Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20356

Hankkeen nimi: Mun juttu - meidän tulevaisuus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 050 5880735

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://lahdenyliopistokampus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KUHALAMPI ANJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yhteyspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anja.kuhalampi(at)helsinki.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5880735

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Mun juttu - meidän tulevaisuus -hankkeessa oman jutun löytäminen tarkoittaa oman osaamisen ja potentiaalin tunnistamista, tiedostamista ja kehittämistä. Oma juttu voidaan ymmärtää resurssiksi, joka tukee erityisesti nuorten kohdalla harrastamista, koulunkäyntiä, opiskelua, työhön hakeutumista ja kestävän yhteiskunnan jäseneksi kasvamista, osallistumista ja osallisuuden tunnetta. Erityisesti muita vähäisemmän koulutus- ja kulttuuripääoman omaavat kansalaiset tarvitsevat tukea oman juttunsa löytämiseksi.

Hanketta toteutetaan seikkailumetaforan kehyksessä siten, että toiminta jäsentyy kahteen rinnakkaiseen kehittämispolkuun: nuorten parissa toimivien ammattilaisten polkuun ja nuorille suunnattuun polkuun. Vaikka kummallakin kehittämispolulla on omat tavoitteensa, itse toimintaa toteutetaan yhdessä, mikä mahdollistaa rikkaan vuorovaikutuksen ja tiedonsaannin osapuolten kesken. Hankkeen aikana suunnitellaan yhteistä vaellusretkeä, joka toteutuu hankkeen loppupuolella konkreettisesti luontoympäristössä ja sisältää myös taiteellisen lopputapahtuman. Vaellus on hankkeen aikana kertyneen tiedon ja kokemusten vaihdon huipentuma, joka korvaa perinteisen “loppuseminaarin”.

Ammattilaisten polun keskeinen tavoite on luoda työelämän innovaatiokyvykkyyden kehittämisareena, jonka rakennusaineita ovat kohtaamiset monialaisen palveluverkoston kesken ja nuorten kanssa uusilla taiteen, kulttuurin ja luontoliikunnan luomilla foorumeilla. Nuorten polun toiminta tapahtuu pilottiryhmissä, joiden toimintaan rakennetaan osallistumismahdollisuuksia myös nuorten lähiaikuisille ja palveluverkoston edustajille. Keskeinen tavoite on nuoren omien resurssien tunnistaminen ja kehittäminen yhteisöllisesti, sukupuolten erityisyys ja sukupolvien välinen vuoropuhelu huomioon ottaen. Hankkeen kehittämismenetelmien ydinajatus on usko omien vahvuuksien tunnistamiseen yhteisön tuella syvään tunneyhteyteen pyrkivillä foorumeilla, joita taiteen, kulttuurin ja luontoliikunnan keinoin voidaan tunnetusti saada aikaan.

Hankkeen valtakunnallista ulottuvuutta ja tiedonlevitystä kannattelevan rungon muodostaa yliopistokeskusverkosto, joka toimii Lahdessa, Kokkolassa, Kajaanissa ja Seinäjoella. Palveluverkoston monialaista osaamista vahvistetaan alueellisten kehittämisklusterien kautta. Keskeistä toiminnassa on kehittämisklusterien välinen tiedonvaihto ja yhteistyö. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten parissa toimivan monialaisen palveluverkoston yhteistyötä, luoda palveluinnovaatioita ja sosiaalisia innovaatioita sekä uusia toimintamalleja saattamalla ammattilaisia ja muita aikuisia yhteistyöhön nuorten kanssa ja keskenään taiteen, kulttuurin ja luontoliikunnan menetelmiä käyttämällä, edistää nuorten omien resurssien tunnistamista ja lisätä nuorten osallisuutta, vaikuttamismahdollisuuksia ja hyvinvointia arjen toimintaympäristöissä. Tavoitteena on myös ohjausmallin kehittäminen, jolla pystytään ehkäisemään varhaisessa vaiheessa nuorten syrjäytymistä sekä vahvistaa tukitoimia, joilla pystytään lisäämään nivelvaiheessa olevien oppilaiden osallisuutta sekä ohjautumista omia toiveita ja taitoja vastaavaan koulutukseen. Hankkeessa tutkitaan ja arvioidaan menetelmien vaikutuksista niiden kehittämiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Nuoret, erityisesti muita vähäisemmän koulutus- ja kulttuuripääoman omaavat; peruskoulun 9-luokkalaiset, toisen asteen opiskelijat, ammattikorkeakoulun opiskelijat, yliopisto-opiskelijat; nuorisopalvelujen asiakkaat; työttömät nuoret; työpajatoiminnassa mukana olevat nuoret; erityisnuoret; maahanmuuttajanuoret
Nuorisopalvelujen ammattilaiset (mm. nuorisotyöntekijät)
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset
Liikunta- ja kulttuuripalvelujen ammattilaiset
TE-toimistojen nuorten palvelujen ammattilaiset
Kirjastojen nuorten pedagogiset ammattilaiset ja mediaohjaajat
Opinto-ohjaajat
Uraneuvojat
Työnantajat, esim. henkilöstöhallinnon edustajat; rekrytoinnista ja harjoittelupaikoista vastaavat
Koulukuraattorit
Vanhempainyhdistykset
Nuorisojärjestöjen toimihenkilöt
Urheiluseurojen toimihenkilöt
Lastensuojelujärjestöjen toimihenkilöt
Kulttuuriyhdistysten toimihenkilöt
Museoalan toimihenkilöt
Taiteilijat ja taideopettajat
Seikkailuohjaajat ja ympäristökasvattajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kaikki nuoret
Opettajat
Nuorten vanhemmat ja muu lähipiiri
Nuorten parissa työskentelevien kehittämishankkeiden ammattilaiset ja tutkijat
Nuorisotutkimusseura ry
Nuoriso- ja kasvatusalan järjestöt
Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 146 196

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 116 407

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 433 007

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 399 488

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 536

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelijat ovat hanketta suunnitellessaan tehneet toimintaympäristön analyysin sukupuolinäkökulmasta. Sukupuolinäkökulmasta ja tasa-arvon toteutumisesta hankkeen kohdealueella on hankittu tietoa aiempien tutkimusten ja hankkeiden pohjalta. Tämän tiedon pohjalta on tehty konkreettinen arviointi ratkaistavasta ongelmasta, toiminta-alueesta, tavoitteesta ja kohderyhmistä sukupuolinäkökulmasta ja tasa-arvon kannalta. Tiedetään esimerkiksi, että tytöt ja pojat tarvitsevat erilaisia tukitoimia ja erityyppistä ohjausta tulevaisuuden suunnittelussa. Hankkeessa huomioidaan myös, että pojat keskeyttävät opintonsa sekä peruskoulun että jatko-opintojen aikana useammin kuin tytöt. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voivat olla miehiä tai naisia, mutta hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisvaarassa olevien miesten tavoittamiseen toimenpiteillä, jotka suunnitellaan käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti niin, että ne puhuttelevat miehiä. Taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisessä pilottitoiminnassa otetaan huomioon eri sukupuolten erilaiset kokemukset ja toimintatavat (esim. erilaiset luonnossa liikkumisen tavat). Lisäksi esimerkiksi maahanmuuttajanuorten kohdalla täytyy ottaa huomioon joidenkin kulttuurien mahdollisesti sukupuolittunut epätasa-arvo.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu ottaen huomioon sukupuolen merkitys. Hankkeessa ei ymmärretä stereotyyppisesti nuorisoa yhtenä homogeenisena massana vaan heterogeenisena yksilöiden joukkona. Hankkeessa arvioidaan toimintojen vaikutuksia eri sukupuolten kannalta sekä toteutetaan toimintaa niin, että sillä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nuoriin kohdistuvilla toimenpiteillä pyritään sukupuolten välisten koulutus- ja osaamiserojen vähentämiseen. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon kaikissa hankkeen vaiheissa, mm. seuraavalla tavalla: - Eri sukupuoliin kuuluville tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua pilottiryhmiin, jotka edistävät heidän osaamistaan, osallisuuttaan ja työllisyyttään. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että tytöt ja pojat ovat eri tavoin heterogeenisiä ryhmiä. - Pilottiryhmien toteutuksessa otetaan huomioon sukupuolten erityisyys esimerkiksi kohdistamalla erilaisia toimenpiteitä tytöille ja pojille. Sukupuolen tuomat erot tarpeissa ja ongelmissa ovat merkittävä kehittämisen lähtökohta. - Pelkästään poikien pilottiryhmiä perustetaan, mikäli se katsotaan tavoittamisen saavuttamisen kannalta tarpeelliseksi. Näiden ryhmien toimenpiteissä otetaan huomioon sukupuolen erityisyys - poikien elämis- ja arvomaailma. Näillä ryhmillä tuetaan erityisesti miesten ja poikien osallistumista koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyä. - Nuorten ohjaus- ja valmennuspilotteja toteutettaessa pyritään tukemaan sukupuolelle ei-tyypillisiä koulutus- ja uravalintoja (esim. miehiä rohkaistaan hyvinvointi- ym. palvelusektorille). - Moniammatillista palveluverkostoa rohkaistaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin esimerkiksi antamalla heille ohjeistusta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävistä käytännöistä. - Moniammatillisen palveluverkoston piiriin kutsutaan kunnallisen seksuaalikasvatuksen edustaja tavoitteena edistää seksuaalikasvatuksen integroimista muuhun nuorten kanssa tapahtuvaan toimintaan. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on asenteiden, tietojen, taitojen, sukupuolten ja yksilöiden välisen tasa-arvon, sekä seksuaaliterveyden edistäminen. Samalla pohditaan, miten nuorten hauras elämänvaihe voidaan ottaa huomioon nuorisotyössä (esim. sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen). - Sukupuolten erityisyys otetaan huomioon hankkeen tutkimusosiossa analysoimalla nuorten elämis- ja arvomaailmaa eri sukupuolten näkökulmasta. Osallistamalla tyttöjä ja poikia tutkimusosion suunnitteluun voidaan erilaiset näkökulmat ottaa huomioon jo aineistoa kerätessä. Laadullinen tutkimus (esim. haastattelut, osallistuva havainnointi) auttaa ymmärtämään nuorison heterogeenisena yksilöiden joukkona eikä yhtenä massana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma otetaan kuitenkin vahvasti huomioon kaikissa hankkeen vaiheissa (ks. edellä).

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Välitön vaikutus: vähäinen, koska hankkeella ei ole luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tai parantamiseen kohdistuvia välittömiä toimia. Hankkeen toiminta ei toisaalta edellytä uusia investointeja. Luonnonympäristöön kohdistuva, luontoliikuntaa edistävä pilottitoiminta perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön ja sen haitalliset ympäristövaikutukset minimoidaan. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus luonnosta ja sen monimuotoisuudesta lisääntyy sekä kiinnostus luonnossa liikkumiseen kasvaa, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Välitön vaikutus: Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen voi olla tulosta mm. annettavasta koulutuksesta tai muusta toiminnasta, joten luontoon perustuvan pilottitoiminnan ja nuorten kanssa käsiteltävän kestävän kehityksen tematiikan osalta hankkeella on vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Välillinen vaikutus: Osa aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista sisältää ajatuksen vastuullisesta osallistumisesta yhteiskunnan ajankohtaisiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön omilla kulutusvalinnoilla ja poliittisella keskustelulla. Luontoon perustuva pilottitoiminta on hankkeessa hyvä konteksti tämän tyyppisten keskustelujen käymiselle. Myös tutkimuksen avulla voidaan kartoittaa nuorten kokemuksia ilmastonmuutoksen kaltaisten tulevaisuuden uhkakuvien vaikutuksista nuorten elämismaailmaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 4
Välitön vaikutus: Luonnonympäristöön kohdistuva, luontoliikuntaa edistävä pilottitoiminta perustuu ohjattuun ja opastettuun luonnossa liikkumiseen, jonka vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäisiä. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus luonnosta sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen ja ympäristöä säästävään retkeilyyn.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 4
Välitön vaikutus: Luontoliikuntaa edistävä pilottitoiminta perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön; toimintojen haitalliset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, maaperään ja ilmaan minimoidaan. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus lähialueen luonnosta sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy. Lähimatkailun kasvu (kauas matkustamisen sijaan) vähentää matkustamisen ympäristövaikutuksia (esim. kasvihuonekaasuja).
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 3
Välitön vaikutus: Mikäli hankkeen luontoliikkumista edistävissä piloteissa järjestetään toimintoja Natura 2000 -ohjelman kohteisiin, ne perustuvat ohjattuun ja opastettuun luonnossa liikkumiseen, joten ympäristövaikutukset ovat vähäisempiä kuin hallitsemattomassa luonnon virkistyskäytössä. Välillinen vaikutus: Mikäli toimintoja järjestetään Natura 2000 -ohjelman kohteissa, nuorten tietoisuus Natura-kohteista lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 3
Välitön vaikutus: Hankkeen toiminta ei edellytä uusia investointeja. Materiaalien käyttö, samoin kuin jätteen syntyminen, on vähäistä. Sähköisiä,olemassa olevia välineitä hyödynnetään aina kun tämä on tarkoituksenmukaista. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus luonnosta ja ympäristöstä sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen ja ympäristövastuullisuuteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 6
Välitön vaikutus: hanke tukee nuorten, vastavalmistuneiden työllistymisen tai yrittäjäksi lähtemisen tukevia uudenlaisia polkuja sekä tuottaa työnantajapuolelle osaamista nykyaikaisen rekrytoinnin tekemiseen. Hankkeen tuloksena nuorten työllistymisvalmiudet kasvavat ja kyvykkyys oman yrityksen perustamiseen lisääntyy. Jokainen perustettu yritys tukee alueen elinkelpoisuutta ja potentiaalista työllisyyttä pitkällä tähtäimellä. Nuorten työllistyminen on heidän itsensä ja maakunnan hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä. Välillinen vaikutus: Pilottitoimintaan osallistuneiden nuorten työllistymiskyvykkyys ja yrittäjyystaidot kasvavat pysyvästi; tieto nuorten yrittäjyyskasvatuksen hyödyistä leviää palveluverkostoissa. Työnantajien rekrytointitaidot kehittyvät pysyvästi erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen näkökulmasta. Tietoa levittämällä myös muille työnantajille kerrotaan mahdollisuuksista ja tarpeesta päivittää yritysten ja organisaatioiden rekrytointitaitoja ajan tasalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Välitön vaikutus: Moniammatillisen palveluverkoston toiminnan vahvistaminen ja yhteistyön juurruttaminen tehostaa uusien nuorille suunnattujen palveluinnovaatioiden syntymistä (esim. taidetyöpajan toimintamallin luominen nuoriso- ja sosiaalityöhön; elämyspedagogiikan menetelmien kehittäminen, nivelvaiheen osallistavan ohjauksen vertaistuutori -mallin kehittäminen ja konseptoiminen). Välillinen vaikutus: Toimintatapoja mallintamalla ja tietoa levittämällä hyödyt leviävät ammattilaisten käyttöön pilottitoiminnan ulkopuolelle.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Välitön vaikutus: Liikkumistarpeet ovat hankkeessa melko vähäisiä. Pilottitoiminnan toteutuksessa pyritään energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen. Välillinen vaikutus: Luonnonympäristöön kohdistuvaan, luontoliikkumista edistävään pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus lähialueen luonnosta sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy. Lähimatkailun kasvu (kauas matkustamisen sijaan) vähentää matkustamisen ympäristövaikutuksia (esim. kasvihuonekaasuja).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Välitön vaikutus: Hankkeen keskeinen tavoite on nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan lisääminen. Hanke vahvistaa myös nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, sillä nuoret otetaan mukaan uudenlaisten palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Välillinen vaikutus: Pilottitoimintaan osallistuvien nuorten kiinnostus taidetta, kulttuuria ja luontoliikuntaa kohtaan lisääntyy, mikä avaa heille uusia harrastemahdollisuuksia ja sitä kautta lisää heidän hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Välitön vaikutus: Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon hankkeen kaikissa vaiheissa, ja sukupuolten välistä tasa-arvoa pyritään edistämään. Pilottitoiminnan toteutuksessa otetaan huomioon sukupuolten erityisyys (esim. tyttöjen ja poikien erilaiset oppimisen tavat, erilaiset syrjäytymisen polut, erilaiset tavat liikkua luonnossa). Samalla pyritään purkamaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä ja tukemaan sukupuolelle ei tyypillisiä koulutus- ja uravalintoja (ks. tarkemmin kohta 13.1.). Välillinen vaikutus: Hankkeeseen osallistuvien palveluverkoston ammattilaisten tietoisuus sukupuolten erityisyydestä lisääntyy, mikä kannustaa heitä ottamaan sen huomioon muussakin toiminnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Välitön vaikutus: Hanke lisää yhdenvertaisuutta kohdistamalla pilottitoimintaa erityisesti muita vähäisemmän koulutus- ja kulttuuripääoman omaaviin nuoriin. Siten tuetaan aliedustettujen ryhmien pääsyä ja osallistumista koulutukseen sekä heidän mahdollisuuksiaan hankkia ammatillista osaamista. Pilottien toteutuksessa otetaan huomioon eri yhteiskuntaryhmien (esim. maahanmuuttajien) elämis- ja arvomaailma. Hanke myös lisää nuorten yhdenvertaisuutta suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Nuoret, joiden työmarkkina-asema on usein suhteellisen heikko, pyritään saamaan entistä motivoituneimmiksi työntekoon ja opiskeluun sekä työllistymään. Välillinen vaikutus: Hanke kannustaa palveluverkoston ammattilaisia ottamaan yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden huomioon muussakin toiminnassa.
Kulttuuriympäristö 5 5
Välitön vaikutus: Luonnonympäristöön kohdistuvan, luontoliikuntaa edistävän pilottitoiminnan järjestäminen edistää virkistysalueiden kestävää käyttöä. Alueiden historia ja kulttuuriperintö otetaan huomioon pilottien toteutuksessa. Erityistä huomiota kulttuuriperintöön kiinnitetään ekososiaaliseen lähestymistapaan perustuvassa pilotissa. Välillinen vaikutus: Luontoon perustuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus lähialueen virkistysalueista sekä kiinnostus liikkua alueilla lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan alueiden suojelemiseen sekä kasvattaa myönteistä alueidentiteettiä.
Ympäristöosaaminen 8 7
Välitön vaikutus: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on auttaa nuoria kasvamaan kestävän yhteiskunnan jäseniksi. Tavoitteen toteutumista edesauttaa mm. luonnonympäristöön kohdistuva pilottitoiminta, jossa lisätään nuorten kiinnostusta ympäristöä kohtaan. Välillinen vaikutus: Luontoon kohdistuvaan pilottitoimintaan osallistuvien nuorten tietoisuus luonnosta sekä kiinnostus luonnossa liikkumista kohtaan lisääntyy, mikä voi vahvistaa heidän haluaan luonnon suojelemiseen ja ympäristövastuullisuuteen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Mun juttu - meidän tulevaisuus -hankkeen toiminnat jakautuivat kolmeen polkuun, jossa ensimmäisessä autettiin nuorta löytämään oman juttunsa: tunnistamaan, tiedostamaan ja kehittämään omaa osaamistaan ja potentiaaliaan. Toisessa polussa luotiin kohtaamismahdollisuuksia monialaisen nuorten parissa työskentelevän palveluverkoston kesken, opittiin uusia taiteen, luonnon, liikunnan, median ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmiä. Kolmas polku tuotti tutkimustietoa nuorten arvo- ja elämismaailmasta sekä nuoriin kohdistuvien pilottien vaikuttavuudesta.

Hankkeen toimenpiteisiin osallistui noin 1000 nuorta ja 300 ammattilaista. Valtakunnallisesti osallistujia oli useilla paikkakunnilla: Lahti, Heinola, Hamina, Helsinki, Kajaani, Kokkola, Raahe ja Seinäjoki. Sisällöllisesti toiminta oli monipuolista. Hankkeessa järjestettiin matalan kynnyksen luontoretkiä lähiluonnossa ja kevyttä patikointia. Toisaalta tarjottiin ekososiaalisia menetelmiä, kuten hyötypuutarhatoimintaa, tuunausta sekä ITE-taidetta. Seikkailu- ja elämyspedagogiikan menetelmät olivat keskiössä melonta-, kalliokiipeily- ja yön yli vaelluksilla. Liikuntapilotit sisälsivät lajikokeiluja, luonnossa liikkumista, parkouria, trikkausta. Taidepajojen sisältö oli laaja kattaus improvisaatiota, musiikkia ja kierrätysdesignia. Mediapajoissa fokuksessa oli osallistava mediakasvatus ja pajoissa opeteltiin dokumentointia, lyhytelokuvan ja videoiden tekoa.

Ammattilaisille oli tarjolla verkostojen luomista, kehittäjäryhmiä, ammattilaisten foorumeja, yrittäjyyskasvatusta, yrittäjyyspolun rakentamista nuorille ja uutta pedagogiikkaa ammattilaisille. He saivat myös uusia välineitä nuorten ohjaukseen ja mentorointiin, muun muassa luonnon hyödyntämiseksi oppimisympäristönä ja vaihtoehtoisen radikaalin pedagogiikan käyttämiseksi nuorisotyössä. Tutkijat osallistuivat pajoihin, erityisesti luontoretkiin, joissa he käyttivät osallistuvan toimintatutkimuksen menetelmiä, tekivät osallistuvaa havainnointia retkien aikana ja haastattelivat nuoria heidän kokemuksistaan. Hankkeessa luotiin nuoria ohjaavien ammattilaisten välille yhteistyötä ja uusia yhteisiä toimintamalleja muun muassa nuorten ohjaamiseksi yrittäjyyteen.

Hankkeessa karttui teoriaa, tutkimusta ja kartoituksia, muun muassa myönteisen tunnistamisen menetelmät tutuiksi ammattilaisille, kertyi myös tietoa nuorten yksinäisyyden kokemuksista. Luontopajojen vaikuttavuudesta saatiin arvokasta tutkimustietoa, samoin yleisemminkin luonnon hyvinvointivaikutuksista. Luonto oppimisympäristönä tuli tutuksi ja esimerkiksi Lahdessa tehtiin Lahden koulujen lähiluontoalueiden kartoitus. Toisaalta taidepajojen ja taiteellisen prosessin merkityksellisyydestä ja toimivuudesta tuli uusia näyttöjä.

Konkreettisina tuloksina syntyivät nuorilta nuorille -toimintamalli, nuorten tekemä lyhytelokuva Mun juttu, Tässä mä olen -teos hankkeen tuloksista, yrittäjyyskasvatusverkosto, yrittäjyyspolku nuorille, kehittäjäverkosto-konsepti Kainuussa, luonto oppimisympäristönä -verkosto, museon ja nuorisotoimen kehittämiskonsepti Kajaanissa, Mun juttu -musiikkipajatoiminnan vakinaistaminen Haminassa.

Hankkeessa toteutettiin Padasjoen luonnossa yhteinen vaellusretki, joka oli hankkeessa kertyneen tiedon ja kokemusten huipentuma sekä tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen luonteva foorumi. Päätösseminaari puolestaan loi kattavan kuvan hankkeen toiminnoista ja toi myös mielenkiintoista uutta pedagogista ajattelua nykyisen Z-sukupolven kohtaamiseen.