Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20359

Hankkeen nimi: Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus AVOT

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 30.11.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Jakeluosoite: Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea

Puhelinnumero: 02 333 6330

Postinumero: 20014

Postitoimipaikka: Turun yliopisto

WWW-osoite: http://brahea.utu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAKANURMI SATU ANNELE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.hakanurmi(at)utu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 023336473

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 1006550-2
Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9
Åbo Akademi, 0246312-1
Yrityssalo Oy, 2237179-3
Helsingin yliopisto, Avoin yliopisto, 0313471-7
Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, 0115776-3
Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, 2454377-1
Jyväskylän yliopisto, 0245894-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on rakentaa kasvu- ja rakennemuutosalojen osaamistarpeisiin avoimen korkeakouluopetuksen kestävä toimintamalli. Hanke edistää avoimen korkeakouluopetuksen työelämälähtöisyyttä ja kehittää tähän sopivan ketterän toimintamallin. Toimintamallia kehitetään iteratiivisesti kolmen alakohtaisen pilotin sekä näiden arvioinnin avulla. Hankepartnereina on kolme ammattikorkeakoulua, viisi yliopistoa ja elinkeinoyhtiö, mutta hankkeen aikana tehdään yhteistyötä kaikkien avointa korkeakouluopetusta järjestävien korkeakoulujen kanssa. Keskeisiä kumppaneita toimintamallin kehittämisessä ovat työelämän keskusjärjestöt Akava, EK, KT, SAK, STTK, Suomen yrittäjät sekä alueelliset yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot. Kyse on olemassa olevan koulutusjärjestelmän eli avoimen korkeakouluopetuksen tehostamisesta kasvu- ja rakennemuutosalojen osaamistarpeiden suuntaisesti. Avoimen korkeakouluopetuksen tavoitteena on hankkeen aikana verkostoitua paremmin työelämän kanssa, profiloitua yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vahvuusalueilla sekä järjestää ohjausta ja opetusta asiakaslähtöisemmin. Mallinnus käynnistyy hyvien käytäntöjen kansallisella ja kansainvälisellä kartoituksella sekä ammattijärjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Pilotit toteutetaan ICT-, sote- ja biotalous-ympäristö –aloilla. Pilottialoiksi on valittu kasvu- ja rakennemuutosaloja, joiden osaamistarpeisiin voidaan vastata tutkintokoulutuksen sisällöillä ja joiden osaamistarpeet ovat lähivuosina suuret. Pilotoitavat alat ovat erilaisia, jotta toimintamallia kehitetään ja kokeillaan monipuolisesti. Pilotit käynnistyvät osaamistarpeiden selvittämisellä ja olemassa olevan tarjonnan kartoittamisella ja painottuvat sen jälkeen sekä alakohtaisiin erityispiirteisiin että toimintamallin eri puolien kehittämiseen, joita ovat mm. uudet avaukset tarjonnasta tiedottamisessa, opintojen ohjauksessa ja joustavissa oppimisympäristöissä. Hankkeen aikana toteutettaviin pilotteihin osallistuu hankkeen aikana 120-180 opiskelijaa. Kaikkiin pilotteihin liittyy tiiviisti eri vaiheiden arviointi, joiden tuloksia ja kokemuksia käsitellään partnereiden ja yhteistyökumppaneiden yhteisissä seminaareissa. ICT-alalla korostuu jo korkeasti koulutetun kohderyhmän tarpeisiin vastaaminen ja avoimen korkeakouluopetuksen haasteena on järjestää lisää syventäviä opintoja sekä toteuttaa projektityyppisiä opintoja yhdessä yritysten kanssa. Sote-alalla haasteena on osaamisvaatimusten kasvu ja palvelujen digitalisoituminen. Biotalous- ja ympäristöalan opintojen tarjonta avoimessa korkeakouluopetuksessa on muihin aloihin verrattuna vähäistä, joten biotalousalalla painottuu opintotarjonnan koonti osaamiskokonaisuuksiksi yhteistyöverkostona.Näin luodaan toimintaedellytyksiä biotalouden osaamista edellyttävälle liiketoiminnalle alalla jo toimiville ja alalle suuntautuville. Kaikissa piloteissa pyritään mahdollisimman joustaviin toteutustapoihin käyttämällä sekä ohjauksessa että opetuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä. Hankkeen lopputuloksena on toimintamalli, jossa avoimet korkeakoulut ja yliopistot toteuttavat avointa korkeakouluopetusta työelämälähtöisesti yhteistyöverkostona ja eri alojen osaamiskokonaisuuksia tarkennetaan ja uudistetaan säännöllisin väliajoin yhdessä työelämän kumppaneiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

AVOT-hankkeen tavoitteena on kehittää yhteiskunnan varoin toteutettu palvelu vastaamaan paremmin ja tehokkaammin rakennemuutosalojen tarpeisiin suomalaisen osaamisen turvaamiseksi.Hankkeen toiminnot tähtäävät työelämälähtöisen avoimen korkeakouluopetuksen toimintamallin kehittämiseen eli sen ensisijainen kohderyhmä ovat yhteistyökumppanit, joita ovat työelämän keskusjärjestöt, yritykset ja julkisen sektorin toimijat sekä kaikki avointa korkeakouluopetusta Suomessa järjestävät organisaatiot.

Varsinaiseen kohderyhmään hankkeen aikana kuuluvat erityisesti ICT-, SOTE- ja biotalous-ympäristöalojen organisaatiot kuten esim.

• Yrityssalo Oy, Salon alueen yritykset, alueelliset osaajaverkostot (Just do ICT eli ICT-alan työllistymis- ja verkostoitumishanke Turun ja Salon seudulla)
• Pielisen Karjalan kehittämisyhtiö Oy Pikes
• Keski-Karjalan kehittämisyhtiö Keti
• Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek
• Pohjois-Karjalan kauppakamari
• Pohjois-Karjalan yrittäjäjärjestöt
• Kokkolan kaupungin toimijat, muut koulutusorganisaatiot
• Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun laaja yhteistyöverkosto ja työelämäyhteydet maakunnan alueella.
• Lahden Yliopistokampus
• Lahden ammattikorkeakoulu
• Ladec eli Lahden alueellinen kehitysyhtiö
• Lahden seudun cleantech-yritysten keskittymä Niemen kampuksella

Myös muiden alojen organisaatiot ja yritykset ovat osa varsinaista kohderyhmää silloin kuin hankkeen osaamiskokonaisuudet luovat tarvittavaa osaamista yrityksien työntekijöille tai potentiaalisille työntekijöille.

Hankkeen päättymisen jälkeen kohderyhmiä tulee myös muilta kasvu- ja rakennemuutosaloilta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmään kuuluvat työelämässä olevat henkilöt, jotka haluavat parantaa osaamistaan omaehtoisesti joustavammin kuin se olisi mahdollista korkeakoulujen perustutkintojen opiskelijana tai täydennyskoulutuksessa. Hankkeen toteutusvuosina 2015-2018 kohderyhmään kuuluvat lähinnä ICT-, SOTE- ja biotalous-ympäristöalalla jo työskentelevät, alan osaamistaan täydentävät ja aloilta työttömäksi jääneet tai työttömyysuhan alla olevat aikuiset tai näille aloille suuntautuvat, jotka tarvitsevat uutta osaamista työllistyäkseen, varmistaakseen työllisyytensä tai aloittaakseen yritystoiminnan. Myös muilla aloilla työskentelevät esim. asiantuntijatyötä tekevät voivat hakea uusia suuntia uralleen (esim. ICT-insinööristä biotalouden ja ympäristöalojen asiantuntijainsinööriksi).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 970 154

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 969 631

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 187 665

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 187 025

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 105

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 52

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 105

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen pilotit edustavat sekä nais- että miesvaltaisia aloja eli hankkeen tavoitteet eivät ole painottuneet kumpaankaan sukupuoleen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Avoin korkeakouluopetus on kaikilla avointa opetusta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on osaavan työvoiman saaminen rakennemuutos- ja kasvualoille, ihmisten työllistyminen ja yritystoiminnan tukeminen sekä nais- että miesvaltaisilla aloilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 10
Yksi hankkeen painopisteistä on biotalous- ja ympäristöala, jonka koulutusta ja osaamista edistämällä hankkeella on välillisesti merkitystä luonnonvarojen kestävälle käytölle ja vähähiilisen yhteiskunnan edistämiselle.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hankkeen toteutuksessa ja verkostomaisessa koulutusyhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa eli minimoidaan hankkeen ja opiskelun edellyttämä matkustus digitaalisten viestintävälineiden ja oppimisympäristöjen avulla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 5
Hankkeen toteutuksessa ja verkostomaisessa koulutusyhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa eli minimoidaan hankkeen ja opiskelun edellyttämä matkustus digitaalisten viestintävälineiden ja oppimisympäristöjen avulla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 5
Hankkeen toteutuksessa ja verkostomaisessa koulutusyhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa eli minimoidaan hankkeen ja opiskelun edellyttämä matkustus digitaalisten viestintävälineiden ja oppimisympäristöjen avulla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 5
Yksi hankkeen painopisteistä on biotalous- ja ympäristöala, jonka koulutusta ja osaamista edistämällä hankkeella on välillisesti merkitystä luonnonvarojen kestävälle käytölle.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeen toteutuksessa ja verkostomaisessa koulutusyhteistyössä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa eli minimoidaan hankkeen ja opiskelun edellyttämä matkustus digitaalisten viestintävälineiden ja oppimisympäristöjen avulla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 10
Yksi hankkeen painopisteistä on biotalous- ja ympäristöala, jonka koulutusta ja osaamista edistämällä hankkeella on välillisesti merkitystä luonnonvarojen kestävälle käytölle.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 5
Työelämälähtöisyys tarkoittaa osaamistarpeiden kartoittamista ja niihin vastaamista sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Nyt mukana on kolme pilotoitavaa alaa, mutta hankkeen jälkeen alavalikoima laajentuu.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 10
Sekä ICT- että sote-aloilla tuotetaan palveluita verkkoon ja verkossa eli näiden palveluiden määrä tulee lisääntymään kasvaneen digitaalisten palveluiden osaamisen ansiosta.
Liikkuminen ja logistiikka -2 10
Hanketyöskentely edellyttää jonkin verran matkustamista verkostoitumistapahtumiin (1-2 krt/vuosi), mutta pääosa vuorovaikutuksesta ja viestinnästä hoidetaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Välillisesti vaikutukset ovat suotuisammat kun koulutusten toteutuksissa hyödynnetään joustavia osallistumismahdollisuuksia ja uusi osaaminen liittyy biotalouteen ja verkon kautta järjestettäviin sote-palveluihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 9
Matalan kynnyksen osallistuminen ja työelämälähtöiset tutkimukseen perustuvat opinnot luovat sekä yksilöille että organisaatioille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen siten, että yksilöt työllistyvät ja yrityksioin syntyy uutta liiketoimintaa sekä julkiselle sektorille taloudellisesti kestäviä palvelumalleja.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen pilotit edustavat sekä nais- että miesvaltaisia aloja eli hankkeen tavoitteet eivät ole painottuneet kumpaankaan sukupuoleen.Hankkeen piloteissa integroidaan mies- ja naisvaltaisia aloja uudenlaisen osaamisen tuottamiseksi. Tämä tukee myös alalta toiselle siirtymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Avoimen korkeakouluopetuksen tavoitteena on tasa-arvon lisääminen eli opintotarjonta on kaikkien ulottuvilla kohtuullisten maksujen ja joustavien opiskelumahdollisuuksien ansiosta.
Kulttuuriympäristö 0 8
Hankkeen aikana pilotoitavat alat edustavat rakennemuutos- ja kasvualoja, mutta kehitettävää toimintamallia sovelletaan hankkeen jälkeen myös muille aloille kuten luoville aloille ja humanistisille aloille eli vaikutus kulttuuriympäristöön on hankkeen jälkeen merkittävämpi
Ympäristöosaaminen 8 10
Biotalous-ympäristö -osaaminen ovat yksi hankkeessa pilotoivista aloista. Ympäristöosaamisen ja biotalouden integrointi keskenään ja eri aloille lisää ympäristöosaamista ja tuottaa alalle liiketoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ESR-rahoitteisessa Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus -hankkeessa (AVOT-hanke 2015–2018) keskeisenä tavoitteena oli rakentaa avointen korkeakoulujen olemassa olevasta valtakunnallisesta tarjonnasta työelämälähtöisiä osaamiskokonaisuuksia, jotka palvelevat sekä työssä että työttömänä olevia eri alojen asiantuntijoita. Hankkeen toteuttamiseen osallistui kolme ammattikorkeakoulua (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu), viisi yliopistoa (Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi) ja elinkeinoyhtiö (Yrityssalo Oy). Hanketta koordinoi Turun yliopisto.
AVOT-hankkeen lähtökohtana oli luoda kasvu- ja rakennemuutosalojen osaamistarpeisiin vastaava ketterä ja kestävä toimintamalli avoimen korkeakouluopetuksen järjestämiseksi. Osaamiskokonaisuuksia kehitettiin kolmella pilottialalla: 1) biotalous- ja ympäristöalalla 2) sosiaali- ja terveysalalla sekä 3) informaatioteknologia-alalla. Valittujen pilottialojen lähivuosien suuriin osaamistarpeisiin pyrittiin vastaamaan korkeakoulutasoisen tutkintokoulutuksen sisällöillä. Pilotoitavat alat olivat erilaisia, mikä tarjosi mahdollisuuden kehittää ja kokeilla toimintamallia monipuolisesti.
Tässä julkaisussa esitellään hankkeen keskeinen tulos, pilotoinnin ja mallinnustyön kautta syntynyt työelämälähtöisten osaamiskokonaisuuksien suunnittelun ja toteuttamisen toimintamalli. Korkeakoulut voivat hyödyntää mallia rakentaessaan uusia osaamiskokonaisuuksia avointen korkeakoulujen opintotarjonnasta. Toimintamallia kehitettiin koko hankkeen ajan alakohtaisten pilottien ja niiden arvioinnin avulla. Malli sisältää seitsemän vaiheetta, jotka ohjaavat korkeakouluja yhteiseen koulutussuunnitteluun:
1. osaamistarpeiden selvittäminen,
2. yhteistyöverkoston muodostaminen,
3. osaamiskokonaisuuden rakentaminen,
4. käytännön toteutuksen suunnittelu,
5. opintohallinnon ja neuvonnan järjestäminen,
6. markkinointi sekä
7. opetus ja opintojen ohjaus
AVOT-hankkeen verkkosivuilta löytyy toimintamallin verkkopohjainen ja kaikille avoin työkirja http://avottyokirja.fi/. Työkirja soveltuu kaikenlaiseen koulutussuunnitteluun ja toimii hyvänä työvälineenä uusien yhteistyössä toteutettuihin koulutuskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.