Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20357

Hankkeen nimi: NÄKYMÄTTÖMÄT - Nuorten digitarinat

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3 A

Puhelinnumero: 02 330 000

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Rouhelo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.rouhelo(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-3550 826

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän yliopisto, 0245894-7
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, 2539767-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

NÄKYMÄTTÖMÄT - Nuorten digitarinat -hankkeessa syntyy monialaisen asiantuntijaryhmän kehittämä nuorten osallistumista ja osallisuutta tukeva toimintamalli, joka kiinnittyy nuorten arkiseen kokemusmaailmaan ja sen ilmiöihin. Toimintamalli hyödyntää nuorten monimediaisuutta, kykyjä ja taitoja hyödyntää erilaisia digitaalisia palveluja ja sisältöjä sekä taiteen ilmaisumuotoja itseilmaisussa. Nykyisessä nuorison syrjäytymisen tilanteessa tarvitaan uudenlaisia nuoren elinympäristössä ja todellisessa elämässä näkyviä toimintamalleja, joilla ehkäistään syrjäytyminen ja tuetaan nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan edistämällä nuorten toimintakykyä ja osallisuutta omassa elinympäristössään.

Päätavoitteina hankkeessa ovat 1) nuorten itseilmaisutaitojen ja -valmiuksien kehittäminen sekä positiivisen tulevaisuusajattelun herättäminen 2) Nuorten koulutus- ja työuralta syrjäytymisen ehkäiseminen ja yhteiskunnallisen osallisuuden tukeminen kirjastoissa toteutettavan toiminnan avulla sekä 3) Nuorisotyön toimijoiden ja kirjastoammattilaisten yhteistyön vahvistaminen nuorten kohtaamisessa, osallisuuden edistämisessä ja toimintavalmiuksien tukemisessa.

Nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseksi hankkeessa kehitetään nuorten toimijuutta ja itseilmaisutaitoja tukeva toimintamalli (TOIVO), joka sisältää 1) omaelämäkerrallisia kerrontatapoja ja menetelmiä sekä 2) taiteellisten ilmaisukeinojen yhdistelmiä, jotka tukevat työ- ja koulutuspaikan hakemisessa tarvittavien tekstitaitojen kehittymistä. Työpajoja järjestetään nuorille kaikilla osatoteuttajapaikkakunnilla. Lopputuloksena työpajoista syntyy monimediaisia teoksia, jotka kuvaavat nuorten omaa elämäntilannetta ja tulevaisuuden tavoitteita. Työpajoissa syntyneet teokset julkaistaan ja tuodaan esiin nuorten ehdoilla yhteistyössä kirjastojen ja nuorisotoimen kanssa. Teokset julkaistaan nuorten käyttämillä digitaalisilla foorumeilla, jotka tukevat julkaisua vastavuoroisena, sosiaalisena prosessina ja kannustavat vuorovaikutukseen, kommentointiin ja palautteen antamiseen.

Hankkeen alussa toteutetaan koulutustarvekartoitus osallistuvien kirjastojen henkilökunnalle. Tämän kartoituksen perusteella suunnitellaan ja järjestetään kolmiportainen koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena on edistää kirjastoammattilaisten kykyä kohdata syrjäytyneitä ja syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, kehittää nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta tukevaa toimintaa kirjastoihin sekä hyödyntää erilaisia mediasisältöjä ja taidemuotoja toiminnassa.

Hankkeen osatoteuttajien, Turun AMK:n, Seinäjoen AMK:n ja Jyväskylän yliopiston vastuulla hankkeen toteutuksessa on TOIVO-toimintamallin kehittämisprosessi, arviointi ja levittämistoimenpiteet yhteistyössä kohderyhmien kanssa. Hankkeen yhteistyökumppanien, Turun, Seinäjoen ja Jyväskylän kirjastojen ja nuorisotyön toimijoiden tehtävänä on toimia kohderyhmänä olevien nuorten tavoittajina ja osallistajina sekä tarjota toimintaympäristö ja testausalusta toimintamallin kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat koulutus- ja työuralta syrjäytyneet ja syrjäytymisuhan alaiset nuoret. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös hankkeeseen ja sen toimenpiteisiin osallistuvien kirjastojen henkilöstö.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat valtakunnallisella tasolla kirjastojen ja nuorisotyön henkilöstö ja nuorten parissa toimivien järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden henkilöstö. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alaisten nuorten perheet ja lähipiiri. Lisäksi välillisiin kohderyhmiin kuuluvat kirjasto- ja tietopalvelualan, taidealan sekä luovan kirjoittamisen opiskelijat ja opetushenkilöstö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 588

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 363 823

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 463 235

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 454 779

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 400

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Valmisteluvaiheessa on tehty pienimuotoinen selvitys mm. syrjäytyneiden nuorten sosio-ekonomiseen tilanteeseen ja perhetaustaan liittyen, ml. sukupuolinäkökulma. Taustatyössä on hyödynnetty mm. Tilastokeskuksen tutkimuksia ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n selvityksiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Perinteisesti naisvaltaisella kirjastoalalla toimittaessa pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan sukupuolinäkökulma tarjoamalla kohderyhmälle sukupuolinäkökulmasta tasa-arvoinen toimijajoukko (kirjaston ja nuorisotyön toimijat). Tekniikkaan ja sen käyttöön (mediaympäristöt, nuorten digitaalinen osaaminen) liittyen huomioidaan molempien sukupuolten tarpeet siten, että toiminnan suunnittelu aloitetaan kohderyhmän tarpeista ja aiemmasta osaamisesta käsin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat tasapuolisesti sekä naisiin että miehiin, joille tarjotaan tasa-arvoiset osallistumisen mahdollisuudet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen toiminnassa huomioidaan vastuullisen kuluttamisen näkökulmat ja hyödynnetään aineettomia palveluja ja hyödykkeitä. Materiaalihankinnoissa huomioidaan vastuullisuus ja hankittavien tuotteiden ekologisuus ja hiilijalanjälki.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen koulutusosioissa hyödynnetään etäyhteyksiä, mikä vähentää matkustamisesta aiheutuvia päästöjä. Hankkeen toimenpiteissä hyödynnetään sähköistä verkkoympäristöä ja digitaalisia materiaaleja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Hankkeen toimenpiteissä hyödynnetään sähköisiä digitaalisia sisältöjä sekä verkossa toteutuvaa tuottamista, julkaisua ja jakamista. Hankkeessa tuotettu materiaali kootaan sähköiseen verkkoympäristöön, mikä vähentää painotuotteiden määrää ja tavaroiden kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Sähköiset palvelusisällöt ja sosiaalinen media tukevat vähäpäästöistä vuorovaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 1
Työllisyyden edistyminen, nuorten kouluttautuminen ja hakeutuminen työelämään edistävät paikallista työllisyyttä ja elinkeinorakenteen myönteistä kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 1
Kehitettävät digitaaliset sisällöt perustuvat aineettomuuteen ja verkkopohjaisiin materiaaleihin. Hankkeen tuottama toimintamalli ja siihen liittyvät nuorten itseilmaisun tuotokset ovat aineettomia tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen toiminnassa pyritään välttämään matkustamista ja hyödynnetään etäyhteyksiä. Matkustamisen välttämiseksi hyödynnetään verkkotyöskentelyalustaa, videoneuvottelua, viestipalveluja ja sosiaalista mediaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 1
Hankkeen toimenpiteet ja kehitettävä toimintamalli tukevat nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja osallistumisen valmiuksia sekä edistävät elämänhallinnan taitoja. Hanke edistää kohderyhmän tasa-arvoisia mahdollisuuksia työ- ja koulutusuralle hakeutumiseen, vähentää elinympäristön olosuhteiden eroista johtuvaa eriarvoistumista ja tukee nuorten yhdenvertaisuutta yhteiskunnallisessa integroitumisessa.
Tasa-arvon edistäminen 3 2
Hankkeen toimenpiteet ovat avoimia kaikille kohderyhmään kuuluville. Toimenpiteillä pyritään tukemaan heikoimmassa asemassa olevien, syrjäytymisuhan alaisten ja yhteiskunnallisesti passiivisten nuorten osallistumista ja voimaantumista. Toimenpiteet tukevat nuorten tasa-arvoisten osallistumismahdollisuuksien kehittymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Toiminnalla tuetaan nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen osallistumiseen perheen sosio-ekonomisesta taustasta huolimatta. Toimilla pyritään vähentämään nuorten kieli- ja kulttuurierojen sekä taloudellisen tilanteen vaikutuksia yhteiskunnallisen osallistumisen ja oman elämän suuntaamisen mahdollisuuksiin.
Kulttuuriympäristö 3 1
Toimenpiteillä tuetaan paikallisen kulttuurin säilymistä ja esille nostamista sekä kohderyhmän maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen kotimaan kulttuurin hyödyntämistä voimaannuttamisessa. Hankkeessa hyödynnetään paikalliskirjastojen kulttuuriympäristöön liittyvää osaamista, aineistoja ja materiaaleja. Hankkeessa tuetaan laaja-alaisen kulttuurin käsitettä, joka kattaa myös sähköiset ja digitaaliset sisällöt.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Kirjoita tiivistelmä hankkeesta, sen toteutuksesta ja tuloksista koskien koko hankkeen kestoa. Tiivistelmä julkaistaan rakennerahastojen tietopalvelussa.

Näkymättömät – Nuorten digitarinat –hanke (2015-2018) keskittyi yhteiskunnan ulkokehälle ajautumassa olevien nuorten (15-29-vuotiaat) tavoittamiseen, osallistamiseen sekä avaamaan ja kehittämään yleistä kirjastoa heille yhdeksi väyläksi yhteiskuntaan. Hanke käynnisti kirjastojen ja eri sektoreiden nuorisotoimijoiden verkostojen luomisen ja liitti yleisen kirjaston yhdeksi toimijaksi osallistajien rinkiin. Nuoria hanke houkutti kirjastoihin taide- ja medialähtöisten omaelämänkerrallisten pajojen kautta. Lisäksi hankkeessa sovellettiin menestyksekkäästi mielenkiintolähtöistä työskentelyä, joka palvelumuotoilua mukaillen kehitti kohderyhmän kanssa heitä kiinnostavia palveluita kirjastoon.

Turun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen sekä Jyväskylän yliopiston toteuttama Näkymättömät-hanke kehitti toimintamallin, josta rakennettiin verkkopohjainen käsikirja, joka löytyy osoitteesta www.kerrotarina.fi. Käsikirja on käytännönläheinen ja konkreettinen ohjeistus niille toimijoille, jotka haluavat yhteyden yhteiskunnan marginaaliin ajautumassa oleviin nuoriin. Topit-käsikirja antaa konkreettisia työkaluja räppi-, sarjakuva-, digitarina- tai luovan kirjoittamisen pajaan sekä mielenkiintolähtöiseen työskentelyyn.

Hankkeen tärkeä elementti oli eri toimijoiden kohtaaminen konkreettisen toiminnan ympärillä. Topit-mallin yhteiskehittely ja testaus sekä eri toimijoille järjestetyt koulutukset auttoivat yhteiskunnan toimijoita löytämään heitä yhdistävän työmuodon. Erityisesti nuorisotoimijoille ja kirjastolaisille suunnattu yhteinen koulutus rohkaisi toimijoita vuorovaikutteiseen yhteistyöhön sekä miettimään yhteisiä ratkaisuja yhä lisääntyvissä yhteistiloissa.

Näkymättömät-hanke onnistui nostamaan yhteisöistä vetäytyvät nuoret yleisen kirjaston agendalle ja antoi työkalun, kuinka kirjasto tavoittaa ja taidelähtöisen toiminnan kautta saa vuorovaikutuksellisen yhteyden nuoreen. Näille nuorille yleinen kirjasto on ollut vieras eivätkä he ole kokeneet, että yleinen kirjasto palvelisi heitä, vaan niitä muita, jotka lukevat, ovat kiinnostuneita kirjallisuudesta, kulttuurista ja oppineisuudesta. Hankkeen toimenpiteiden ansiosta kirjastossa ryhdyttiin aktiivisesti rakentamaan luomaan yhteyttä nuoriin, luomaan verkostoja muihin yhteiskunnan toimijoihin sekä kehittämään kirjastolaisten osaamista.