Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20362

Hankkeen nimi: Olopiste - Kynnyksetön työtoiminta

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Harjulan Setlementti ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0149617-5

Jakeluosoite: Harjulankatu 7

Puhelinnumero: 03-8725130

Postinumero: 15150

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.harjulan.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erno Hokkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erno.hokkanen(at)harjulan.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 3010 136

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Sylvia-koti yhdistys ry, Kaupunkikylä, 0149830-6
Lahden ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Olopiste - Kynnyksetön työtoiminta -projekti rakentaa ja pilotoi kolmivuotisena hankkeena Lahteen uudenlaisen, erittäin matalan kynnyksen työtoimintamallin, joka on suunnattu työikäisille pitkäaikaistyöttömille, nuorisotakuun piirissä oleville työttömille sekä syrjäytyneille. Alueella tarvitaan uudenlaista paikkaa, jonka maksuttomaan, sanktioimattomaan ja ohjattuun tukitoimintaan yhä kasvava asiakasjoukko voi osallistua voimiensa mukaan ja jonka avulla he säilyttävät ja vahvistavat osallistumistaan yhteiskuntaan, työtoimintakykyään, motivaatiotaan ja hyvinvointiaan. Projektin laadullisena tavoitteena on tarjotun tuen, ja toiminnan kautta sekä voimaantumisen myötä vahvistaa osallistujien yhteiskunnan toimintoihin osallistumisen kykyä, työtoimintakykyä, henkistä jaksamista, motivaatiota ja aktiivisuutta. Hankkeen yhtenä osatavoitteena on myös luoda uudenlainen autenttinen oppimisympäristö opiskelijoille eli tämän asiakaspiirin kanssa tulevaisuudessa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille.

STM:n toteuttamassa Kuntakartoitus-tutkimuksessa (2013) todettiin, että yhteistyötä ja työnjakoa eri toimijoiden välillä pitäisi parantaa. Monen kunnan heikko taloudellinen tilanne rajoittaa palvelujen järjestämistä, ja esimerkiksi työtoimintapaikkoja ei aina ole tarjolla kaikille niitä tarvitseville. Erityisesti asiakkaiden yksilölliseen ohjaamiseen, työtoiminnan seurantaan ja kuntoutumisen edistymisen arviointiin kaivattiin enemmän henkilöresursseja.Tässä projektissa kehitettävä malli vastaa myös tähän haasteeseen vahvistamalla kolmannen sektorin tuottamia palveluja.

Pitkäaikaistyöttömyyden pienentämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi, erityisryhmien aktivoimiseksi sekä työllisyyden vahvistamiseksi on Lahdenkin alueella ollut tarjolla useita, yksittäisiä palveluja ja viime vuosina on aiheeseen liittyen myös toteutettu kehittämisprojekteja. Tilanne on kuitenkin edelleen se, että työttömyystilastoissa muutos positiivisempaan suuntaan ei näy, sillä asiakasmäärät ovat kasvaneet. Ongelmina nähdään sekä varsinaisten työpaikkojen määrän yleinen vähäisyys, tukityöpaikkojen vähyys ja myös työkykyä tukevan välivaiheen (riittävän matalan kynnyksen työtoiminta) palvelujen tarjonnan vähäisyys. Hankkeen suunnitteluvaiheessa tutustuttiin myös erilaisten, jo päättyneidenkin hankkeiden ja muiden toimintojen tuloksiin ja niistä nousseisiin kehittämistarpeisiin. Tällaisia hankkeita olivat Lahdessa mm Linkki-hanke. Linkissä pyrittiin linkittämään työvoiman palvelukeskus Lyhdyn tuettu työllistämistoiminta ja avoimet työmarkkinat jatkumoksi mm. tuetun oppisopimuksen mallin kehittämisellä. Linkkihankkeen arviointiraportissa todettiin, että pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet usein niputetaan homogeenisiksi ryhmiksi vaikka asiakkaiden erilaisuus pitäisi olla toiminnan kehittämisen suunta. Jokaisella on erilainen elämäntilanne. Juuri tästä ihmisten erilaisuudesta johtuen työtoiminnan räätälöintiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

Tämän hankkeen esivalmistelu ja projektisuunnitelman ensimmäinen versio on tehty laajana yhteistyönä mm. Lahden kaupungin työhön kuntoutuksen yksikön, TE-palvelujen, Takataskun ja Harjulan Setlementti ry:n (TYPA-hanke) kanssa jo vuoden 2014 keväänä.Idean kehittäminen ja valmisteluvaihe lähtivät liikkeelle selvittämällä myös muiden alueellisten toimijoiden kokemuksia ja mielipiteitä siitä, millaisia uusia palveluja pitäisi alueelle kehittää palvelemaan yhä kasvavaa työttömien ja syrjäytyneiden asiakasjoukkoa ja miten Harjulan kaltainen kolmannen sektorin toimija voisi niitä jatkossa enemmän tuottaa. Selvitystä tehtiin aluksi maakunnan kehittämisrahoitteisella, pienellä suunnitteluprojektilla joulukuusta 2013 huhtikuuhun 2014 mm. tapaamalla aluetoimijoita ja viranomaisia sekä perehtymällä aikaisempien alueella ja muuallakin toteutettujen, mm. pitkäaikaistyöttömiin kohdistuneiden kehittämishankkeiden johtopäätöksiin sekä raporteissa ja analyyseissä esitettyihin analyyseihin, tilastoihin ja kehittämisehdotuksiin. Hankkeeseen haluttiin riittävän laaja osaamisperusta sekä toteutuksen, että erityisesti suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta ja näin päädyttiin toteuttamaan hanke yhteistyössä. Kohderyhmän tilanne koskettaa kaikkia partnereita (Harjulan Setlementti Ry, Lahden ammattikorkeakoulu Oy, Sylvia-koti yhdistys ry/Kaupunkikylä) ja haluamme sekä yhdessä, että yhteisen alueellisen yhteistyöverkostomme kanssa saada aikaan muutosta, jakaa osaamistamme yhteiseen toimintaan ja löytää myös uusia yhteistyön muotoja.

Projektin aikana käynnistetään kynnyksetön työtoiminta, ja pilotoidaan tämä ensiaskelpalvelu ensimmäisten asiakasryhmien kautta, sekä pyritään vakiinnuttamaan toiminta projektin jälkeiseen aikaan. Tavoitteena on myös, että tarjottujen palvelujen jälkeen jälkeen suurin osa mukaan tulleista asiakkaista on saattaen siirtynyt jatkopoluillaan seuraaviin vaiheisiin esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, työ- ja opiskelukokeiluihin, työllistämistukipaikkoihin, opintojen tai oppisopimusten pariin, muiden tukipalvelujen piiriin tai esimerkiksi osa-aikaiseen työllistymiseen.
Lukumääräisinä tavoitteina projektin aikana on saavuttaa 200 asiakasta osallistumaan tarjottujen palvelujen eri muotoihin. Osallistumiskestot vaihtelevat 1-32 kk eli maksimissaan projektin loppuun. Keskimäärin yksittäinen asiakas on ohjatussa toiminnassa noin 4 kuukautta. Osalle asiakkaista pyritään järjestämään myös pitkäkestoisempaa osallistumismahdollisuutta esimerkiksi vertaistukitoiminnan muodossa. Jatkopolkusuuntaamisen osalta määrälliset tavoitteet täsmennetään syksyn 2015 aikana.

Osallistujille tarjotaan kuukausittain keskimäärin 30 tuntia erilaista ohjattua toimintaa, kuten yksilökeskusteluja, ryhmätilaisuuksia, ammattitutustumisia, ennakoivia terveystapaamisia, virkistäytymistilaisuuksia, vierailijoita ja vierailuja, työkyvyn vahvistamiseen liittyviä teemoja sekä erityisesti sopivassa vaiheessa kullekin tarjottavia jatkopolkumahdollisuuksien kartoittamista yhdessä muiden yhteistyökumppaniorganisaatioiden kanssa. Ohjattujen tuntien kohtuullinen tarjonta ei vaikuta osallistujien työttömyyskorvauksiin. Tämän lisäksi heidän käytössään arkipäivisin tulee olemaan yhteinen tila, "olohuone", jossa on tarjolla informaatiota, keskustelukumppaneita ja muuta tukea. Tavoitteena on, että jokainen osallistuja voimaantuisi osallistumisjaksonsa aikana niin, että osallistuminen toimintaan on aina ajan kuluessa aktiivisempaa. Toimintamuodot ja ohjauksen mallit toteutetaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja suunnitteluun tuleekin mukaan myös asiakasryhmän edustajia.

Kynnyksettömän työtoiminnan tavoite on palvella yhä kasvavaa Lahden ja lähikuntien asiakasjoukkoa, eli niitä, jotka tarvitsevat tarpeeksi matalan kynnyksen mielekästä, sanktioimatonta, tavoitteellista ja motivoivaa työ- ja päivätoimintaa tai joille ei ole löytynyt muualta soveltuvaa työtoimintapaikkaa tai työllistymismahdollisuutta. Syrjäytymisen ehkäisyllä kevennetään myös syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia ja vahvistetaan työvoiman saatavuutta alueella. Kohderyhmän asiakkaille luodaan uusia toimintamahdollisuuksia ja erityisesti uusi paikka, johon voi tulla ilman pelkoa sanktioista. Näin tuetaan lukuisten ihmisten mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan, vahvistetaan arjenhallinnan välineitä ja jaksamista sekä erityisesti voimistetaan ko. asiakasryhmän työelämävalmiuksia.

Tavoitteena projektin jälkeen, pitkällä tähtäimellä on vakiinnuttaa nykyistä alueen palveluntarjontaa täydentävä Kynnyksettömän työtoiminnan palvelu, jonka avulla saadaan yhä kasvavaa syvemmän avun ja tuen tarvitsijoiden joukkoa mukaan tuen piiriin(tavoite noin 100-150/vuosi). Kynnyksettömän työtoiminnan jatkuminen projektin jälkeen on ollut myös hankkeen hallinnoijan, Harjulan Setlementti ry:n tavoitteena jo hankkeen suunnittelun ensi metreistä. Toiminnan jatkaminen projektin jälkeen on kuitenkin riippuvainen rahoitusjärjestelyn onnistumisesta. Näin ollen yksi tärkeimmistä hankkeen aikaisista tehtävistä toiminnan pilotoinnin lisäksi onkin suunnitella ja saada aikaan tarvittava yhteistyö ja rahoitusmekanismi toiminnan jatkamiseksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmäksi on määritelty Lahden ja ympäristökuntien 17-65 vuotiaat pitkäaikaistyöttömät, nuorisotakuun piiriin kuuluvat työttömät ja syrjäytyneet/ syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt.

Kohderyhmän osallistujat ohjautuvat eri kanavien kautta. Näitä kanavia ovat mm. TE-palvelut, Sosiaalitoimi, Nuorisotoimi, seurakunnat, Lyhty, Kuntouttava työtoiminta, Takatasku, alueella toimivat työttömien yhdistykset ja muut tukipalveluja tuottavat toimijat. Asiakkaaksi on mahdollista hakeutua myös suoraan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on alueellinen työelämä ja työorganisaatiot sekä osallistujien omat perheet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 472 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 426 745

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 621 248

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 494 669

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Hollola, Sysmä, Asikkala, Lahti, Padasjoki, Kärkölä, Hartola, Orimattila, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Harjulankatu 7

Postinumero: 15150

Postitoimipaikka: Lahti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toiminta ympäristöanalyysia tehdessä on huomioitu erityisesti Suomessa olevat syvälle juurtuneet sukupuoliroolit ammatinvalinnassa. Tämä huomioidaan toiminnassa monitasoisesti ja hankkeessa pyritään vähentämään sukupuolirooliin sitoutunutta ajattelua. Tilastokeskusken mukaan työttömien miesten osuus on hiukan suurempi, kuin naisten. Tämän oletetaan näkyvän myös hankkeeseen osallistuvien henkilöiden sukupuolijakaumassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Tämä hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti ja lähtökohtaisesti hankkeessa ei toteuteta erilaisia toimia naisille ja miehille. Työttömistä koko Suomessa miehiä on 58%, tämän oletetaan näkyvän osallistujien sukupuolijakaumassa. Joulukuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 98 500. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 57 700 ja naisia 40 900. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 9 100:lla (19 %) ja naisten 6 700:lla (19 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa prosentuaalisesti tasaisesti sukupuolesta riippumatta. Työelämässä naiset tekevät kuitenkin osa-aikaisuuksia ja määräaikaisuuksia enemmän kuin miehet ja jatkopolkuja suunniteltaessa pyritään tasaamaan tätä työsuhteisiin liittyvää eroa. Hankkeen tavoitteena on lisätä osallistuvien henkilöiden aktiivisuutta ja motivaatiota työnhakuun liittyen. Tavoitteet ovat samat sukupuolesta riippumatta. Tutkimusten mukaan sukupuoliroolit ovat syvälle juurtuneet niin koulutus- kuin työmarkkinoilla. Sukupuolen mukainen työnjako estää naisten ja miesten osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen työelämässä. Jako naisten ja miesten aloihin elää vahvana ja hankkeessa on välillisenä pyrkimyksenä purkaa sukupuolten välistä segregaatiota Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon sukupuolten erot ja erilaiset kiinnostuksen kohteet työelämässä. Toimintaan räätälöidään kiinnostuksen kohteiden mukaan kuitenkin niin, että rohkaistaan miettimään ammattialoja yli sukupuolirajojen. Näin pyritään purkamaan sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja saavuttamaan mahdollisimman tasa-arvoiset jatkopolut sukupuolesta riippumatta. Hankkeen henkilökunta kiinnittää huomiota omaan toimintaan ja ohjaukseen, jotta asiakkaita kohdellaan tasa-arvoisesti sukupuolesta, persoonallisuudesta tai etnisestätaustasta riippumatta. Hankkeen lähtövaiheessa selvitetään kiinnostuksen kohteita, joita tilastoidaan myös sukupuolten mukaan. Hankkeessa seurataan työllistymisen etenemistä ja erilaisiin jatkopolkuihin hakeutumista myös sukupuolen mukaan. Jatkopolkuja verrataan lähtötilanteen kyselyihin ja näin saadaan tietoa myös hankkeen vaikutuksista streotypiseen ajatteluun. Ohjausryhmään ja hankkeen henkilökuntaan pyritään ottamaan molempia sukupuolia tasapuolisesti. Koska sosiaalialla työskentelevien naisten osuus on suurempi kuin miesten, näkyy tämä oletettavasti myös totettavassa henkilökunnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan pitkäaikastyöttömien, nuorisotakuun piirissä olevien työttömien ja syrjäytyneiden voimaannuttiminen ja työ- sekä toimintakyvyn vahvistaminen. Sukupuolinäkökulma on kuitenkin selvästi huomioitu hankkeen toteuttamisessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hanke osaltaan kehittää ja pilotoi heikossa työmarkkina-asemassa oleville ja syrjäytyineille suunnattua Kynnyksettömän työtoiminnan ensiaskelpalvelua, jonka avulla saadaan yhä kasvavaa joukkoa syvemmän avun ja tuen tarvitsijoiden joukkoa palveluiden piiriin. Palvelulla on tarkoitus pitkällä tähäimellä täydentää julkisen sektorin palvelutarjontaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Päätehtävä projektissa on tarjotun tuen ja toiminnan sekä voimaantumisen myötä vahvistsaa osallistujen yhteiskunnan toimintoihin osallistumisen kykyä, työtoimintakykyä, henkistä jaksamista, motivaatiota ja aktiivisuutta. Projektissa saadaan sekä välittömiä hyvinvointituloksia että pitkäkestoisia vaikutuksia. Hyvinvointia hankkeessa vahvistetaan mm. liikuntaan ja terveyteen liittyvillä ryhmätapaamisilla sekä terveydenhoitajan seurannalla.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Projektissa edistetään yhteiskunnallista ja sosiaalista yhdenvertaisuutta tukemalla erilaisilla toimenpiteillä osallistujien terveyttä ja toimintakykyä ja näin saatetaan elämän eri osa-alueita tasapainoon sekä vähennetään hyvinvointi ja terveyseroja. Lyhyellä tähtäimellä osallistujien terveys ja hyvinvointi, motivaatio sekä henkinen jaksaminen lisääntyy. Pitkällä aikavälillä osallistujan työtoimintakyky ja osallisuus parantuvat.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa rakennettiin ja pilotoitiin Lahdessa uusi ensiaskelpalvelu päijäthämäläisille pitkäaikaistyöttömille. Toiminnan tavoitteena oli vahvistaa ja edistää osallistujien osallisuutta, työ- ja toimintakyä, motivaatiota ja hyvinvointia.

Toiminta jäsentyi joka arkipäivä avoinna olleen olohuonetilan yhteyteen. Osallistujille järjestettiin lisäksi säännöllisesti ohjattua toimintaa keskimäärin 30h kuukaudessa. Toimintaan sisältyi mm. yritys- ja organisaatiovierailuja, liikuntaryhmiä, retkiä luontoon (green care), vierailuja kulttuurikohteisiin ja keskusteluryhmiä. Hankkeen asiakkaille tarjottiin myös terveydenhoitajan palveluita, henkilökohtaista työhönvalmennusta sekä yksilöohjausta. Osallistujille kaikki palvelut olivat maksutttomia ja osallistuminen perustui omaan motivaatioon ja voimavaroihin.

Toinen päätavoite oli uudenlaisen autenttisen oppimisympäristön luominen sosionomiopiskelijoille. Olopiste toimi työssäoppimisen ympäristönä korkeakouluopiskelijoille. Opiskelijoiden taidot, tiedot ja asenteet kehittyivät ja heillä oli mahdollisuus työskennellä monialaisessa tiimissä ohjaajan tukemina.

Laadulliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Hankkeen asiakkaissa havaittiin motivoitumista oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä, sosiaalisten suhteiden ja verkostojen syntymistä, itsetuntemuksen lisääntymistä, omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisesta sekä työ- ja toimintakyvyn yleistä kohentumista ja työ- ja opiskeluhauissa aktivoitumista. Toimintaan osallistuminen toi monelle kaivattua tukea myös päihteettömyyden ylläpitoon sekä mielenterveyden haasteiden kanssa pärjäämiseen.
Hankkeen määrällisissä tavoitteissa mitattiin mm. itsearvioinnilla työ- ja toimintakyvyn kehittymistä ja seurattiin asiakkaiden jatkopolutuksen onnistumista. Yli puolet hankkeen asiakkaista siirtyi osallistumisensa jälkeen jatkopolullaan eteenpäin - esimerkiksi työhön, työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai opiskelemaan. 31% osallistuneista koki työ- ja toimintakykynsä parantuneen hankkeen aikana. Asiakkaat kokivat hankkeeseen osallistumisen hyödylliseksi ja kynnyksen tulla mukaan toimintaan erittäin matalaksi.