Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20352

Hankkeen nimi: Arvion mekin ansaitsemme

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 3.8.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Sovatek säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2307473-1

Jakeluosoite: Matarankatu 4

Puhelinnumero: 0142667040

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.sovatek.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harri Valli

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Porjektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: harri.valli(at)sovatek.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505766215

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

"Arvion mekin ansaitsemme" projektin tavoitteena on luoda ammatillista koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja työvalmennusta harjoittavien organisaatioiden välille yhteinen asiakkaiden arviointiin liittyvä järjestelmä. Projektissa ovat mukana Sovatek säätiö, Jyväskylän Katulähetys ry., Jyväskylän ammattioppilaitos, sekä Jyväskylän oppisopimuskeskus. Projektin tavoitteena on kehittää ja ottaa yhteiseen käyttöön WHO: n kuntoutuksen standardi ICF: ään perustuva asiakkaiden arviointijärjestelmä.Projektissa kouluttudutaan ottamaan käyttöön Kajaanin Kumppaniksi ry: ssä kehitetty VAT arviointityökalu, joka on ensimmäinen suomalainen sovellus, jossa asiakkaiden arvioinnin perustana on ICF luokitusjärjestelmä.
Projektin aikana organisaatioiden asiakkaiden arvioinnista ja valmennuksesta vastaavat henkilöt koulutetaan ICF arvioinnin perusteisiin, sekä asiakkaiden arviointiin VAT arviointityökalun avulla valmennuksen ja koulutuksen arjessa. Projektin aikana otetaan käyttöön projektissa mukana oleville toimijoille yhteiseksi kieleksi ja arvioinnin konkreettiseksi välineeksi ICF standardiin perustuva arviointijärjestelmä, joka tukee asiakkaiden erityistarpeiden tunnistamista ja tukee myös parhaalla tavalla monialaisen viranomaisyhteistyön kehittymistä. Oppilaitoksien opiskelijoita on työssäoppimisjaksoilla, tai oppisopimuskoulutuksessa projektissa mukana olevissa työvalmennusta harjoittavissa organisaatioissa. Niissä tapauksissa, joissa harjoittelu tai opiskelu syystä tai toisesta ei etene, voidaan arvioinnin työkaluja käyttää etenemisen esteiden selvittämiseen. Arviointiin osallistuvat aktiivisesti myös opiskelijat ja arvioinnin lopullinen tulos on monialaisen yhteistyön tulos. Arvioinnin mittarit ja työkalut antavat myös tietoa valmentautujien ja opiskelijoiden vahvuuksista. Sovatek säätiö ja Jyväskylän Katulähetys ry käyttävät kehitettyjä arvioinnin työkaluja kaikkien asiakkaiden valmennustarpeiden määrittelyn ja valmennuksen tavoitteiden määrittelyn perustana. ICF perustein arviointi ja siihen kehitetty VAT arviointityökalu jäävät projektin jälkeen organisaatioiden arkikäyttöön.
Projektin tuloksena otetaan käyttöön kaikissa projektissa mukana olevissa organisaatioissa ICF pohjainen asiakkaiden arviointijärjestelmä. Arviointijärjestelmä ja kehitetyt työkalut ja yhteistyömuodot jäävät projektissa mukana olevien organisaatioiden valmennustoiminnan käyttöön päivittäisiksi työkaluiksi. Projektin tuloksena ICF arviointia voidaan myös käyttää laajemmin monialaisen viranomaisyhteistyön työkaluna.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat sosiaalisten työllistämistä ja ammatillista koulutusta järjestävien kolmannen sektorin toimijoiden valmennushenkilöstö, sekä projektiin mukaan tulevat ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset, niiden opettajat ja oppilasohjauksesta vastaavat henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisin- kohderyhminä ovat ESR 3. toimintalinjan 6.1. erityistavoitteiden mukaisesti nuoret, varsinkin kansallisen nuorisotakuun piirissä olevat ikäryhmät. Projektin tuloksina hankkeen välilliset kohderyhmät tulevat olemaan hankkeen jälkeen suurin edunsaajaryhmä, koska hankkeen kehittämistyö kohdentuu valmennusasiakkaiden toimintakyvyn arviointiin ja arvioinnin menetelmien kehittämiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 171 599

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 167 861

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 235 687

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 213 328

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Jyväskylä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 65

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Projektissa mukana olevissa organisaatioissa on tasapuolisesti huomioitu molemmat sukupuolet
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektissa kehitettävät työkalut ovat käytössä organisaatoissa joissa on asiakkaina sekä naisia että miehiä.Kehittämistyössä otetaan sukupuoli ja sen vaikutus kuntoutumis- ja työllistämisprosessiin huomioon yksilöllisiä ratkaisuja pohdittaessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite, mutta se on keskeisesti mukana hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanke ei kohdistu luonnonvarojen käyttöön tai hyödyntämiseen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole ulottuvuuksi ilmastonmuutoksen riskeihin tai niiden vähentämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole yhteyttä kasvillisuuden tai luonnon monimuotoisuuden ympäristöihin
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanke ei kohdennu vesistöihin, eikä ilma- ja kasvihuonekaasuja muodostaviin kohteisiin
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole yhteyksiä Natura 2000 ohjelmaan eikä sen kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeessa voidaan huomioida Sovatek säätiön ja Jyväskylän Katulähetys ry: n ohjeet materiaalien ja jätteiden käytöstä. Organisaatiot kuuluvat Keski-Suomi kierrättää ry: n jäseniin
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole ulottuvuuksia uusiutuvien energialähtieden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia paikallisen elinkeinorakentaan kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 9
Hankkeen tuloksena syntyy asiakkaiden arviointijärjestelmä joka voidaan ottaa laajasti käyttöön monialaisessa viranomaisyhteistyössä
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen eikä välittömään logistiseen organisointiin
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Hankkeella on suuri vaiktus asiakkaiden sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kehittymiseen
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Hankkeella voi olla koulutuksellista tasa-arvoa edistävä vaikutus
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hankkeella on välittömiä vaikutuksia kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen asiakaskunnan monikulttuurisen taustan vuoksi
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöosaamisen kehittymiseen

9 Loppuraportin tiivistelmä

”Arvion mekin ansaitsemme ” projektin tavoitteena oli luoda ammatillista koulutusta, oppisopimuskolutusta ja työvalmennusta harjoittavien organisaatioiden välille yhteinen asiakkaiden arviointiin liittyvä järjestelmä.
Hakkeessa olivat mukana Sovatek säätiö, Jyväskylän katulähetys Ry, Jyväskylän ammattiopisto, sekä Jyväskylän oppisopimuskeskus. Hankeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelun kanssa
Asiakkaiden arvoiin hankittiin Kumppaniksi ry:n Tuomas Leinosen kehittämä ICF- pohjainen Vat- arvioinnintukijärjestelmä.
Vat- arvioinnintukijärjestelmän koulutus toteutettiin kaksiportaisesti.
Tuomas Leinonen Kumppaniksi ry: ltä antoi peruskoulutuksen Vat- arvioinnintukijärjestelmää Sovatek –säätiön ja Jyväskylän katulähetys ry:n työ –ja yksilövalmentajille. Peruskoulutuksen jälkeen hanketyötekijät toimivat kouluttajina ja järjestelmän tukihenkilöinä

Hankeen aikana 71 Sovatek – säätiön työvalmennuksen ja Jyväskylän katulähetys ry: n työ / yksilövalmentajaa koulutettiin käyttämään ICF – pohjaista Vat- arvioinnintukijärjestelmää. Koulutusprosessiin kuului, asiakastietojen hallinta, kirjaamiskäytännöt, toimintakyvyn havainnointi, toimintakyvyn arviointi sekä arviointituloksen purkaminen.
Hankeen aikana järjestettyjen koulutusten sekä henkilökohtaisten perehdytyksien kautta, Vat- arvioinnintukijärjestelmän käyttö vakiintui organisaatioissa hyvälle perustasolle. Hankkeen aikana yksilövalmentajien tietämys ICF - pohjaisen arvioinnin tekemisestä syventyi ja arviointitulosten analysoiminen kehittyi.
Yhteistyötahot / verkostot perehdytettiin Vat- arvioinnintukijärjestelmää sekä ja ICF- arvioinnin perusteisiin. Näin luotiin pohja yhtenäisen näkemyksen kehittymiselle henkilön toimintakyvystä.


Yhteistyö
Jyväskylän oppisopimuskeskus
Hankeen aikana kehitettiin Jyväskylän oppisopimuskeskuksen opiskelijoille kolmiportainen prosessimalli. Kohderyhmänä oli Sovatek – säätiön ja Jyväskylän katulähetys ry:n oppisopimusopiskelijat.
Opiskelijat oli jaeoteltu kolmeen ryhmään. Heidän valmiuksia arvioitiin kolmella eri Vat- ICF pohjaisella kysymyspatteristolla.
Kolmiportainen prosessimalli:
1. Opiskelija on hakeutumassa oppisopimuskoulutukseen.
- valmiuksia oppisopimuskoulutuksen aloittamiseen.
2. Oppisopimuskoulutusaika
- opiskelun eteneminen
3. Oppisopimuskoulutuksen loppuvaihetta.
- millaiset valmiudet opiskelijalla on siirtyä työelämään.
Vat- arviointien kautta saatiin tietoa opiskelijan sen hetkisestä toimintakyvystä. Tarvittaessa tuke ja valmennusta pystyttiin suuntamaan oikealle osa-alueelle.





Jyväskylän ammattiopisto
Jyväskylän ammattiopisto kanssa kehitettiin yhteistyössä toimintamalli, jolla ammattiopiston opiskelijoiden tuentarvetta arvioidaan.
Toimintamalli:
- Ammattiopiston opettajat arvioivat ja valitsevat opiskelijan, jolle tuen tarpeen arviointi tehdään.
- Opiskelija tulee tuentarpeen arviointijaksolle Sovatek- säätiö tai Jyväskylän katulähetys ry:n työpajoille.
- Jakson aikana opiskelijalle tehdään yksilöllinen ICF- pohjainen arviointi Vat- arviointijärjestelmällä, jolla hän tuen tarvetta arvioidaan. Tuen tarvetta arvioidaan sosiaalisen vuorovaikutuksen, psyykkisen toimintakyvyn, kognitiivisen taitojen ja motivaation osa-alueilta.

Jyväskylän työllisyyspalvelut
Yhteistyö Jyväskylän työllisyyspalveluiden kanssa oli erittäin tiivistä koko hankeen ajan. Hankkeena aikana Jyväskylän työllisyyspalveluiden palveluohjaajien kanssa kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille kuntoutusprosessimalli, jossa hyödynnettiin Vat- arvioinnintukijärjestelmän tuomia eri mahdollisuuksia. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita arvioitiin säännöllisesti Vat- järjestelmän ICF- pohjaisilla arvioinneilla. Vat- arviointien kautta saatiin hyvää informaatioita asiakaan kutoutumisen tarpeesta ja näin valmennus osattiin suunnata kuntoutumisen kannalta keskeisiin osa-alueisiin.
Pyrimme tietosuojan puitteissa valmennusprosessin läpinäkyvyyteen sekä avoimuuteen. Jyväskylän työllisyyspalveluiden neljälle palveluohjaajalle luotiin Vat- järjestelmän työvalmentajan tason käyttöoikeudet, jolloin he voivat seurata omien asiakkaiden kuntoutumispolkua Vat- järjestelmän kautta.

Vat- arvioinnintukijärjestelmän koulutuksen ja perehdytyksen tueksi toteutettiin havainto – ja kirjaamisvideo yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.
Videolla perehdytään arkisten havaintojen tekemiseen työpaja ympäristössä sekä hyvään ja asialliseen kirjaamiseen. Videota käytetään myös uusien työvalmentajien perehdytysmateriaalina.

Hankeen aikana perustettiin hankesuunnitelman mukainen laaturyhmä, johon kuuluivat työ/ yksilövalmentaja Sovatek –säätiöstä ja Jyväskylän katulähetys ry:lltä Laaturyhmä kehitti valmentautujan valmennusprosesseja, Vat- arviointi mittaristoja sekä loi organisaatioon yhdenmukaisen Vat- järjestelmän käyttötavan
Laaturyhmän kokoonpano vaihtui hankeen aikana kulloisenkin tarpeen mukaan.
Hankeen alussa laaturyhmä koostui monen eri ammattialan edustajista. Laajan ammattialanedustajista koostuvan laaturyhmän lähtökohtana oli luoda yhtenäistä ymmärrystä Vat- järjestelmästä ja sen käytöstä työvalmennuksessa. Hankeen edetessä oli tarve kehittää ja syventää arvioinnin osaamista sekä arvioinnista saadun tiedon analysoimista. Laaturyhmä kokoonpano tiivisty ja kuntoutusalan ammattilaisten osuus ryhmässä kasvoi.

Vat- järjestelmä arviointi
Vat- järjestelmän ICF- pohjaisen laaja kysymysvalikon avulla on mahdollista lattia yksilöllisiä tai palvelukohtaisia arviointimittaristoja. Yksilöllisellä arviointimittarilla pystytään erittäin hyvin kohdentamaan kysymykset yksilöllön kuntoutuksen kannalta keskeisille osa – alueille.
Palvelukohtaisella arviointimittaristolla pystytään arvioimaan samassa palvelussa olevien henkilöiden toimintakykyä. Hankeen aikana kehitimme palvelukohtaisia arviointimittaristoja.
Palvelukohtaiset mittaristot:
Toimintakyvyn kartoitus, toimintakykyä vahvistava, työ /opiskelu, oppisopimusopiskelijat sekä ryhmäkohtaiset arviointimittaristot.
Vat- järjestelmän lähtökohtana on, että asiakas tekee ensin itsearvioinnin, jonka jälkeen työ – ja yksilövalmentaja voi tehdä arvioinnin. Näin tulee esille asiakkaan oma näkemys toimintakyvystä ja kuinka se vastaa työ- ja yksilövalmentajan näkemystä.
Vat- arvioinnista saatu tulos voitiin tulostaa graafiseen muotoon. Graafinen esitystapa helpotti arvioinnin läpikäymistä. Ns vaikeiden asioiden puheeksiottaminen oli helpompaa.
Vat- järjestelmän ICF pohjainen arviointimittaristo osoittautui hankeen aikana erittäin toimivaksi välineeksi mitata henkilön toimintakykyä. Arvioinnista saatu tieto auttoi valmentautujaa jäsentämään omaa toimintakykyään. Näin valmentautuja kykeni myös itse suunnitelmaan omaa kuntoutuspolkuaan. Työ- yksilövalmentajat saivat arvioinnin kautta tietoa valmentujan toimintakyvystä ja osasivat suunnitella valmentautujan kuntoutusprosessia oikeaan suuntaan.


Työvalmennus toimintaympäristössä on tällä hetkellä muutoksen tilassa. Valmennus ja kuntoutusprosesseille asetetaan tilaajan taholta vaateita, johon organisaation tulee reagoida.
Hankeen aikana Vat- arvioinnin tukijärjestelmä osoittautui hyväksi työkaluksi valmennusprossin hallinnassa ja toimintakyvyn arvioinnissa. Järjestelmää pystyttiin muokkaamaan nopeasti kulloisenkin tarpeen mukaan.
Järjestelmän haltia päivittää järjestelmää säännöllisesti ja on ottanut hyvin kehitysideat huomioon.
Tiivistellysti: Työ ja – yksilövalmentajien ammatillinen osaaminen toimintakyvyn arvioinnista kehittyi.
Organisaation valmennustoiminta kehittyi ammattimaisempaan suuntaan.