|
|
|
Hankekoodi: S20358
Hankkeen nimi: Siirtymät sujuviksi (SISU) kohti ammattia ja työelämää joustavissa alueellisissa verkostoissa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2015 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0212371-7
Jakeluosoite: Tulliportinkatu 3
Puhelinnumero: 013 244 200
Postinumero: 80130
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.riveria.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Sallinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää koulutuksen järjestäjien sisäisiä ja keskinäisiä henkilökohtaistamisen toimintatapoja ja malleja, jotka mahdollistavat erilaisille oppijoille yksilöllisiä opintopolkuja ja joustavia, oikea-aikaisia koulutuksellisia siirtymiä ja jotka ennaltaehkäisevät koulutuksen keskeyttämistä ja tukevat työllistymistä. Koulutuksen järjestäjien yhteistyön tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa.
Tavoitteena on
- kehittää henkilökohtaistamisen käytäntöjä,
- rakentaa yksilöllisiä ja eriytyviä koulutus- ja työllistymispolkuja,
- mallintaa koulutuksellisia siirtymiä,
- joustavoittaa koulutuksellisia rakenteita,
- järjestää aiempaa vahvempia ohjauksellisia ja erityispedagogisia tukitoimia siirtymien tueksi sekä
- tukea opiskeijoiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen ammatillinen tutkinto.
Hankkeessa suunnitellaan sujuva toimenpidemalli ammatillisen koulutuksen sisälle, jotta opiskelija voi siirtyä koulutusalalta toiselle sekä koulutusmuodosta toiseen. Kehitetään ohjauksellisia toimintatapoja ja välineitä, joilla varmistetaan, että opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Kuvataan ja selkiytetään henkilöstön sisäinen työn- ja vastuunjako siirtymävaiheissa. Luodaan ohjauksellinen ja pedagoginen toimintamalli, joka kehittää koulutuksen läpäisyä ja ehkäisee keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä tukee aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Hankkeessa syntyy toimintamalli sujuvien siirtymien toteuttamiseksi koulutusalalta toiselle sekä valmentavaan koulutukseen ja sieltä ammatilliseen koulutukseen sekä erilaisten koulutusmuotojen välillä. Kyse on koulutusrakenteiden sisäisestä kehittämisestä ajankohtaisten uudistusten edellyttämällä tavalla. Kehittämistyö tukee opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön perustyötä tarjoamalla lisätukea ja -resurssia keskeyttämisen ehkäisyyn ja sujuvien koulutuksellisten siirtymien rakentamiseen. Hankkeen taustalla on tarve löytää joustavia opintopolkuja niihin tilanteisiin, joissa opiskelija on aloittanut opinnot mielestään väärällä opintolinjalla, eikä hänellä ole motivaatiota jatkaa kyseisellä alalla. Taustalla on tarve löytää uusia menetelmiä myös niihin tilanteisiin, joissa opiskelijan runsaat poissaolot vaikeuttavat opintojen etenemistä, opiskelijan elämänhallinnan ongelmat ovat kasvaneet ja opiskelijan opiskelukykyisyys on laskenut.
Ammatillisen reformin astuessa voimaan 1.1.2018 on tärkeää juurruttaa hankkeessa tuotettuja toimintamalleja koulutuksenjärjestäjien toimintaan. Kehitetyt valtakunnalliset toimintamallit vastaavat reformin aiheuttamiin haasteisiin. Jatkuvan haun korostuessa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa huomioidaan siirtymävaiheen ohjauksen tarpeet. Ammatillisen koulutuksen yhtenäistyessä siirtymävaiheiden toimintamallien dokumentointi ja levittäminen valtakunnallisesti korostuu hankkeen toiminnassa.
Hankkeen kumppaneita ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), Oulun seudun ammattiopisto (OSAO), Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (Sedu) sekä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat opiskelijat, jotka tarvitsevat sujuvia koulutuksellisia siirtymiä voidakseen edetä yksilöllisillä opintopoluilla joustavasti ja oikea-aikaisesti.
Kohderyhmänä ovat lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostossa toimivat opettajat, ohjaajat ja opiskeluhuoltohenkilöstöön kuuluvat, joiden osaamista hankkeessa kehitetään.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat muut koulutuksenjärjestäjät, joiden kanssa hankeverkosto on yhteistyössä sekä työnantajat, jotka saavat hankkeen toimenpiteiden ansiosta osaavaa työvoimaa.
Lisäksi hankkeen hallinnoijan muu tuki- ja opetushenkilöstö.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 097 328
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 073 777
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 371 660
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 342 221
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Oulunkaaren, Rauman, Porin, Joensuun, Keski-Karjalan, Koillismaan, Seinäjoen, Järviseudun, Oulun, Pielisen Karjalan
Kunnat: Rauma, Lapua, Oulu, Kempele, Pori, Lappajärvi, Outokumpu, Nurmes, Ulvila, Muhos, Ähtäri, Seinäjoki, Joensuu, Kurikka, Taivalkoski, Lieksa, Ilmajoki, Pudasjärvi, Kitee, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 67
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 27
Suunniteltu: 763
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Syrjäytymisen ehkäiseminen on kestävän kehityksen mukaista toimintaa, joka ilmenee vähenevänä palvelutarpeena ja sitä kautta luonnonvarojen säästymisenä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hankkeen palavereissa, hankehenkilöstön seminaareihin ja koulutuksiin osallistumisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksiä, mikä vähentää matkustamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Palvelujen tarpeen väheneminen vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
| Luonnon monimuotoisuus säilyy. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Sähköisten ohjaus- ja oppimisympäristöjen käytön lisääminen vähentää ympäristöpäästöjä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Joustavien koulutussiirtymien mahdollistaminen lisää koulutuksen läpäisyä ja ehkäisee keskeyttämistä ja syrjäytymistä. Joustavien koulutus- ja työelämäsiirtymien myötä saadaan myös kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja työelämään ja työllisyyteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään sähköisiä ohjaus- ja oppimisympäristöjä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| Hankkeessa kehitetään sähköisiä ohjaus- ja oppimisympäristöjä, jotka parantavat osallistumismahdollisuuksia harvaanasutuilla seuduilla (ilman matkustamisttarvetta). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa vahvistetaan opiskelijoiden koulutukseen kiinnittymisen edellytyksiä kehittämällä koulutuksellisia siirtymävaiheita (ml. ohjausta, pedagogiikkaa) huomioiden opiskelijoiden osaaminen ja hyvinvointi. Kehittämistyötä tehdään kiinniteässä poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Läpäisyn tehostaminen pienentää keskeyttämisen ja syrjäytymisen riskiä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja opiskelijoiden yhdenvertaisia koulutuksellisia mahdollisuuksia. Hankkeessa pyritään purkamaan etenkin alueellisuuden, sukupuolen ja etnisen taustan eriarvoistavia vaikutuksia kouluttautumisessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja opiskelijoiden tosiasiallisia yhdenvertaisia koulutuksellisia mahdollisuuksia. Hankkeessa pyritään purkamaan etenkin alueellisuuden, sukupuolen ja etnisen taustan eriarvoistavia vaikutuksia kouluttautumisessa. Nämä toimet edistävät myös yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja opiskelijoiden yhdenvertaisia koulutuksellisia mahdollisuuksia,mikä vahvistaa ja monipuolistaa myös paikallista kulttuuriympärstöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa kehitetyt sähköiset ohjaus- ja opetusympäristöt lisäävät ympäristötietoisuutta ja -osaamista. Hankkeessa huomioidaan myös haja-asutusalueiden erityishaasteita kouluttautumisessa. Nuorten kouluttautuminen edistää ympäristöosaamista. | ||
Hankkeen toiminta käynnistettiin neljällä tasolla: valtakunnallisesti, koulutuksen järjestäjien, oppilaitoksien/yksiköiden ja opiskelijoiden kanssa. Hankkeessa kehitetyissä toimintamalleissa ja menetelmissä pidettiin tärkeänä soveltuvuutta käytännön työhön ja oppilaitosten toimijoiden sekä opiskelijoiden arkeen. Kehittämistyö on tukenut opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön perustyötä, mallintanut yksilöllisiä opiskelupolkuja, joita siirtymävaiheet aina luovat opiskelijalle, ja toiminut tiiviissä yhteistyössä VALMA-koulutuksen sekä verkostotyön sidosryhmien kanssa. Tuloksellisena tavoitteena on ollut tukea koulutussiirtymiä, erityisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien sisäisiä siirtymiä, mahdollistaa yksilöllisiä opiskelupolkuja ja kehittää ohjauksellisia toimintatapoja siirtymien näkökulmasta sekä lisätä koulutuksen järjestäjien henkilöstön ohjausosaamista.
Ohjauksellinen toimintamalli sisäisiin siirtymiin saatiin mallinnettua kehittämällä toimintamallia läheisessä yhteistyössä kohderyhmän ja keskeisten sidosryhmien kanssa, koulutuksen järjestäjien käytäntöihin osallistuen sekä pilotoiden koulutussiirtymiä hankeaikana. Tuloksena saatiin sisäisen siirtymän toimintamalli, missä opiskelijoiden osallisuutta ja siirtymävaiheen onnistumista tuetaan ohjauksellisesti ja pedagogisesti. Toimintamalliin kehitettiin hankkeen toiminta-aikana rahoitusmalli ja tietotekninen toteutus tukemaan siirtyvän opiskelijan tietojen siirtoa. Hankkeessa todettiin ohjauksellisen toiminnan ja koulutustietoisuuden tärkeys siirtymävaiheiden onnistumisessa. Hankkeen valtakunnallinen, jokaisen koulutuksen järjestäjän käyttöön kehitetty, sisäisen siirtymän toimintamallinnus sisältää siirtymävaiheen ohjauksen, siirtymäajalle henkilökohtaistamisen, ja opiskelusuunnitelman tekemisen sekä koulutustutustumisen yhdelle tai useammalle koulutusalalle, missä vertaistuen avulla tutustutaan mahdolliseen tulevaan tutkintoon. Sisäisen siirtymän toimintamallissa on todennettuna myös opiskelijan mahdollisuus ns. luopua siirtymästä ja jatkaa nykyistä tutkintoa. Opiskelijan osaaminen siirtymävaiheen ajalta on tarkoitus tunnistaa ja tunnustaa niin jatkettaessa nykyistä tutkintoa kuin siirryttäessä toiseen tutkintoon. Sisäisten siirtymien toimintamallia kehitettäessä koulutuksellisten siirtymien haasteita ja riskitekijöitä tai kehittämiskohteita kartoitettiin käytännön toiminnoissa, taloudellisissa mittareissa, organisaation rakenteissa ja käytettävissä tietojärjestelmissä.
Siirtymiä tukevia ohjauksellisien menetelmien ja työkalujen toimintamalleja kehitettiin yhteistyössä ohjaushenkilöstön ja alueiden kehittämishankkeiden kanssa, jotta tarpeisiin saatiin vastattua ajankohtaisesti ja käytännön työskentelyn hyödyt huomioiden. Riskitekijöihin myös siirtymävaiheissa lukeutuu opiskelijan kiinnittyminen opintoihin ja opiskeluyhteisöön. Opintojen aloitusvaiheen tärkeys on ollut nähtävissä niin yleisesti kuin siirtymien yhteydessä. Hankkeessa on oltu kehittämässä myös orientaatiovaihetta opiskeluun, opintojen aloitusvaiheen tiedonsiirtoa sekä hakeutumisen työnjakoa. Hankkeen työskentelyssä hankeverkoston sopiva maantieteellinen laajuus toi lisäulottuvuutta hankkeen kehittämistyöhön ja valtakunnalliseen levittämiseen. Hankeverkoston laajuus monipuolisti toteuttajien toisiltaan oppimista erilaisten hyvien käytänteiden kautta. Kehittämistyössä hyödynnettiin myös laajempaa hankeverkostoa. Kehittämistyöhön ja toimintamalleihin saatiin näkemyksiä yhteistyöstä eri kehittämishankkeiden kanssa sekä Zoomi-koordinointihankkeen ja Saku ry:n järjestämistä arviointitilaisuuksista.
Hankkeen suunnitelma- ja alkuvaiheessa ei ollut ammatillisen koulutuksen ajankohtaisista muutoksista, kuten reformista, tietoa. Hankkeen toimintaa ja tavoitteita muokattiin reformin mukaisiksi. Ammatillisen koulutuksen muutokset otettiin kehittämistyössä huomioon, vaikka muutokset toivatkin haasteita osan tavoitteista toteuttamiseen. Hankkeessa tuotetut toimintamallit vastaavat reformin tarpeisiin ja lopulta hankkeen toiminta edesauttoi koulutuksen järjestäjien käytänteitä reformin tuomia muutoksia ajatellen. Hankkeessa tuotetut ja arvioijaraadin arvioimat toimintamallit ovat saaneet hyvät arvioinnit nimenomaan reformin mukaisuudesta ja soveltamisesta muokkautuvaan ammatilliseen koulutukseen.
Hankkeen toiminnan kautta sisäisten siirtymien ja ohjauksen tarpeellisuuden ymmärtäminen siirtymien lisäksi myös koulutuksen hakuvaiheessa ja aikana on lisääntynyt. Hankkeen toimijat osallistuivat konsultoivassa roolissa uusien hakeutumisväylien kehittämiseen siirtymien näkökulmasta, vaikka hakeutuminen ei ollut hankkeen kärkitavoitteissa. Siirtymävaiheen toimintamallien laajentaminen jatkuvan haun prosesseihin on yksi mahdollinen lisäulottuvuus hankkeen kehittämistyölle.