Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20353

Hankkeen nimi: Elevaattori - portaat työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Saarijärven kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0176975-1

Jakeluosoite: Sivulantie 11, PL 13

Puhelinnumero: 014 4598 208

Postinumero: 43100

Postitoimipaikka: SAARIJÄRVI

WWW-osoite: http://www.saarijarvi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Luukko Riitta

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riitta.luukko(at)saarijarvi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5944811

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Saarijärven työttömyysaste oli 31.12.2014 21.8 % työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitystilaston mukaan työttömänä oli 974 henkilöä. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen myötä kuntien rahoitusvastuu kasvaa edelleen. Arvio vuoden 2015 rahoitusosuudesta Saarijärvellä on noin 800.000 euroa. Työmarkkinat muuttuvat - monet työnhakijat joutuvat punnitsemaan uusia vaihtoehtoja työllistyäkseen. Työllistämistoimenpiteet jäävät helposti yksittäiseksi toimiksi ilman selkeää konkreettista jatkosuunnitelmaa ja tavoitetta työllistymiseksi avoimille työmarkkinoille.

Hanke liittyy kiinteästi kierrätysyhteiskunnan kasvamiseen ja ympäristökasvatuksen syventämiseen. Tavoitteena on vähentää kaatopaikalle tai polttoon menevän jätteen määrää kokeilemalla ja kehittämällä tuotteita materiaaleista, jotka ennen olisivat päätyneet suoraan jätteeksi. Niin sanottu jäte on siis korostetusti uudessa roolissaan raaka-aineena. Kestävän kehityksen osa-alueet – ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen kestävyys – kuuluvat hankkeemme pääperiaatteisiin. Hankkeemme taustalla on huoli hyvinvoinnin osasten tasapainon horjumisesta ja ihmisen omasta välinpitämättömyydestä. Tarvitsemme herättelyä, tiedostamista, tietoa ja voimia sekä kannustusta ja toimintaa kohti uutta suuntaa.

Motivaattorina kestävä kehitys ja raaka-aineena jäte hanke tarjoaa osallistujille erilaisin työvalmennuksen keinoin mielekästä ja merkityksellistä tekemistä ja työtä. Hankkeessa osallistujia ei lokeroida iän, työttömyyden keston, sukupuolen, osaamisen tai sosiaalisen aseman perusteella, vaan osallistujista kootaan ”sopivia” itseohjautuvia ryhmiä, joille annetaan määrätty tehtävä tai projekti hoidettavaksi. Tehtävän läpivientiä tuetaan työvalmennuksella, koulutuksella ja ostopalvelulla hankittavalla konsultoinnilla. Tavoitteena on vahvistaa osallistujan osaamista ja vahvuuksia, itsensä johtamista ja lisätä yhteisöllisyyttä sekä sosiaalista osallistumista. Osallistujien mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille paranevat.

Hanke nostaa voimakkaasti kasvavan kierrätystoimialan työllistymismahdollisuuksia näkyväksi ideoimalla jätemateriaalista tuotteita tai suunnittelemalla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia palveluja. Ideat pyritään tuotteistamaan, valmistamaan ja markkinoimaan edelleen. Tavoitteena on synnyttää alalle uusia työpaikkoja ja sopivissa oloissa yritystoimintaa. Läpileikkaavana tavoitteena on edistää resurssiviisautta ja kykyä käyttää erilaisia luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita, palveluja, tilaa ja aikaa hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Hankkeen keskuspaikka on Saarijärven kaupungin Kierrätyskeskus. Työtä tehdään myös muissa kaupungin toimipaikoissa sekä yrityksien, yhteisöjen ja muiden mukana olevien toimitiloissa ja mailla. Jokaiselle hankkeeseen mukaan tulevalle tehdään perusteellinen alkukartoitus jota seuraa orientaatiojakso. Työvalmennus jatkuu erilaisten teemojen ympärille koottavissa itseohjautuvissa työryhmissä. Hankkeessa tutustutaan jo olemassa oleviin kierrätysraaka-aineita käyttäviin ja muutenkin käytännössä ekologisesti toimiviin yrityksiin tuotteineen. Myös erilaisten kierrätysmateriaalien saatavuutta kartoitetaan.

Hankkeen kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota ja seurataan mukana olevien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntymistä ja vahvistumista. Erittäin tärkeä merkitys on vuorovaikutuksella, jota tapahtuu monella tavalla ja tasolla. Hankkeen toimintapa kokonaisuudessaan on hyvin voimakkaasti ulospäin suuntautuva, näkyvä ja kuuluva. Sisäiseen ja ulkoiseen viestintään paneudutaan huolellisesti. Ideapankkiin kootaan tuotetietoutta mm. omien näyttelyiden yhteydessä, mutta myös Kierrätyskeskuksen asiakkailta ja muilta alalla toimivilta. Pankki on hankkeeseen osallistuvien lisäksi muidenkin vapaasti hyödynnettävissä ja eteenpäin ideoitavissa.

Hanke on osallistujilleen elevaattori, joka kuljettaa kyytiläisiä eteenpäin, portaalta seuraavalle kohti avoimia työmarkkinoita. Hankkeen toimintatavan ansiosta mukana olevien hyvinvointi ja aktiivisesti elämään osallistuminen sekä siihen vaikuttaminen vahvistuvat. Elämisen rohkeus kasvaa ja ilonkin olemassaolo huomataan.

Hanke levittää tietoa ja ideoita jätteiden ja sivuvirtojen muuttumisesta raaka-aineiksi. Raaka-aineet puolestaan antavat mahdollisuuksia tuotekehittelylle. Uusissa tuotteissa saattaa hyvinkin olla uusi toimeentulon lähde. Hanke pysäyttää miettimään ihmisen ja luonnon välisiä sidoksia ja niiden vaikutuksia toisiinsa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- työttömät työnhakijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

- Saarijärven kaupunki
- Saarijärven kierrätyskeskus
- alueen yrittäjät ja muut työnantajat
- yhdistykset ja yhteisöt
- lapset ja nuoret
- muut kuntalaiset
- hankkeen yhteistyötahot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 238 488

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 223 212

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 317 986

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 297 617

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Saarijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työ- ja elinkeinoministeröin työnvälitystilastoa ja Keski-Suomen työllisyyskatsasuta lähteenä käyttäen Saarijärven kaupungin työllisyysyksikkö on tilastoinut kuntakohtaisesti mm. miesten ja naisten työttömyytta vuodesta 2009 lähtien (liite). Miesten työttömyys Saarijärvellä on ollut n. viidenneksen korkeampi kuin naisten.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toteutetaan sukupuolesta riippumattomia toimenpiteitä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimenpiteiden avulla naisia ja miehiä tuetaan työllistymään tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 9
Kierrättämine säästää raaka-aineita, vettä, rahaa, aikaa, työtä, energia ja polttoaineita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 9
Kaatopaikalle menevä jäte vähenee, joka osaltaa hillitsee ilmastonmuutosta. Kun käytetään jätteitä raaka-aineena uuden raaka-aineen tarve vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Hankkeen koko toiminta lisää ympäristön hyvinvointia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9
Yksi hankkeen tavoitteita on jätteiden määrän vähentäminen ja raaka-ainekäytön tehostaminen. Nämä omalta osaltaan säästävät maaperää, ilmaa ja vesistöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 8 8
Sovletuvin osin ympäristönhoito ja kunnostustöidä tehdään myös Natura 2000 -ohjelman kohteissa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Kestävän kehityksen periaatteet läpileikkaavat hankkeen kaikkia toimenpiteitä ja niistä viestitään kohdryhmille ja kansalaisille, Kierrätettävä materiaali ja jätteet liittyvät olennaisesti hankkeen toimenpiteisiin (kerääminen, ideointi tuotteiksi, valmistus, markkinointi, yritystoiminta). Kierrätettävää materiaalia kartoitetaan yrityksistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Erityishuomion kiinnittäminen ympäristöasioihin pitää sisällään myös enegia-asiat, vaikka niihin eri erityisesti keskitytä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Koska hankkeessa on niin vahva ympäristö näkökulma myös yhteistyöyrityksille ja muille toimijoille avautuu mahdollisuuksia ja ne tulevat tietoisemmiksi ympäristöasioita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Vaikka hankkeessa kehitetään konkreettisia tuotteitä "jätteistä". Toimintamalli edistää hyvien käytäntöjen vakiintumita.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hankkeen toiminta-alue on selkeästi rajattu. Koska toimitaan teemaryhmissä, ryhmä voi liikkua yhdessä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen erityistavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta. Hankeen aikana kiinnitetaan huomiota ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvoiniin, jossa myös luonto huomidaan. Myös SOTE-kuntayhtymän tekemät terveystarkastukset edistävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hankkeen valmennus ja koulutus edistää tasa-arvoa muihin kuntalaisiin nähden. Näin heikommasas työmarkkina-asemassa olevien asema paranee.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeen osallistujat valitaan pitkäaikaistyöttömistä ja nuorista sekä yli 50 vuotiasita työttömistä työnhakijoista. Yhteiskunnallisia ja kulttuurisia valintaperusteita ei ole.
Kulttuuriympäristö 8 8
Osa työkohteista on kulttuuriympäristöjen hoitamista ja kunnostamista.
Ympäristöosaaminen 10 10
Ympäristöosaamisen lisääminen on hankkeen erityisenä tavoitteena, jota voidaan toteuttaa mm. Kierrätyskeskuksen Luontotuvassa ja käytännössä maastoretkillä. Hankkeen aikana on paljon koulutusta myös ympäristoosaamisesta esim. kierrätyspassi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tukikohtana toimi koko ajan Saarijärven kaupungin Kierrätyskeskus, joka sijaitsee keskustan perinteisessä Paavon Seudun korttelissa.

Osallistujat valikoituivat hankkeeseen mukaan Saarijärven ja lähialueen työllisyystoimijaverkoston kautta. Verkostolta saatiin tieto potentiaalisista osallistujista, joiden haastattelun ja rekrytoinnin hoiti hankehenkilöstö. Alkukartoituksessa selvitettiin osallistujan tarpeet, aikataulut ja hankkeen tarjoamat vaihtoehdot. Hankkeessa oli mahdollista olla mukana uravalmennuskursseilla, ympäristötöiden orientaatiokurssilla, työkokeilussa ja palkkatuetussa työssä. Näistä eri osallistumismuodoista koottiin osallistujan tarpeita mahdollisimman hyvin vastaava yhdistelmä. Hankkeessa oli mukana kaikkiaan 79 henkilöä.

Uravalmennuskursseilla perehdyttiin muuttuviin työmarkkinoihin ja niiden vaatimuksiin. Myös paikalliseen työtarjontaan ja yritysmaailmaan tutustuttiin. Työnhakuasiakirjat koottiin käyttövalmiiksi paketiksi. Kaikille kurssilaisille tehtiin henkilökohtainen jatkosuunnitelma. Tulevaisuutta pohdittiin myös ammattiopiston vastaanotoilla. Ympäristökurssi oli nimeltään "Luonto-, puutarha ja ympäristötöistä ammatti ja toimeentulo". Kurssilla perehdyttiin luonto- ja ympäristöalan ammatteihin ja toimintaympäristöihin, unohtamatta kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. Hankkeen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kurssit sisälsivät teoriaa ja käytäntöä mm. nukkumisesta ja levosta, ravinnosta, liikunnasta ja sosiaalisista suhteista. Näihin aihealueisiin perehdyttiin lähinnä työnhakijan näkökulmasta, tuoden samalla esille ihmisen omat vaikutusmahdollisuudet hyvinvointiinsa. Atk-kursseilla kerrattiin perustason taidot. Vuorovaikutuskursseilla harjoiteltiin mm. työhaastatteluja ja ryhmätyötaitoja.

Hankkeen työtoimintaan oli mahdollista osallistua joko työkokeilusopimuksella tai palkkatuetulla työsopimuksella. Töitä tehtiin ryhmissä. Ryhmät koottiin tietyn työn ympärille siten, että ryhmän kokoonpano pysyi muuttumattomana mahdollisimman pitkän ajan. Rakennusryhmät purkivat vanhoja, käyttämättömiä tiloja ja remontoivat ne kaiken kansan juhla- ja tapahtumatiloiksi. Artesaani- ja taiteilijaryhmät suunnittelivat ja valmistivat uusiotuotteita kierrätysmateriaaleista. Tekniikkaryhmät testasivat ja huolsivat Kierrätyskeskukseen tulleita koneita ja laitteita. Dokumentaristit suunnittelivat ja valmistivat hankkeen viestintämateriaalia ja kokosivat Paavon Seudun korttelin historiikkia.

Hankkeen tiloissa oli koko ajan avoimet ovet. Viestintä ja vuorovaikutus oli mutkatonta. Kaikki ottivat vieraita vastaan ja kertoivat toiminnasta. Varsinaisia isompia yleisötapahtumia olivat kesäjuhlat, kekrijuhlat, joulujuhlat ja kevätnäyttely. Niissä esiteltiin tehtyjä tuotteita. Mukana esittelyissä oli myös hankkeen yhteistyökumppaneita. Aina ja joka paikassa tuotiin esille hankkeen linjaus: jätteiden vähentäminen, uusiotuotteet, perinteisten rakennusmateriaalien ja -menetelmien kunnioittaminen niitä hyödyntäen sekä kestävä kehitys kokonaisuudessaan.

Yksilötasolla hanke vaikutti hyvinvointiin ja työllistymistaitoihin. Osallistujia oli herätelty miettimään omaa vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Merkkejä muutoksista olivat mm. lähes olemattomat sopimuksien keskeytykset, aktiivinen osallistuminen hankkeen toimintaan, hakeutuminen opiskelemaan sekä itseluottamuksen ja rohkeuden kasvaminen. Muutokset ovat syvällisiä, joten ne ilmenevät viiveellä.

Organisaatiotasolla muutokset ovat tulleet esille kaupungin uusina työllisyysasioiden järjestelyinä. Kierrätyskeskus on nyt myös työllisyystoiminnan keskuspaikka. Entisten lisäksi on palkattu kaksi uutta työvalmentajaa. Koko paikallinen työllisyysverkosto on osoittanut tarpeellisuutensa ja tehonsa. Hankkeen kokemusten jälkeen ollaan valmiimpia myös yritysyhteistyöhön. Kiertotalous ja uusiotuotteet yhdistetään nyt aikaisempaa tiiviimmin myös työllistämiseen. Ne on mahdollista yhdistää myös yrittäjyyteen. Hankkeen innostamana Saarijärvelle on perustettu työosuuskunta osaltaan auttamaan työn ja tekijän kohtaamisissa.