hankkeeseen osallistuvien nuorten tukemisessa panostetaan nuoren kokonaisvaltaisempaan tukemiseen. Nuoren elämän solmukohtia voidaan tukea moniammatillisella otteella, koska eri hallintokuntien toimijat ovat yhden saman hankkeen alla.

Kohderyhmiä perustetaan 4-6 tarpeen mukaan. Ryhmät muodostuvat nuorista joilla on aggressiivista käyttäytymistä, haasteita tunne-elämänhallintataidoissa tai sosiaalisissa taidoissa, nuorista jotka ovat psyykkisesti kuormittuneita. Lisäksi yksi ryhmä perustetaan aggressiivisesti käyttäytyvien nuorten perheille. Toiminta jatkuu kunnassa hankkeen päätyttyä.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös opinto-ohjaajat ym. ohjauspalveluiden asiantuntijat. Näiden ohjauspalveluiden asiantuntijat ovat hankkeen nivelvaiheen ohjauksen onnistumisessa erittäin merkittävässä asemassa. Ilman opinto-ohjaajien sekä muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä emme tavoita hankkeen kohderyhmän nuoria. Tämä ryhmä on mukana kehittämässä NOJAT-hankkeessa luotavaa toimintamallia ja kyseinen kehittäminen vaatii perehtymistä ja tutustumista muiden paikkakuntien sekä valtakunnalliseen ohjaustyöhön.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeesta hyötyy peruskoulun yläkoulun kaikki oppilaat ja nuorten työpajan muut asiakkaat, jotka eivät ole varsinaisessa kohderyhmässä. Kehitettävästä toimintamallista tulevat hyötymään myös toisen asteen hankkeessa mukana olevat toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 153 244

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 140 932

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 191 554

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 176 164

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Tyrnävä, Oulu, Muhos, Kempele, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 60

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Uskonnollinen vakaumus on osa syy nuorten naisten kouluttamattomuuteen, johon hankkeella pyritään vastaamaan. Osa nuorista naisista ei käy toisen asteen koulusta lainkaan tai keskeyttävät sen ja syrjäytyvät tämän vuoksi yhteiskunnasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tuetaan nuorten, varsinkin naisten kouluttautumismahdollisuuksia ja hyvinvointia. Hankkeella pyritään tukemaan omien tulevaisuuden haaveiden ja unelmien toteuttamista. Hankkeen aikana nuorille esitellään koulutusmahdollisuuksia intensiivisemmin, tarjotaan koulutuskokeiluja eri opintolinjoilta ja aloilta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 8
Työttömyyden ja kouluttamattomien työttömien määrän väheneminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Kunnan eri hallintokuntien työnteon yhdistyminen niin että nuoren tukemisessa tehdään mahdollisimman vähän päällekkäistä työtä. Nuoren tarvitsema tuki jatkuu tiiviinä myös toisella asteella.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Julkisten kulkuvälineiden tehokas hyödyntäminen toisen asteen koulutuspaikalle kulkiessa. Kulkeminen ei olisi este unelmien toteuttamisessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
yhteiskuntaan sosiaalistuminen
Tasa-arvon edistäminen 8 8
koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Eheä ja mielekäs koulutuspolku tukee yksilön hyvinvointia ja mahdollistaa siirtymisen työelämään. Peruskoulusta toiselle asteelle ulottuva nivelvaihe on erityisen kriittinen, koska silloin tehdään merkittäviä uraa koskevia ratkaisuja.

NOJAT-Nuorten ohjaus ja auttaminen tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena oli kehittää ylihallinnollista nivelvaihetyöskentelyä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimintamalleilla pyrittiin tukemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ennaltaehkäisemään nivelvaiheen ongelmia, kuten opintojen keskeyttämistä, opintojen ja sidosryhmien ulkopuolelle jäämistä, sekä rakentaa hallinto- ja kuntarajat ylittävä tukiverkosto sujuvan siirtymän tukemiseksi. Hankkeessa toteutettiin kehitystyötä kolmesta näkökulmasta: Ylihallinnollinen yhteistyö nivelvaiheen tukena, hyvinvointia tukevat toimintamallit ja sujuvan siirtymää edistävät toimintatavat. Toimenpiteissä ja painotuksissa huomioitiin kohderyhmän haasteet, tarpeet ja toiveet osallistamalla kohderyhmiä, nuoria ja ohjaustyön asiantuntijoita toiminnan kehittämiseen.

Ylihallinnollisen yhteistyön kehittämistoimenpiteinä muodostettiin hallintokuntien rajat ylittävää tarvelähtöistä osaamista ja asiantuntijuutta, joiden kautta pystyttiin jouhevoittamaan verkostoyhteistyötä ja palveluihin ohjautumista sekä luotiin nivelvaihetyöskentelystä merkityksellinen hyvinvointityön painopiste. Erityisesti vahvistettiin yhteistyötä toteuttajaorganisaation sivistys- ja hyvinvointipalvelujen, sote-palvelujen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen välillä. Hankkeessa kehitettiin yhteisiä toimintamalleja myös kolmannen sektorin kanssa. Nivelvaiheen yhdyspinnalle sijoittuvaa asiantuntijuutta vahvistettiin ART®- ja Family Ties® -menetelmäkoulutuksella, Mielenterveysosaamisen ajokortti® -koulutuksella sekä Neuropsykiatriaa nuoruudessa ja aikuisuudessa -koulutuksen kautta. Ylihallinnollisista ja kuntarajat ylittävistä palveluista rakennettiin sähköinen palvelukartta www.tyrnava.fi/nuoret palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen.

Hankkeessa edistettiin ja edelleen kehitettiin kahta psykoeduktiivista interventiomallia, ART® ja Elämäntaidot. Toimintaa toteutettiin nivelvaihetta tukevana toimintamallina perusopetuksessa sekä työ- ja starttipajalla. ART®-toimintaan kehitettiin perusopetukseen soveltuvia toimintamalleja, yhden painopiste oli sosiaalisten vuorovaikutustaitojen ja itsevarmuuden vahvistamisessa, toisen painopiste oli itsehillinnän ja positiivisten toimintamallien kehittämisessä ja tukemisessa. Lisäksi opittujen toimintamallien vahvistamiseksi ja yleistämiseksi toteutettiin vapaa-ajalle sijoittuva ns. Vapaalla-ryhmä. Työ- ja starttipajalla toimintamallia hyödynnettiin yksilövalmennuksessa. ART®-ryhmiin ja yksilötoimintaan osallistui 29 nuorta. Ryhmiä oli yhteensä kuusi. Kokonaisuutena nuoret kokivat ART®-toiminnan jonkin verran hyödylliseksi (2,6/4). Tapaamisilla käsitellyt asiat nähtiin itselle melko tärkeiksi (2,6/4). Ohjaajat kokivat toiminnan todella hyödylliseksi (3,7/4). Toimintamalli koettiin ohjaajalle selkeäksi ja helpoksi (4/4). Toiminnan organisointi nähtiin verrattain helpoksi (3,2/4). Vapaalla-ryhmän toiminta koettiin hyödylliseksi. Tapaamisilla käsitellyt asiat nähtiin itselle tärkeiksi (3,5/4) ja sen koettiin vahvistavan itsevarmuutta (3,5/4). Elämäntaidot-toimintamalli tähtää hyvän mielenterveyden, itsetuntemuksen ja toimijuuden vahvistamiseen. Toiminta toteutettiin työ- ja starttipajatoiminnassa. Toimintaan osallistui 18 nuorta. Ryhmiä oli yhteensä neljä. Elämäntaidot-toiminnassa käsitellyt asiat nähtiin itselle tärkeiksi (3,6/4) ja toiminta koettiin hyödylliseksi (3,3/4).

Ylihallinnollinen työskentely, ennaltaehkäisevät toimintamallit ja palvelujen saavutettavuus tukevat sujuvaa siirtymää. Toimintatavat rakennettiin jalkautuvan ja proaktiivisen työotteen pohjalle. Erityisesti kehitettiin etsivän nuorisotyön toimintamallia nivelvaiheen tukena ja palveluihin ohjaajana. Hankkeessa sujuvoitettiin toteuttajaorganisaation sisäistä ja ulospäin suuntautuvaa tiedonsiirtomallia ja saattaen vaihtaen -käytänteitä toisen asteen oppilaitoksen lisäksi kristillisten opistojen kanssa, jotka ovat toteuttajaorganisaation merkittäviä yhteistyökumppaneita. Kehittämistoimenpiteenä vahvistettiin koulutuskokeiluun ohjausta ja kehitettiin tukimalleja koulutuskokeilujen toteuttamiseksi. Tuettuihin koulutuskokeiluihin ohjautui yhteensä 16 henkilöä. Nuorten mielestä koulutuskokeilu selkeyttää alavalintaa (3,9/4) ja oppilaitosvalintaa (3,7/4). Saatu tuki koettiin hyödylliseksi (3,8/4). Ohjaustyön asiantuntijoiden mukaan koulutuskokeilu selkeyttää alavalintaa (4/4) ja oppilaitosvalintaa (4/4) ja järjestelyihin saatu tuki koettiin hyödylliseksi (4/4). Toimintamalli koetaan jonkin verran kuormittavaksi (2,3/4).

Osana sujuvaa siirtymää muodostettiin joustavia opiskelupolkuja toteuttajaorganisaation sisälle. Joustavia opintopolkuja rakennettiin oppimisympäristöjä tunnistamalla sekä tarjoamalla mahdollisuuksia oppipajatyöskentelyyn, jossa hyödynnettiin yhteistyössä toimivien oppilaitosten tarjoamia opintoja ja opinnollistettuja työtehtäviä muun muassa pitkittyneiden sairaslomien, opiskelupaikan vaihtamisen tai opintojen keskeyttämisvaaran yhteydessä. Lisäksi hankeyhteistyönä pilotoitiin Aava –hankkeen oppimisympäristössä olevia materiaaleja ja e-lukion materiaaleja. Pitkäkestoiseen ja opintoja edistävään oppipajatoimintaan osallistui seitsemän henkilöä. Oppipaja-toiminta koettiin toimivaksi. Kohderyhmä koki pystyvänsä edistämään opintojaan (3,8/4)ja tuki koettiin hyödylliseksi (4/4). Nuoret kokivat toimivansa oppipajalla aktiivisesti (3,6/4) ja pystyvänsä vaikuttamaan suorittamiinsa opintoihin (3,6/4).

Kokonaisuutena hankkeen toimenpiteisiin tavoitettiin 68 nuorta, joilla ei ollut toisen asteen koulutusta. Opiskelijoista yksi siirtyi hanketoiminnan aikana armeijaan ja yksi työelämään, yhdeksän ei palauttanut lopetuslomaketta. Muut jatkoivat hanketoiminnan jälkeen opintojaan. Työttömänä olleiden henkilöiden osalta voidaan numeerisesti havaita viisi positiivista muutosta: kolme koulutukseen siirtymistä, yksi työelämään siirtyminen ja yksi työnhaun aloittaminen. Yhden nuoren työllisyystilanne pysyi samana, neljä ei palauttanut lopetuslomaketta. Työelämän ulkopuolella olleiden yhdeksän nuoren kohdalla voidaan havaita seitsemän positiivista muutosta: viisi koulutukseen siirtymistä, kaksi työttömäksi siirtymistä ja kahden kohdalla työllisyystilanne ei muuttunut.

Aloitusvaiheen tilanne yhteensä:
49 opiskeli tai oli koulutuksessa , 10 työttömänä, 9 työelämän ulkopuolella.
Lopetusvaiheen tilanne yhteensä:
46 opiskeli tai oli koulutuksessa, 2 työssä, 1 ryhtynyt työnhakuun, 3 työttömänä, 3 työelämän ulkopuolella
14 ei tavoitettu

Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvia nuoria tavoitettiin toimenpiteisiin tavoitettiin 15. Heillä oli toisen asteen koulutus. Aloitusvaiheessa 15 oli työttömänä ja yksi työelämän ulkopuolella. Lopetusvaihetta tarkasteltaessa voidaan havaita seitsemän kohdalla tapahtuneen positiivinen muutos, neljä opiskeli tai oli koulutuksessa, kaksi työelämässä, yksi ryhtynyt työnhakuun. Työttömänä oli hanketoimintaan osallistumisen jälkeen seitsemän, yksi oli työelämän ulkopuolella ja yhdeltä henkilöltä ei saatu lopetuslomaketta.

Aloitusvaiheen tilanne yhteensä:
14 opiskeli tai oli koulutuksessa , 1 työelämän ulkopuolella.
Lopetusvaiheen tilanne yhteensä:
5 opiskeli tai oli koulutuksessa, 2 työssä, 1 ryhtynyt työnhakuun, 7 työttömänä, 1 työelämän ulkopuolella

Hankkeessa toteutetulla ennaltaehkäisevällä psykoedukaatiolla onnistuttiin vahvistamaan nivelvaihesiirtymässä tarvittavia valmiuksia ja taitoja. Etsivän nuorisotyöntekijän kaltaiset toimijaroolit, jalkautuva työskentely sekä joustavat, mutta tavoitteelliset opiskelumenetelmät voivat mahdollistaa uudelleen kiinnittymisen opintoihin sekä madaltaa opintojen aloittamisen kynnystä. Ennaltaehkäisevän tuen toimintamalleilla ja ylihallinnollisesti toteutetuilla tukipoluilla voidaan eheyttää ja sujuvoittaa koulutuspolkua. Sidosryhmien ja ammatillisten asiantuntijuuden sujuva yhdyspinnalla tapahtuva työskentely nähdään erityisen merkittävänä toteuttajaorganisaation kaltaisessa pienissä maalaiskunnissa, joissa palvelut ovat rajalliset. Seurantatiedoilla voidaan todentaa, että oikea-aikaisilla ja yksilöllisillä toimintatavoilla on mahdollista tukea nivelvaiheessa erityisesti niitä nuoria, joilla on riski syrjäytyä tai jotka ovat jo syrjäytyneet sekä luoda koko luokalle paremmat edellytykset sujuvaan siirtymiseen toiselle asteelle. Sujuvaan nivelvaihetyöskentelyyn tarvitaan ohjaustyön kentällä uudenlaista, ammatilliset rajat ylittävää yhteistä asiantuntijuutta ja toimintatapojen muutosta.